Hei!
Marathonin taistelu käytiin osana persialaissotia syyskuussa vuonna 409 eaa silloisessa Attikan maakunnassa, Kreikassa. Taistelussa toinen osapuoli oli Persia, toinen (etupäässä) Ateena. (Marathonin taistelu Wikipediassa, viitattu 6.5.2022)
Vaski-kirjastojen kokoelmissa taistelu mainintaan esimerkiksi seuraavissa teoksissa:
Holland, T. & Tuomisto, P. (2007). Persian tuli. Karisto. (linkki)
Herodotos. Historiateos. (1992) 1-2 (3. p.). WSOY. (linkki)
Hanson, V. D. (2005). A war like no other: How the Athenians and Spartans fought the Peloponnesian war. Random House Trade Paperbacks. (linkki)
Helmet-kirjastossa voit lukita varauksesi lomien tai muiden poissaolojen ajaksi. Lukituksen aikana varauksesi etenee jonossa normaalisti, mutta se toimitetaan sinulle vasta, kun olet vapauttanut varauksen.
Varauksen lukitseminen tapahtuu näin:
Kirjaudu Omiin tietoihin ja valitse Varaukset. Pane rasti valintaruutuun Lukitse ja napsauta painiketta Tallenna muutokset.
Seuraavaksi kysytään: "Alla olevat varaukset muutetaan. Vahvistatko?" Vastaa tähän Kyllä.
Varausta ei voi lukita, jos se odottaa jo noutoa kirjastossa, se on matkalla sinulle toisesta kirjastosta tai jos se on jossakin kirjastossa hyllyssä.
Vapauta varaukset poistamalla rasti Lukitse-ruudusta ja tallenna muutokset samalla tavalla kuin lukitusta tehtäessä...
Psykologi Pirjo Latvanen on pohdiskellut samaa kysymystä artikkelissa IS 15.7.2019
Hän päätyy samaan tulokseen kuin sinäkin Jos-sanan käytöstä. Se voi vähätellä toisen tunteita.
Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta löytyy artikkeli anteeksipyynnöstä somessa. Kotus
Siinäkin varoitetaan Jos-sanan käytöstä.
Toisaalta hieman kömpelökin anteeksipyyntö voi olla "oikea". Anteeksipyytäminen vaatii kovasti harjoitusta.
Tony Wolfin kuvittamissa satukirjoissa "Metsän tarinat" (Kids.fi, 2010) ja "Lumottu metsä" (Kids.fi, 2011) on satu "Hissi", jossa tontut rakentavat puuhun hissin metsän eläimille. "Metsän tarinat" -kirjaa en nyt pääse katsomaan, mutta "Lumottu metsä" -kirjassa on värikäs A4-kokoinen kuva puuhun köysillä viritetystä punaisesta puisesta hissistä, jonka ympärillä on tonttuja ja eläimiä. Tekstien kirjoittajat ja suomentajat ovat molemmissa kirjoissa eri henkilöitä: "Metsän tarinat" -kirjassa Anna Casalis ja Sari Welling-Hirvonen, "Lumottu metsä" -kirjassa Peter Holeinone ja Eeva Mäkelä. Alkuteokset ovat italiankielisiä.
Myös Ulf Löfgrenin kuvakirjassa "Ihmeellinen puu" (Weilin & Göös, 1969) puussa on hissi. Kirjan on suomentanut...
Kyseessä voisi olla Josefine Adolfssonin Ketä kiinnostaa? (Otava, 2005). Juonikuvaus ja kansikuva Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au8b4bc14d-234a-4fa7-a418-6….
Teos kuuluu Signal-sarjaan, jossa julkaistut teokset ovat muodoltaan tavallista neliömäisempiä. Kaikki Signal-sarjan kirjat on listattu palvelumme aiemmassa vastauksessa: https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-muita-kirjoja-otavan-signal?language….
Erkki Melakosken säveltämä ja Orvokki Idän sanoittama Ilta Napolissa sisältyy nuottijulkaisuun Ilta Napolissa ; Jeriko (Fazerin Musiikkikauppa, 196-?). Valitettavasti nuottijulkaisua ei ole muissa Suomen kirjastoissa kuin Kansalliskirjastossa.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4527741
https://finna.fi/
Sinun kannattaa etsiä nuottia antikvariaateista.
