Tässä muutama DDR:n sijoittuva lukuvinkki, joukossa joku vanhempikin teos: Andersen, Henrik: TurvavyöhykeBrasch, Marion: Ja nyt hiljaisuus: romaani suurenmoisesta perheestäniHein, Christoph: SäestäjäHein, Christoph: Vieras, ystäväKlussendorf, Angelika: TyttöJanne Kuusi: Sielusta sieluunPulkkinen, Riikka: Paras mahdollinen maailmaRuge, Eugen: Vähenevän valon aikaanShakespeare, Nicholas: LumessaSchulze, Ingo: Adam ja EvelynValkama, Meri: Sinun, Margot
Jens Liljestrandin Moberg-elämäkerran Mannen i skogen mukaan Maastamuuttajat-romaanisarjan päähenkilöt ovat tarkoin taustoitettuun historialliseen kehykseen sijoitettuja fiktiivisiä hahmoja. Mobergin tärkeimpänä yksittäisenä dokumentaarisena lähteenä Liljestrand nostaa esille Minnesota Historical Societyn kirjastosta löytyneen kymmenen nidettä kattavan päiväkirjan, jonka Itä-Götanmaalta vuonna 1850 Amerikkaan muuttanut maanviljelijä Anders Petterson oli 44 vuoden aikana kirjoittanut.
Kyselykierros kollegoiden keskuudessa tuotti tulokseksi että monikin on juuri yläkouluikäisenä lukenut Stephen Kingin kirjoja. Riippuu toki paljon myös nuoresta, miten herkkä on, mutta usein nuoria kiinnostaa juuri jännitys ja kauhu. Ainakin muutamissa Kingin teoksissa on nuoria päähenkilöinä, esimerkiksi hänen esikoisromaaninsa Carrie sijoittuu koulumaailmaan ja kertoo koulukiusatusta 16-vuotiaasta tytöstä, joka huomaa omaavansa telekineettisiä voimia ja lopussa kostaa kiusaajilleen. Tästähän voisi vaikka aloittaa ja katsoa miten toimii juuri tälle 7-luokkalaiselle? Teoksen saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta: Helmet-verkkokirjasto | helmet.fi
Suosittelemme tätä kirjaa Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmista:
Kuuskorpi, Taina & Heikkinen, Juho: Psykologiset testit ja testaukset (Luovin, 2014)
Nämä kirjat ovat saatavilla Jyväskylän yliopiston kirjastosta:
Fletcher, Richard & Hattie, John: Intelligence and intelligence testing (Routledge, 2011)
Stanovich, Keith E.: What intelligence tests miss: the psychology of rational thought (Yale University Press, 2009)
Stobart, Gordon: Testing times: the uses and abuses of assessment (Routledge, 2008)
Haslam, Nick: Introduction to personality and intelligence (SAGE Publications, 2007)
Lisää teoksia löytyy kirjastojen tietokannoista hakusanalla älykkyystestit. Linkki Jyväskylän yliopiston kirjaston Jykdok-...
Tarina kirjekyyhkystä voisi olla Ernest Thompson Setonin ”Arnaux, kirjekyyhkyn tarina” teoksesta Eläinten sankareita.
Arnaux-niminen kyyhkynen osallistuu erilaisiin kirjekyyhkyjen koulutuksiin ja kilpailuihin. Dramaattisten vaiheiden jälkeen kyyhky joutuu haukkojen saaliiksi ja haukkojen pesästä löytyy myöhemmin sen hopearengas.
Lampaan ja kissapedon välisestä ystävyydestä kertovaa kirjaa emme valitettavasti löytäneet.
Asiakas voi lainata levyn ja siirtää sen itse CD-levylle kirjaston digitointilaitteilla. Laitteita digitointiin CD-levylle on Entressen, Sellon ja Tikkurilan kirjastoissa. Ajanvaraus tapahtuu yleensä sivuston varaamo.hel.fi kautta. Kannattaa ottaa ensin yhteyttä haluttuun kirjastoon ja varmistaa, että palvelu käytössä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Musiikki/Palvelut_musiikkiosastoilla/Digito…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Entressen_kirjasto/pa…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Sello…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tikkurilan_kirjasto/p…
https://varaamo.hel.fi/resources/awkkhmpip45q?
Valitettavasti Moron kirjoittamia kirjoja ei näytä suomennetun. Finna haku löysi 22 osumaa, mutta kirjat ovat venäjänkielisiä. Finna hakutulos
Toisen venäläisen kirjailija Perelman, Jakov Isidorovits matematiikan kirjoja löytyy pari myös suomeksi. Helmet hakutulos
Matematiikkaa lapsille löytyy Helmetistä 26 kpl hakusanoilla matematiikka, lastenkirjallisuus. Helmet hakutulos
Samalla haulla Finna löytää 104 kpl Finna hakutulos
Etsimäsi teos voisi olla Reidar Palmgrenin romaani Jalat edellä (Otava, 2001).
