Seija Simolan esittämä "Kuutamo" on sovitus Claude Debussyn pianosarjan "Suite bergamasque, L75" osasta nro 3, "Clair de lune". Suomenkieliset sanat on tehnyt Saukki eli Sauvo Puhtila. Laulu alkaa: "Aikaan kuutamon kun kansi taivaan auki on".Nuotti sisältyy "Suuren toivelaulukirjan" osaan 25 (2022).
Terän pitäminen tahkon pyörimissuuntaan nähden myöden tai vasten saattaa olla makuasia, mutta yleisin perinteinen tapa lienee kuitenkin terän pitäminen tahkon pyörimissuuntaa vasten. Kuvaamasi teroitustapa on nähtävissä esimerkiksi Simpauttaja-elokuvassa sekä vanhassa Työtehoseuran opetusvideossa, jonka Hämeen ammatti-instituutti on julkaissut Youtube-kanavallaan. Linkki videoon: Tehoa ja terävyyttä (tahkoaminen alkaa videon kohdassa 8:50).
Erinomainen lähde kaikkiin Rooman keisareita koskeviin kysymyksiin on Arto Kivimäen ja Pekka Tuomiston kirja Rooman keisarit, johon suosittelen tutustumaan. Kivimäki ja Tuomisto esittelevät 92 keisaria Augustuksesta (27 eKr–14 jKr) Romulus Augustu(lu)siin (475–476).Rooman keisarikunnan virallisena alkupäivänä pidetään 16. tammikuuta vuonna 27 eKr, jolloin senaatti myönsi Octavianukselle arvonimen Augustus, ja hänestä tuli Rooman keisaris. Tähän asti Rooma pysyi nimellisesti tasavaltana. Vuonna 46 eKr Gaius Julius Caesarin onnistui nimityttää itsensä diktaattoriksi kymmenen vuoden ajaksi. Käytännössä hänelle myönnettiin rajaton itsevaltius. Vanhan tasavallan aikana diktaattori oli ollut virkamies — sotapäällikkö, joka vakavan kriisin...
Hei!
RT- ja LVI-kortistoja voi käyttää kuka tahansa Vantaan kirjastojen tietokoneilla. Niitä ei siis voi käyttää kotoa käsin. Kirjaston koneelta kannattaa valita Chrome-selain. Et tarvitse kirjastokorttia tietokannan käyttämiseen, mutta kirjaston koneille kirjautumiseen tarvitset kirjastokortin numeron ja pin-koodin.
Medical News Today -nettilehdessä kerrotaan, että kolapähkinän uutetta on käytetty paitsi elintarvikkeiden lisäaineena myös lääkinnällisiin tarkoituksiin, kuten ruoansulatusvaivoihin. Sivuston mukaan Journal of Biosciences and Medicines on raportoinut tutkimuksesta, jossa on havaittu kolauutteessa antibakteerisia ominaisuuksia. Healthline.com kertoo, että aiemmin kolauutetta on käytetty tietyissä laihdutuslääkkeissä ja reseptivapaissa piristeissä.
Health benefits of the kola nut. Medical News Today. https://www.medicalnewstoday.com/articles/319626. (Viitattu 20.10.2021)
Forms and uses. https://www.healthline.com/health/kola-nut#forms-and-uses. (20.10.2021)
Suomalaisia arkistoja on koottu Kansallisarkistoon, sinne on kansalaisilla vapaa pääsy. Osa materiaalista on digitoitu, https://arkisto.fi/fi/aineistot/verkkopalvelut-ja-tietokannat
Työväen arkisto voisi myös olla hyvä paikka tällaisen aineiston tutkimiseen, https://www.tyark.fi/. Sekin on avoimesti käytettävissä. Aineistojen kuvailua, https://www.tyark.fi/muistitieto/. Työväen muistitietotoimikunnan aineistoja Finnassa, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0…
Finnan kautta löytyvät suomalaisten kirjastojen ja arkistojen aineistot, https://finna.fi/Search/Results?limit=0&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfo…
Makupalat.fi:ssä on valikoima kirjekokoelmia, https://www....