Olisikohan kyseessä Aaron Michelinin lastenkirja Hykkyrämykkyrän seikkailut. Kirja ilmestyi vuonna 1997 ja se on pehmeäkantinen. Valitettavasti kirjan sisällöstä ei löydy tarkempaa kuvailua, mutta Helmet-kirjastojen Pasilan kirjavarastossa on yksi kappale kirjaa. Voit siis tilata sen lainattavaksi omaan lähikirjastoosi.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1407857__Shykkyr%C3%A4myk…
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4044514
Sursum corda on mainittu Kaarina Helakisan teoksessa Lasilinna (Otava 1986):
”Kuvan alalaitaan Maria kirjoitti: sursum corda.
Minä en tiedä mitä tämä tarkoittaa, opettaja sanoi.
Ylentäkää sydämenne, Maria vastasi.”
(sivut 23–24)
Tässä joitakin ideoita kirjastojen aineistosta.
Luettavaksi voisi kokeilla runoja. Ellei suosikkirunoja tai -runoilijoita ole mielessä, esim. kokoelmat Tämän runon haluaisin kuulla (uusin laitos Tammi 2014), Pieni runokirja : 150 suomalaista klassikkoa (Gummerus 2011) ja Sydämeni laulut : kauneimmat suomalaiset runot (Gummerus 2014) sisältävät tunnetuimpia ja rakastetuimpia runoja.
Kirjastoista löytyy myös mietelauseita ja vitsikirjoja. Lasten hauskoja tokaisuja on koottu mm. kirjoihin Vanhat tädit eivät muni (Schildts 2007) ja Krokotiilit eivät puhu suomea (Schildts 2007).
Vanhemmat lastenrunot ja -lorut voivat olla tuttuja vuosikymmenten takaa. Eläinrunojen kirja (Kirjayhtymä 1997) sekä Tunteellinen siili ja muita suomalaisia...
Waltarin luoma hahmo Mikael Hakim seikkaili Istanbulissa 1520- ja 1530-luvuilla. Istanbul oli jo tuon ajan maailmassa suurkaupunki. Arviot asukasluvusta vaihtelevat, mutta 1500-luvun alussa Istanbulissa arvioidaan olleen parisataatuhatta asukasta. Asukasmäärä kasvoi vauhdilla ja 1500-luvun puolivälissä väkiluku ylitti mahdollisesti jo puolen miljoonan rajan.
Lisää tietoa maailman suurkaupunkien väkiluvun kehityksestä löytyy esimerkiksi tältä englanninkieliseltä sivustolta:
Ranking the World's Most Populous Cities, Over 500 Years of History (visualcapitalist.com)
Kalalokki, naurulokki ja selkälokki ovat rauhoitettuja ympäri vuoden. Harmaalokin rauhoitusaika vaihtelee maantieteellisesti. Myös merilokki on pesimäaikana rauhoitettu.
https://yle.fi/a/3-11843098
Lokkeja on kyllä käytetty paremman puutteessa ravintona. Eräs verkkosivu mainitsee esimerkkeinä Skotlannin Shetlandinsaaret, Orkneysaaret ja nykyisin asumattomat St. Kildan saaret. Ruuaksi pyydettiin lokkeja, jotka olivat eläneet niille luontaisella kalaravinnolla ja eläneet villeinä meriluonnossa. https://birdwatchingpro.com/can-you-eat-seagulls/
https://animalsresearch.com/can-you-eat-seagulls/
https://www.americanoceans.org/facts/can-you-eat-seagull/
Helsingissä lokeilla on runsaasti mahdollisuuksia hankkia muutakin syötävää...
Tietoa ei löydy esim. Kansallisbiografiasta tai Kasken sävellysten arkistoluettelosta, joten tarkkaa tietoa ei liene saatavissa. Laulun sanoitus on Kirsi Kunnaksen, ja on ilmeisesti ilmestynyt ensimmäistä kertaa Nuoren voiman liiton kirjoittajien antologiassa Kerho 33 : runoja, novelleja, esseitä vuonna 1946. Kaski puolestaan kuoli 1957, eli laulu on sävelletty näiden vuosien välillä. Ensimmäiset maininnat Illalla-laulusta sanomalehdissä osuvat vuoteen 1954, mikä vaikuttaa mahdolliselta sävellys- tai ensiesitysvuodelta, mutta mitään varmuutta asiasta ei ole.
