Siilinjärven kunnantalolta kerrottiin, että terveyskeskuksen työterveysosaston purkaminen on alkanut, mutta muun terveyskeskuksen ja kunnantalon purkamisen aloittamisesta ei ole vielä tietoa.
Todennäköisesti kyseessä on teos nimeltä Papalagit – Samoalaispäällikkö Tuiavii valkoisen miehen maailmassa (Otava, 1981). Tarinan kirjoitti Erich Scheurmann ja saksankielinen alkuteos julkaistiin vuonna 1920. Suomenkielinen kirja oli vastaajankin muistikuvien mukaan aika pienikokoinen.
Papalagi – Wikipedia
Valkoisen miehen tyhmyys – Kansan Uutiset
Välitän pyyntösi Keski-kirjastojen lukuneuvojille. Pyyntöösi vastataan parin viikon kuluessa.
Tässä linkki Keski-kirjastojen Lukuneuvontaan: https://keski.finna.fi/Feedback/Form/ReadingRequest
Sinun ei tarvitse täyttää uutta pyyntöä, jos et halua tarkentaa pyyntöäsi.
Kumpaakaan sanaa ei lähteistämme löytynyt. Kaama-antiloopit ovat lehmäantiloopin alalaji, mutta tämä ei liene etsimäsi sana:
https://www.seeprasafaris.com/kaama-antilooppi.html
Katternö-lehden Pohjanmaa-teemaisessa artikkelissa kerrotaan perinteisestä tervanpoltosta. Artikkelin mukaan 125 tervalitran valmistamiseen, eli yhden tynnyrin täyttämiseen tarvittiin 60−100 mäntyä. Artikkelin voi lukea täältä:
https://katternodigital.fi/fi/article/terva-pisti-pohjan-maahan-vauhtia/
Museoviraston ja arkeologikunnan yhteistyönä tehdyn Arkeologisen kulttuuriperinnön oppaan mukaan keskikokoisesta tervahaudasta saatiin 40–50 tynnyriä eli noin 5000–6000 litraa tervaa. Tervahaudan läpimitta oli tavallisesti 12–15 metriä, mutta sen koko saattoi vaihdella kolmesta jopa neljäänkymmeneen metriin:
http://akp.nba.fi/wiki;tervahauta
Tervan tuotantoon vaadittavasta energian määrästä emme löytäneet tietoa...
David Wretlingin muotoilema pronssipatsas "Kalle ja Emma" pystytettiin Skansenin portille vuonna 1985. Kalle (Axel Valfrid Lindvall, 1866-1934) oli legendaarinen posetiivari, joka parinsa Emman (Emelia Gustava Sjöström, 1869-1939) kanssa viihdytti puiston vieraita kolmenkymmenen vuoden ajan. He lauloivat yhdessä puiston portilla Kallen samalla veivatessa posetiivin kampea.
https://sv.wikipedia.org/wiki/Djurg%C3%A5rds-Kalle_och_Emma
Kirjastolla on käytettävissään vain avoimesti julkaistut tiedot henkilöistä ja heidän elämätiedoistaan. Jos siis tietoja ei ole esimerkiksi Kuka on kukin -teoksessa tai muissa julkaisuissa, niitä ei kirjaston kokoelmista löydy. Digi- ja väestötietovirasto kykenee auttamaan henkilötietoasioissa, https://dvv.fi/todistukset-vaestotietojarjestelmasta. Jos henkilö on ollut mukana sodissa, hänestä saattaa löytyä tietoa Sotapolusta, https://www.sotapolku.fi/henkilot/. Helsingin asuneiden tietoja voi etsiä hautahaun avulla, https://www.hautahaku.fi/.
Valitettavasti kuvailemaasi kirjaa ei löytynyt. Voisiko kyse olla Leijonaemojen tarinat kirjan aiemmasta, vuoden 2005 painoksesta? Erityislapsen vanhemmuudesta on ilmestynyt mm. 2020 Ulla Anttilan kirja Erityislapsen vanhempana : voimavaroja hyvään elämään (Kirjapaja). Löytyisikö kirja tästä Vammaisperheyhdistys Jaatisen kirjalistasta: https://www.jaatistietopankki.fi/kirjallisuus-ja-artikkelit/vammaisuuteen-liittyvaa-kirjalli/
Kotiliesi-lehden vuosikertoja vuodesta 1923 säilytetään Pasilan kirjaston kirjavarastossa. Lehtiä ei voi lainata, mutta niitä voi lukea pääkirjastossa sekä kopioida. Lisää kannattaa kysyä Pasilan kirjaston neuvonnasta puh. 09 3108 5001
Varastolehtiluettelo https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttuja_kirjastosta/Helmetkirjavarasto(1373)
Tuon ajan Kotilieden sisällysluetteloa ei valitettavasti löydy. Finna –palvelu mukaan sisällysluettelo löytyy vain vuosilta 1923-1955.
Kaksi kirjettä -nimisiä tekstejä löytyi muutama, mutta ne olivat eri tekstejä kuin tämä. Valitettavasti ei selvinnyt, että kenen tekemä runo on tai onko se julkaistu jossain.
Monet hyönteiset harrastavat mimikryä eli naamioitumista myrkkypistiäisiksi, esim. ampiaisiksi tai kimalaisiksi, suojaksi saalistajilta. Yksi tällainen on kimalaiskuoriainen, joka on käynyt syreenissäsi aterioimassa.