Kotimaisten kielten keskuksen mukaan ajanilmauksista aikavälit voidaan ilmaista kahdella tavalla - joko ajatusviivan kera tai ja-ilmauksen avulla. Ajatusviiva on yhdysmerkkiä pidempi viiva, ja sitä kuuluisi käyttää kaikissa ajanilmauksissa. Ajatusviivan kanssa ei käytetä välilyöntejä, joten ilmaisu 5.9.1922–10.4.1923 on tässä tapauksessa oikein.
Kielenhuollon tiedotuslehti Kielikello kuitenkin muistuttaa, että jossain tapauksissa lyhyemmän yhdysmerkin käyttö on myös mahdollista:
"Kaikissa ajanjaksoilmauksissa pitäisi käyttää ajatusviivaa. Silloin kun ajatusviiva on vaarassa muuttua käsittämättömäksi, voi käyttää yhdysmerkkiä. Esimerkiksi sähköpostiviestissä ajatusviiva saattaa muuttua oudoksi merkkijonoksi, koska käytössä on...
Houreesta heränneenä omenapuita katseli Yrjö Jylhä. Kysymyksessä siteeratut säkeet ovat Kurimus-kokoelmaan (Otava, 1928) sisältyvän runon Hiljainen vieras ensimmäinen säkeistö:
"Olin houreesta herännyt juuri / ja raotin silmiäin / ja pihalla omenapuiden / lumivalkeina kukkivan näin."
Rabindranath Tagorelta ei löydy runoa nimeltä The Crescent Moon, mutta tämän niminen runokokelma häneltä julkaistiin vuonna 1913. Kokoelma on suomennettu ja sen suomenkielinen nimi on Kuukeinu (suom. Hannele Pohjanmies, Therapeia-säätiö 2010).
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4129763/Versions
https://www.kirjastot.fi/kysy/milloin-rabindranath-tagore-runo-kuukeinu…
https://www.gutenberg.org/files/6520/6520-h/6520-h.htm
Bestseller-aineistoa ei ole mahdollista uusia, eikä laina-aikaa pidentää. Kun palautatte kirjan kirjastoon, voitte kertoa henkilökunnalle tilanteesta, jolloin mahdollisesti kertyneet maksut voidaan poistaa. Kirjastoon on mahdollista olla suoraan yhteydessä, ja yhteystiedot löytyvät Helmet.fi-sivustolta https://www.helmet.fi/fi-FI Voitte myös kysyä, jos joku voisi palauttaa kirjan kirjastoon puolestanne.
Kirjallisuuden kaikkein tunnetuin yksikätinen on Barrien Peter Panin kapteeni Koukku. Krokotiili on syönyt häneltä toisen käden ja
ja jahtaa Koukkua saadakseen toisenkin. Onneksi krokotiili on nielaissut herätyskellon ja tikittää siksi koko ajan.
Muita invalideja:
Manninen, Kirsti : Kun taivas putoaa, Taivas sinivalkoinen
Melville, Herman : Moby Dick eli Valkoinen valas
Stevenson : Aarresaari
Tuulio, Tyyni : Marja-Liisan oma koti (hänen aviomiehensä on menettänyt jatkosodassa kätensä)
Mikki Hiiren arkkivihollinen Musta Pekka oli nimeltään ennen toista maailmansotaa Jopi Jalkapuoli.
Maailmansodassa niin monet invalidisoituivat, että nimi muutettiin korrektimmaksi Musta Pekaksi, joskus vain pelkkä Pekka.
Kammottavimman...
Informaatioteknologiaa voi opiskella useimmissa Suomen yliopistoissa: Aalto-yliopistossa, Jyväskylässä, Helsingissä, Tampereella, Oulussa, Vaasassa, Itä-Suomen yliopistossa, Lappeenrannassa ja Åbo Akademissa.
Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunta on alallaan Suomen vanhin ja suurin.
Lisätietoa it-alan yliopisto-opinnoista löydät muun muassa yliopistojen omilta verkkosivuilta ja osoitteesta http://liimatukka.org/it-alan-opiskelu-suomessa/.
