Muutamia suihkutestejä löytyy netistä. Tekniikan maailman testi näkyy verkossa vain osittain. Koko artikkelin voi lukea vuoden 2017 lehdestä (nro 12, s.106-107):
https://test-vergleiche.com/fi/sadesuihkutesti/
https://test-vergleiche.com/fi/suihkup%C3%A4%C3%A4st%C3%B6testi/
https://tekniikanmaailma.fi/tm-testi-hydrao-first-kasisuihku-vetta-saas…
Vuosikymmenen vaihtumisen vuodesta on keskusteltu pitkään, ja vastakkain ovat matemaattinen (nollaan loppuva vuosikymmen) ja yleiskielinen näkemys (yhdeksään loppuva vuosikymmen). Kotimaisten kielten keskus on ottanut asiaan kantaa ja päätynyt siihen, että kielenhuollossa noudatetaan yleiskielistä kantaa, eli elämme kaksikymmentälukua vuodet 2020-2029. Alla linkki artikkeliin:
https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kuukauden_kie…
Lampaat toimivat dekkareina Leonie Swannin kirjassa Murha laitumella : lammasdekkari (WSOY 2007).
Siihen on myös jatko-osa: Ihmissutta ken pelkäisi : lammasdekkari (WSOY 2011).
Pyysimme apua vastaamiseen kotiseutututkija Torsti Saloselta, joka on koonnut tietoa Lohjan kadunnimistä ja pitänyt näistä useita esitelmiä. Hän antoi luvan kertoa nimensä lähdetietona.
Tässä hänen vastauksensa:
"Vellamonkatu kuuluu Lohjan keskustan siihen kadunnimistöön, johon on
saatu aihe kalevalaisesta mytologiasta. Vellamo on muinaissuomalainen
veden emäntä, Ahdin puoliso. Samaa nimiryhmää ovat esimerkiksi
Pellervonkatu, Nyyrikinkatu ja Tapionkatu. Nimet annettiin
1920-1930-luvun vaihteessa suomalaiskansallisromanttisessa hengessä.
Multapäänkatu kuuluu kadunnimiin, joihin on otettu aihe Lohjanjärven
maantieteestä. Multapää on saari Liessaaren ja Ojamon välissä. Samaa
nimiryhmää ovat esimerkiksi Liessaarenkatu, Immonkatu ja jo...
Emme valitettavasti onnistuneet selvittämään laulun nimeä tai esittäjää.
Jos joku kysymyksen lukija tunnistaa laulun, niin tiedon voi kirjoittaa vastauksen perään kommenttina.
Tilastokeskuksen sivuilta löytyy työvoimatutkimukseen kuuluva tilasto "Työlliset ja palkansaajat sekä työllisten ja palkansaajien tehdyt työtunnit toimialan (TOL 2008) mukaan ja sukupuolen mukaan, 15-74-vuotiaat, 2000-2020": https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tym__tyti__vv/st….
Lisää työelämää koskevia tilastoja löytyy tämän listauksen kohdasta "työmarkkinat": https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tym__tyti/.
Valitettavasi Pertti Stenholmin säveltämää ja sanoittamaa kappaletta Kotimaa ei ole julkaistu missään nuottijulkaisussa.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Kun avaat Helmetissä teoksen tiedot klikkaamalla teoksen nimen kohdalta, saat esiin listan kaikista kyseisen teoksen kappaleista (niteistä) eri kirjastoissa. Sarakkeessa Tila pitää lukea hyllyssä, jotta teos on kirjastossa lainattavissa.
Päivämäärät kertovat eräpäivän, joka ei aina suinkaan tarkoita, että kirja palautuu silloin. Se voi palautua aiemminkin, mutta myös myöhemmin.
Kappaleisiin, joiden kohdalla lukee Bestseller, ei tartu varauksia, joten ne saattavat olla jonkin aikaa kirjaston hyllyssä lainattavissa.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2388799__SPienen%20hauen%…
https://www.helmet.fi/fi-FI
THL:n blogissa on pohdittu asiaa:"Lämpenevä ilmasto lämmittää myös vettä eri muodoissaan. Mitä lämpimämpää ja ravinteikkaampaa vesi on, sitä suotuisammat olosuhteet se luo mikrobien kasvulle. Olipa vesiympäristö sitten luonnonvesi, jota käytetään virkistäytymiseen, kuten uimiseen, tai kiinteistön vesijärjestelmä, josta saamme esimerkiksi suihkuvetemme, olosuhteet ovat todennäköisesti jatkossa entistä useammin otolliset mikrobikasvulle." https://blogi.thl.fi/miten-ilmastonmuutos-muuttaa-veden-mikrobistoa/
Myös Tamperren yliopiston sivuilla ollaan samoilla linjoilla. https://www.tuni.fi/alustalehti/2018/11/22/ilmastonmuutos-ja-infektioriskit-haastetta-myos-yhteiskuntatieteilijoille/
THL on julkaissut Päivi Meriläisen tutkimuksen...
Tietämys neandertalinihmisestä muuttuu jatkuvasti mm. uusimman dna- ja geenitutkimuksen myötä. Juha Valste toteaa kirjassaan (2015) että todisteita neandertalinihmisen symbolisesta ajattelusta ja käyttäytymisestä on löytynyt. On pohdittu paljon neandertalinihmisen mahdollisuuksia työkalujen ja korujen käyttöön ja kieleen.
