Olisiko tähän kysymykseen saatavilla mitään lisätietoja? Missä yhteydessä tällaista ilmausta on käytetty, pitäisikö sen liittyä esim. lainsäädäntöön vai mihin?
Näiden tietojen pohjalta emme pysty vastaamaan. Ainoa mistä tuossa saa kiinni on, että asia liittyy jotenkin sosiaali- ja terveysministeröön https://stm.fi/etusivu. Jos näin, asiaa voi tiedustella STM:n kirjaamon kautta kirjaamo.stm@gov.fi
Googlaamalla hakulausekkeella "miina ja manu äänisadut lukijat" löytyi tieto, että äänisatujen lukijoina ovat Tapani Puranen, Leila Viitala ja Rauno Virtanen. Tarkempaa tietoa siitä kuka esittää ketäkin en kuitenkaan löytänyt. Jos jostain pääsisi kuuntelemaan, niin sieltä se varmaan selviäisi tarkemmin.
Hei!
Kuopiossa ilmestyneet sanomalehdet kesäkuussa 1941:
Pohjois-Savo
Savo
Savon Sanomat
Savon työmies/Savon kansa
Lähde:
Piironen, Kaija: Sanan valtaa Kallaveden kaupungissa II: Kuopion sanomalehdistön historia 1918–1979. Kuopio: Savon Sanomain Kirjapaino Oy, 1982. ISBN 951-657-103-4.
Yllämainituista lehdistä löytyy tuolta ajalta mikrofilmitallenteet Kuopion kaupunginkirjastosta. Kaupunginkirjasto kaukolainaa mikrofilmejä kotimaisiin kirjastoihin, joissa asiakkaan on mahdollista käydä niitä lukemassa. Asiakkaan täytyy tehdä kaukolainapyyntö omasta kirjastostaan.
Verkkoon ei ole digitoitu mainittuja lehtiä vielä. Savon ja Savon Sanomien vuosikerrat löytyvät digitoituina Kansallisarkistosta niiden...
Ehkä tarkoitat Kallion kirjaston kolmannessa kerroksessa olevaa Puun puuntelija -veistosta. Tässä teoksessa isokorvainen poika lukee kirjaa. Portailla istuva poika on toinen osa teosta, toinen osa on puu, jota poika kuuntelee. Puu on sijoitettu vastakkaiselle seinälle. Veistoksen on tehnyt Juha-Pekka Korhonen (1952-2018). Lähteet:Muistokirjoitus Helsingin Sanomat 6.3.2018.Kuva veistoksesta on esimerkiksi Sunnuntaikävelijän arkea blogissa : Blogi
Tein muutamia Helmet-hakuja. Ensimmäisen sanoilla klassikot ja onnellisuus. Tuloksena Katri Valan runokirja Onnen lupauksia.Vaihdoin hakusanaksi onni. Sain 54 tulosta (rajaus kirja ja suomen kieli) Linkki hakutulokseen joukossa mm. Maria Jotunin Tyttö ruusutarhassa ja muita novelleja, Arto Paasilinnan Jäniksen vuosi sekä Juhani Ahon Papin tytär; Papin rouva .Pelkällä haulla klassikot ja aihe rajauksella esim. rakkaus, löytyivät myös Yrjö Kokon Pessi ja Illusia, Jane Austenin Viisasteleva sydän, William Shakespearen Loppu hyvin, kaikki hyvin sekä George Orwellin Päivät Burmassa. Linkki hakutulokseenMyös hakusanalla hyvä elämä, löytyy aiheeseen sopivia kirjoja jotka ovat jo klassikoita esim. John Stenbeckin Hyvien ihmisten juhla, Luisa...
Oskari Peltomaa oli tamperelainen kupari- ja peltiseppä. Hän mainosti palvelujaan ahkerasti sanomalehdissä 1930-luvulla. Mainoksen mukaan hän teki mm. kattoja, peltimuureja ja tinauksia.Kuparipannuun tehdystä reiästä ei löytynyt tietoa. Ehkä joku lukijoistamme tietää, mistä on kysymys?