Niin sanotusta tulppaanimaniasta löytyy ainakin Mike Dashin kirjoittama tietokirjallinen teos Tulipomania: the story of the world's most coveted flower and the extraordinary passions it aroused. Kirjaa ei nähtävästi ole suomennettu. Kirja löytyy Joensuun pääkirjastosta, josta sen voi tilata kaukolainana.
https://www.finna.fi/Record/vaarakirjastot.11488740
Lisäksi Deborah Moggach on kirjoittanut aihetta sivuavan kaunokirjallisen teoksen Tulppaanikuume (suom. Irmeli Ruuska), jonka pohjalta on tehty myös samanniminen elokuva.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1412230
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1718177
Hei!
Asiasta ei oikein löytynyt tietoa mm. sukunimikirjoista, mutta Kokkolasta löytyy Masar-niminen paikka. Todennäköisesti kaikki Suomen Masarit ovat alkujaan lähtöisin Kokkolan Masarista. Masar-kylän alkuperästä en löytänyt tietoa, koska meiltä ei ikävä kyllä löydy Kokkolan alueen paikallishistoriaa.
Finnasta löytyy haulla ufot ja unet seuraava tulos, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0….
Niiden joukossa on mm. teos
Outojen kokemusten psykologia/Häkkinen, Jukka, kirjoittaja, 1969. Docendo [2018], jossa tutkitaan kokemuksia havaintopsykologisesta näkökulmasta.
Makupalat.fi:stä löytyy verkkomateriaalia ufoista ja niiden tutkimisesta, https://www.makupalat.fi/fi/k/7258/hae?category=113716&sort=title&order…
ja parapsykologiasta, https://www.makupalat.fi/fi/k/15335%2B29849%2B7159/hae?category=113715&…
Valitettavasti en onnistunut löytämään kuvausta vastaavaa teosta. Kysyin tunnistusapua myös kollegoilta, mutta kukaan heistäkään ei tunnistanut sitä. Ehkäpä joku tämän palstan lukijoista tietäisi, mistä teoksesta on kyse.
Näytelmä, jossa hyönteiset käyvät sotaa, on Josef ja Karel Čapekin satiiri Ze života hmyzu, josta suomeksi on käytetty ainakin nimiä Hyönteiselämää, Hyönteisten elämästä ja Hyönteisten maailma. Yksi näytelmän hahmoista on hyönteiskotelo, jonka repliikit läpi näytelmän ovat latautuneet täyteen uhoa joksikin tulemisesta – Kalevi Ahon Hyönteiselämää-oopperalibretossa esimerkiksi "Tapahtuu valtavaa! Teen jotain suunnatonta!" ja "Teen jotain maineikasta!".
Radioteatteri toteutti ohjelmatiedoissa "fantastiseksi komediaksi" luonnehditun Ze života hmyzun vuonna 1965 Nelli ja Pertti Niemisen suomentamana nimellä Hyönteisten elämästä (ensiesitys maanantaina 15.11.). "Hyönteiskotelon" roolin siinä näytteli Elina Salo.
Konduktöörin mielestä Liisan kysymys on mitä ilmeisimmin naiiviudessaan huvittava eikä vakavan vastauksen väärti. Kyseinen kohtaus onkin oivallinen esimerkki Rafael Koskimiehen Rautatie-analyysissaan esittämästä huomiosta: "Aho on tieten tahtoen halunnut tähdentää päähenkilöittensä alkeellisuutta, herttaista lapsenomaisuutta, tietämättömyyttä maailman menosta, -- " (Toisto ja porrastus Rautatiessä. – Rafael Koskimies, Kymmenen tutkielmaa Juhani Ahosta)
Vastaaminen kesti hieman, koska kysyin asiaa pätevämmiltä. Tampereen kollega tiesi.
Lainaus on Arvo Turtiaisen runosta Kaksi ystävää kokoelmasta Laulu kiven ja raudan ympyrässä (1945). Helmet linkki