Uutta tietoa aiheesta voi seurata mm. Ylen uusimmista artikkeleista aiheesta ja Tekniikan maailman päivittyvästä teema-artikkelista.
https://yle.fi/uutiset/3-11894011
https://yle.fi/uutiset/3-10089180
https://tekniikanmaailma.fi/teemalehti/tiede/neandertalinihmiset-teknii…
Juha Valste (2015) Neandertalinihminen. Kadonnut lajitoveri. SKS
Svante Pääbo (2015) Neandertalilainen: kadonnutta perimää etsimässä. Art house...
Kiikka on entinen Suomen kunta ja nykyisin osa Äetsän kuntaa. Kiikka yhdistettiin vuonna 1981 Keikyän kanssa Äetsän kunnaksi. Kiikka erotettiin Tyrväästä kappeliseurakunnaksi vuonna 1662.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kiikka
Kiika-nimistä paikkakuntaa ei löydy Suomesta eikä Virosta.
Tallinnassa on kyllä Kiikakööki-niminen keittiötarvikeliike.
http://www.kiikakooki.ee/ Tämä vain sivuhuomautuksena.
Onkohan isoäitinne syntymätodistuksessa kirjoitusvirhe?
Vai oliko Kiikka-nimi taivutettuna? Syntyi Kiikassa?
Keskiaikaista musiikkia löydät Helmetistä seuraavalla tavalla:
Kun aloitat haun, kirjoita Helmetin aloitussivulle sana keskiaika ja valitse heti sen alapuolella lukeva "tarkenna hakua". Klikkaa tästä ja seuraavaksi tulee valikoita esimerkiksi aineiston ja kielen mukaan. Aineisto-valikkoa klikkaamalla saat esille eri aineistolajeja, joista valitset cd-levyn. Sitten painat vain kohtaa "hae".
Keskiaikaa käsittelevien kirjojen hakeminen tapahtuu samalla tavalla. Aineistovalikosta valitset silloin kirjan.
Oulun kaupunginkirjastossa ei ole Salmetar -lehteä. Sitä voi kaukolainata Kuopion kaupunginkirjastosta mikrofilminä. Kaukolainapyynnön voi laittaa puhelimitse (p. 044-7037331) tai kaukolainapyyntölomakkeella http://www.oulu.ouka.fi/kirjasto/palvelut/kaukolaina.html . Kaukolainan toimitusmaksu on 1,00 euroa/pyyntö. Kerrallaan saa viisi mikrofilmirullaa. Lukusalissa (p. 08-558 47321) (3. krs) on mikrofilminlukulaite, jonka voi varata käyttöönsä.
Verkkomaksamismahdollisuus on kyllä otettu käyttöön vuonna 2015, mutta juuri tällä hetkellä se ei ole käytettävissä. Helmet.fi-sivustolta löytyy seuraava asiaa koskeva ilmoitus:
"Hyvä asiakkaamme
Kirjastojärjestelmässä ilmenneen vian vuoksi kirjastomaksuja ei voi maksaa verkkomaksupalvelussa toistaiseksi.
Helmet-kirjastoissa maksuja sen sijaan vastaanotetaan jälleen normaalisti.
Verkkomaksupalvelu otetaan käyttöön, kun kirjastojärjestelmä toimii ongelmitta. Asiasta tiedotetaan Helmet.fi-sivulla.
Kirjastojärjestelmän vikaa selvitetään yhdessä järjestelmätoimittajan kanssa. Pahoittelemme tilanteesta aiheutuvaa haittaa.
Ystävällisin terveisin Helmet-kirjastot"
Sinun kannattaa siis seurata tilannetta helmet.fi-sivuston kautta. Toisaalta...
Hei!
Elokuva on lainattavissa DVD:nä sekä lyhyempänä että pitempänä versiona Hämeenlinnan kirjastoissa. Elokuvat ovat Hauhon ja Rengon kirjastoissa, ja varaamalla ne voi noutopaikaksi laittaa myös pääkirjaston.
Äänitettä ei näytä olevan myynnissä levykaupoissa (on ilmestynyt vinyylinä v. 1990). Sitä ei myöskään löydy kirjastojen kokoelmista eikä Spotifysta. Kannattaa kokeilla onneaan ja kysellä levydivareista tai nettikirppiksistä (esim. Huuto.net tai tori.fi).
Kyselin tätä asiaa Nordeasta, siellä palveluneuvoja sanoi että ainoa tapa saada kuitti on kuvankaappaus maksetusta laskusta. Näin saattaa olla myös toisissa pankeissa. Lisää neuvoja kannattaa kysyä myös omasta pankista.
Jyväskylän kaupunginkirjaston kertoo sivuillaan toimintansa ja toimintaympäristönsä muutoksista edelliseen vuoteen verrattuna. Kehittämiskohteet ja tärkeimmät suunnitelmat löytyvät Jyväskylän kaupungin sivuilta:
https://www.jyvaskyla.fi/talousarviot/talousarvio-2019/kayttotalousosa/sivistys/kirjastot-2019
Suomen kirjastoseuran sivuilta löytyvät tavoitteet kaudelle 2019-2023:
http://kirjastolehti.fi/files/Suomen%20kirjastoseuran%20tavoitteet%20hallituskaudelle%202019%E2%80%932023.pdf