Dagobert von Mikuschista vaikuttaa löytyvän hyvin vähän tietoa. Saksan kansalliskirjaston tietojen mukaan hän eli 1874 - 1950. Hän asui Berliinissä. Von Mikusch kirjoitti 21 teosta ja käänsi paljon teoksia saksaksi. Saksalaisissa sanomalehdissä hänen nimensä esiintyi usein ja häntä tituleerattiin mm. tunnetuksi itämaiden tuntijaksi. Mistään ei suoranaisesti ilmene, mikä oli hänen koulutustaustansa tai tekikö hän esimerkiksi tutkimustyötä eri maissa.
Nykyisin käytössä oleva pilviluokitus perustuu kansainväliseen Pilviatlakseen, jota käytetään ympäri maailman apuvälineenä pilvien havainnointiin sekä pilvitietojen laatimiseen. Teos syntyi aikoinaan (v. 1896) mm. sen havainnon pohjalta, että pilvet ovat suunnilleen samanlaisia kaikkialla maailmassa. Pilvissä ja niiden esiintyvyydessä eri puolilla maapalloa on kuitenkin myös eroja.Pilvien muodostumiseen ja koostumukseen vaikuttavat esimerkiksi ilmavirtaukset, maaston muodot ja korkeuserot, valtameret ja muut vesistöt, ilman kosteus sekä lämpötila. Myös ilmakehään liittyvät seikat vaikuttavat pilvien esiintymiseen. Esim. päiväntasaajan seudulla, jossa alailmakehä on paksumpi, pilvet ovat korkeammalla kuin napa-alueilla, joissa alailmakehä...
Ilta-Sanomissa vuosina 2017 ja 2018 julkaistujen Kivi-tuikkuja ja niiden keräilyä käsittelevien artikkelien mukaan saadakseen kaikki värivaihtoehdot tästä Heikki Orvolan suunnittelemasta kynttilälyhdystä niitä pitää hankkia 47.Maarit Rasi, Ostitko tämän Kivi-tuikun? Saattaa olla tulevaisuuden arvokas keräilytuote Maarit Rasi, Kivi-tuikku on suomalaiskotien suosikki – 3 erikoisväriä, joista keräilijät ovat valmiita maksamaan
Seuraavia kirjoja kannattaa kokeilla: Jukka Behm: Ihmepoika Leon, Mika Wickström: Meidän jengin Zlatan, Sanna Heinonen: Noland ja Hanna Kökkö: Niki Dundee -sarja. Ilpo Koskela on tehnyt Rajalinja-nimisen sarjakuvan, joka voisi myös kiinnostaa.
Laulun nimi on "Kulkunen soi". Sen on säveltänyt Seija Pitkänen ja sanoittanut Aini Tahvanainen. Laulu sisältyy nuotteihin "Musiikin aika. 1-2" (sanat, melodia, sointumerkit; WSOY, 1997) ja "Musiikin aika. 1-2, Opettajan kirja" (sanat, melodia, kosketinsoitin, sointumerkit; WSOY, 1998).
Niska-sukunimi on useimmiten peräisin paikannimestä. Niska merkitsee mm. kosken tai virtapaikan yläjuoksua tai kangasta tai korkeahkoa selännettä esim. suon keskellä. Ajan myötä asukkaat ovat ottaneet paikan nimen sukunimekseen. Niska esiintyy talon- ja sukunimenä etupäässä Peräpohjolassa.Niskanen on muodostettu Niska-nimestä. Niskanen on voinut muodostua myös itsepäiselle tai uppiniskaiselle annetusta lisänimestä.Lähde: Pirjo Mikkonen ja Sirkka Pakkala: Sukunimet (Otava, 2000)
Äänikirjaan meillä ei valitettavasti ollut pääsyä, mutta painetussa kirjassa tuon kappaleen Hän, joka söi heinäsirkkoja alussa kulkee tekstin lomassa kursiivilla kirjoitettuja säkeitä, jotka mitä ilmeisimmin muodostavat laulun. Ensimmäinen säe kuuluu "kuljen autiota tietä yksin". Usein kun kirjassa lainataan jotakin olemassa olevaa tekstiä, se merkitään kirjan alkuun, nimiösivun kääntöpuolelle. Suliko-kirjassa ei tällaisia merkintöjä ollut, joten on mahdollista, että teksti on Saision omaa tai hänen itse kääntämäänsä. Kirjassa olevat säkeet muistuttavat kuitenkin Kauko Käyhkön esittämän Yksin kuljen autiolla tiellä -kappaleen sanoitusta, "kuljen autiota tietä yksin" vrt. "yksin kuljen autiolla tiellä" tai "en toivo elämältä...