Suomen Luonto -lehden numerossa 5/21 on juttu kimalaiskuoriaisista :
https://suomenluonto.fi/uutiset/viikon-laji-kimalaiskuoriainen/
Ötökkatieto-sivuston mukaan se on puutarhassa harmiton: https://www.otokkatieto.fi/species?id=70
Kimalaiskuoriainen on Suomessa yleinen koko maassa (https://laji.fi/taxon/MX.191919/occurrence?showTree=true)
Olisikohan kyseessä nimimerkin Kakkonen kirjoittama teos Kamreeri Munapää soittaa hätäkelloa : kevyt kesäinen kertomus (1954). Nimimerkin takana on Unto Kupiainen.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aud3e27b8c-0c48-4570-bb0d-e…
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3603539
Teosta ei ole kaikkien kirjastojen kokoelmissa. Mikäli sitä ei löydy oman kirjastoverkkosi kokoelmista, voit tilata sen oman kirjastosi kautta kaukolainaan.
https://finna.fi/
"Päätön ratsastaja" ("Vsadnik bez golovy" 1-2) on käännös Mayne Reidin seikkailuromaanista "The Headless Horseman" 1-2.
Kirjan osa 1 on ilmestynyt suomeksi nimellä "Aavikon ritari - seikkailuromaani Teksasista" (Karisto, 1933).
Meidän alamme keskustelulistoilla on taannoin käyty keskustelua tästä
aiheesta.
Osoite, josta nämä aihetta käsittelevät kirjoitukset löytyvät, on :
http://www.lib.hel.fi/cgi-bin/htdig-3.1.0b2/htsearch?config=syke-listat…
Pääset samaan paikkaan (jos linkki ei toimi)myös seuraavasti:
1. mene osoitteeseen :
http://www.lib.hel.fi/syke
2. valitse valikosta keskustelulistat
3. valitse näistä esim. tietopalvelulistan arkisto
4. sivun alareunassa on sanahaku-mahdollisuus
5. kirjoita tähän sana "kolme" ja valitse vaihtoehto "etsi kaikilta
listoilta"
Kysymälläsi termillä "toimittaja-arvioinnit" ei Lahden kaupunginkirjastossa eniten käyttämistämme tietokannoista Helecon (pohjoismaisten suurimpien kauppakorkeakoulujen yhteistietokanta), Tenttu (Teknillisen kirjaston tietokanta) ja Linda (tieteellisten kirjastojen yhteistietokanta) juuri muuta löytämiesi tutkimusten lisäksi löytynyt. Laajentaessamme hakua toimitusketjuihin (supply change management) ja tavarantoimittajiin, materiaalitalouden arviointiin, toimittajayhteistyöhön ja ostojen suunnitteluun löysimme joitain viitteitä tavaratoimittajien arvioinnista, joista saattaisi olla hyötyä gradusi teossa - esim. Koskinen, Henri: Tavaratoimittajan arviointi; Ahovirta, Ari: Toimittajayhteistyön kehittäminen laatupalkintoperiaatteilla;...
Alla on linkkejä verkkosivuille, joiden kautta voi hankkia tiedustelemaasi aineistoa. Tilausmahdollisuudesta ulkomaille kannattaa kysyä vielä erikseen. Äänikirjoja julkaistaan nykyisin yhä enemmän CD-levyinä, musiikkiaineisto pääasiassa CD-levyinä.
suomenkielisiä lasten kasettikirjoja: http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=voicebooks&cat=lasten_ja_nuorten_aanikir…
äänikirjoja CD-levyinä:
http://www.bookplus.fi/themes.php?tid=74&pid=277
http://www.satunetti.com/index.php?page=tuotesivu&id=2
lasten äänikirjoja, videoita ja DVD-levyjä:
http://www.lastenvideokerho.fi/cds/showpage.asp?nodeid=687046
lasten musiikkia:
http://www.freerecordshop.fi/pages/marketingactions.asp?actionid=3415
Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista (www.helmet.fi)ei löydy The filth and the fury elokuvaa. Musiikkia samannimisestä dokumenttielokuvasta kyllä löytyy. Kyseistä elokuvaa ei näytä löytyvän myös mistään muusta Suomen kirjastosta.
Musiikkikirjastoilla ei ole varsinaista keskuspaikkaa, josta levyjä voidaan jakaa ympäri Suomea. Turkuun voimme ottaa lahjoituksina vastaan muutamia CD-levyjä, mutta kunnan ulkopuolista jakelutoimintoa meillä ei ole. Toisin sanoen Turun ulkopuolelle levyt täytyy lähettää itse.
Keravan kaupunginkirjasto ei ole mukana Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusssa, joten sinun kannattaa ottaa yhteyttä suoraan sinne. Tässä yhteystiedot:
Paasikivenkatu 12
04200 Kerava
kirjasto(at)kerava.fi
Palvelukeskus
040 318 2157
Neuvonta
040 318 2580
Nuorisolehti Oharia on Pohjois-Karjala-kokoelmassa vuodelta 1970 nuo kaksi numeroa. Ovat sen verran uusia, ettemme voi digitoida niitä verkkoon eikä mikrofilmiäkään ole tulossa.
Voit ottaa lehdistä kopioita kirjastossa tai voimme lähettää kopioita kaukolainaksi, jos et pääse Joensuun pääkirjastoon.