Kotimaisilta valmistajilta tai myyjiltä ei äkkiseltään näyttäisi löytyvän molemmin puolin hammastettuja vannesahan teriä. Maailman markkinoilla sellaisia kuitenkin on saatavilla. Verkosta voi etsiä vaikkapa hakusanalla "double-sided bandsaw blades".
https://dudr.cz/en/row/double-sided-bandsaw-blades/
https://www.applebywoodturnings.co.uk/double-sided-bandsaw-blade-x-8mm-…
https://burtonmill.com/products/double-cut-saws
https://www.selectsawmill.com/en/sharpening_blade.htm
Rauno Lahtisen kirja Saippuaa! : puhtauden ja kauneuden historiaa mainoksissa (Atena, 2006) kertoo, että deodorantti keksittiin Amerikassa 1800-luvun lopulla. "Mum-deodorantin alkuperäistä kehittäjää ei tunneta, mutta tiettävästi hän oli philadelphialainen ja keksintö tehtiin vuonna 1888", Lahtinen jatkaa. Suomessa deodorantti yleistyi hitaasti 1920-luvun lopulta lähtien.
Varhaiset hikoilua vastaan tarkoitetut aineet olivat epäkäytännöllisiä voiteita tai jauheita. Aerosolitölkkien muodossa olevia deodorantteja ei sotien välisenä aikana vielä tunnettu. Ponnekaasut otettiin käyttöön toisen maailmansodan aikana Yhdysvalloissa. Heti sodan jälkeen aerosolitölkkejä saatiin Amerikassa myös siviilikäyttöön hyönteismyrkkyjen, ilmanraikastimien ja...
Tiedonrippeillä googlaillen on tosiaan hankalaa löytää näytelmää, etenkin vähän tuntemattomampaa. Ilmeisesti teatteriryhmänne toiminnasta on lisäksi jo pitemmälti aikaa jos muistat näytelmän lapsuudestasi.
Yritimme täällä verkkohakuja käyttäen hyväksemme näitä mainitsemiasi muistikuvia. Myös englanninkielisiä yrityksiä tehtiin siltä varalta jos näytelmä oli käännös ja alkuperäisteksti olisi angloamerikkalaista perua. Mitään sopivalta tuntuvaa näytelmää ei kuitenkaan näin löytynyt.
Verkossa on Näytelmähaku-niminen näytelmäluetttelo, josta voi listata näytelmiä lajin mukaan, esimerkiksi lastennäytelmät tai vaikka nuortennäytelmät. Näin saa aika pitkän listauksen esityksiä. Tulokset voi järjestää vanhimmasta uusimpaan. Niitä...
Rauno Lahtisen kirjassa Savun lumo kerrotaan tupakoinnin kulttuurihistoriasta. 1900-luvun alkuvuosina savukkeista tuli vähitellen tavallisten työmiestenkin tupakointitapa, varsinkin savukkeiden hinnan halventuessa. Purutupakkaa ja nuuskaa käytettiin, vaikka piipun poltto olikin 1900-luvun alussa pääasiallinen tupakoimisen muoto. Nuuskan ja mällin suosiota säilytti, että useilla työpaikoilla tupakan polttaminen oli vaarallista tai selkeästi kielletty. Näitä työpaikkoja olivat esimerkiksi sahat, kaivokset ja jotkin tehtaat. Siis jo näin kauan sitten oli polttaminen vaarallista tai kiellettyä kaivoksissa.
Nykyisissä kaivosturvallisuusoppaissa tupakointi mainitaan paloturvallisuusriskinä ja "tupakointi on sallittu vain siihen merkityillä...
Kyllä vain.
Uusin opas on Perunkirjoitus ja perinnön veroseuraamukset / Aulis Aarnio, Urpo Kangas, Timo Räbinä. vuodelta 2020. Linkki Helmet hakuun
Toinen käytännönläheinen kirja on Perintö ja testamentti : käytännön käsikirja / Matti Norri. vuodelta 2017. Linkki Helmet hakuun
Hyvä kooste perunkirjoituksesta löytyy myös vero.fi sivustolta. Linkki sivulle
Myös Suomi.fi sivulla on ohjeita perunkirjoituksesta ja testamentista. Linkki sivulle
Kyseessä voisi olla Victoria Poolen Torstain lapsi (WSOY, 1981), "Äidin kertoma dramaattinen tositarina vaikeaa sydänsairautta potevan 17-vuotiaan Samin ihmeenkaltaisesta pelastumisesta."