Kirjastonhoitaja on ammattinimeke, joka vaatii ylemmän korkeakoulututkinnon.Kirjastonhoitajaksi voi opiskella monta tietä esim. Liiketalouden perustutkinnon ja informaatiotutkimuksen kandidaatti ja maisteri -tutkintojen kautta. Linkki Opintopolku.fiKirjastoamanuenssi ja tietoasiantuntija ovat molemmat myös ammattinimikkeitä. Työnkuva vaihtelee kirjastoittain. Monesti amanuenssit ovat työssä tieteellisissä kirjastoissa. Kirjastolaisten töistä on hyvä artikkeli Suomen kirjastoseuran sivuilla. Linkki sivustolle.
Sprite-nimen lähtökohta on spirit, eli henki. Aikojen kuluessa sprite ei tarkoittanut vain henkeä, vaan monia kevyehköjä mytologisia olentoja. Yhtiö halusi korostaa markkinoinnissa 60-luvun alussa juoman keveyttä ja tämän vuoksi se nimitettiin Spritiksi (linkki vaatii maksuttoman tunnuksen).Alunperin Sprite oli 50-luvulla länsisaksalainen tuotemerkki jonka oikeudet Coca-Cola osti 1960.
Lapsuutta 1980-luvulla on tutkittu useista eri näkökulmista. Suomi nuorten kasvuympäristönä tarkastelee vuonna 1987 syntyneiden suomalaisten elämää. Niin ikään on tutkittu 80-luvun harrastuksia ja vapaa-aikaa sekä yhteiskunnallista ilmapiiriä. Henna-Kaisa Sivosen Kasarikirja (2008) tarjoaa yleistajuisen katsauksen 1980-luvun lapsuuteen. Valokuvataiteilija Sari Poijärven ja kirjailija Kjell Westön teos Kasari: kun pyörähdin pyörässä näin (2011) kertoo kuvin ja tarinoin 80-luvusta.
Myös kaunokirjallisuudesta löytyy monenlaisia 1980-luvun lapsuuden kuvauksia (esim. Suvi Ratinen: Matkaystävä, Tommi Liimatta: Jeppis, Noora Vallinkoski: Perno Mega City).
Yleisradion Elävässä arkistossa käsitellään 1980-lukua:
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=...
Lintu sininen
Äänikasetti, puhe
Henkilö Topelius, Zacharias, 1818-1898. ; Veijola, Timo ; Henkilö Majapuro-Joutsamo, Maisa, 1945- ; Helsingin suomalaisen yhteiskoulun teiniteatteri
1988
Olisiko kysymäsi versio juuri tämä? Sadussa oli mukana musiikkia, joka oli sävelletty tähän satukasettiin. Kasetti löytyy ainakin Kansalliskirjastosta Fennica-aineistossa, josta se on tilattavissa lukusalikäyttöön.
Varaamo.espoo.fi osoitteesta pääset varaamaan Helmet kirjastojen laitteita ja tiloja. Sieltä löytyy tällä hetkellä yksi laserleikkuri Oodista. https://varaamo.espoo.fi/search?search=laserleikkuri
Lastu-kirjastoista Eläinmaailma-lehteä ei enää löydy, mutta sitä voi kaukolainata muista Suomen kirjastoista. Muita eläinaiheisia lehtiä meiltä löytyy valikoimista, esimerkiksi Linnut, Tiede Luonto sekä Suomen luonto.