Voit lukea teoksen kuvauksen esimerkiksi Kirjasammosta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_22008
Teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa HelMet-haulla:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Lukupiirien kaudet alkavat tänä keväänä hieman vaihtelevasti.
Helmet sivun tapahtumahausta saa yleensä ajankohtaisimman tiedon.
Rajasin hakua lukupiireihin ja Espoon alueeseen https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Tapahtumat?es=7.2.2022&t=Lukupiirit&m=Espoo
Esim. Ison Omenan lukupiiri aloitti tänään 7.2. klo 14-16 ja Kalajärven lukupiiri kokoontuu 9.2. klo 17:30- 19:00
Antoisaa lukukevättä.
Ainakin seuraavilla nuortenkirjailijoilla on aasialaiset sukujuuret:
Debbie Michiko Florence: Homma hallussa, Keiko Carter
Florence on kolmannen polven japanilaisamerikkalainen.
Jenny Han: Lara Jean -sarja (Pojille, joita joskus rakastin, P.S. Rakastan sinua yhä ja Aina ja ikuisesti, Lara Jean)
Han on syntyperältään amerikankorealainen.
Emiko Jean: Tokion prinsessa
Maurene Goo: Tämä biisi on sinulle
Goolla on korealaiset sukujuuret.
Wagnerin Ringissä päähenkilöiden nimet ja hahmot seuraavat 1200-luvun tienoilla syntyneen Nibelungenlied'in kerrontaa. Senkin tarinat pohjaavat vanhempiin kertomuksiin. Nibelungenlied'in kirjoittajaa ei tunneta (Rothmann Kurt, Kleine Geschichte der deutschen Literatur).
Nibelungenlied
Englanninkielinen käännös teoksesta
Taideyliopiston Muhi (Musiikin historiaa verkossa), Wagnerin Nibelungin sormus, erityisesti Ringin synty
Koko Suomen kirjastotilastot löytyvät osoitteesta https://tilastot.kirjastot.fi/.
Valitsemalla koko maan tai haluamasi kunnat, halutut vuodet sekä tilastot & tunnusluvut –sarakkeesta lainaus: kokonaislainaus, kirjaston käyttäjät: lainaajia sekä tunnusluvut: lainaus/asukas saat tiedot lainausmääristä, lainaajien määristä sekä lainausmääristä/asukas.
Tilaston voit tulostaa tai ladata excel-taulukkona.
Kysyin tästä asiasta suoraan luontoasiantuntijoilta Luontoakateemin sivuilta: https://www.luontoakateemi.fi/etusivu
Ja todellakin löytyy toukkia, jotka puolustautuvat vihollista vastaan omalla ulosteellaan; kilpikuoriaisen toukilla on pitkä peräsuoli jota taivuttamalla ylöspäin ne kykenevät keräämään omia ulosteitaan selkäänsä torniksi (nuijaksi) tai kuoreksi. Näin ne muistuttavat enemmänkin kuivunutta kasvin osaa kuin hyönteistoukkaa ja saalistajat jättävät ne rauhaan. Lyömäaseena ne eivät ulosterakennelmaa kuitenkaan osaa käyttää.
Googlettamalla 'kilpikuoriaisen toukka' löytyy internetistä kuvia ja lisätietoa.
Pjotr Tšaikovski on säveltänyt romanssin "Blagoslavljaju vas lesa" (opus 47 Nro 5). Sen suomenkielinen nimi on "Pyhiinvaeltajan laulu". Sen on sanoittanut venäläinen kirjailija Aleksei Konstantinovitš Tolstoi (1817-1875). Hän on Leo Tolstoin kaukainen sukulainen. On myös olemassa suomalainen hengellinen laulu "Pyhiinvaeltajan laulu", sen on säveltänyt ja sanoittanut Pekka Simojoki. Tämän laulun alkusanat ovat: "Eilinen jääköön taa, huominen tulla saa."
Hakusanoilla ”ei kyyneleitä” löytyy useita kappaleita.
Antti Holopainen ja Kyösti Hartikainen ovat julkaisseet kappaleen Ei kyyneleitä voi selittää samannimisellä levyllään. Sitä ei valitettavasti löydy kirjastosta, mutta sen voi kuunnella YouTube-palvelussa osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=t1PkZ7kCLAA. Videossa on myös sanat.
Tulipunaruusut on julkaissut kappaleen Ei kyyneleitä välttää voi levyllään Rakkauden kuvakirja. Sitäkään ei löydy kirjastosta, mutta sen voi kuunnella tämän linkin takaa. http://www.themusichutch.com/listen-song/tulipunaruusut-69105321071211211101011081011051162283211822810811611622822832118111105/131157/
Aarni Varjonen on julkaissut kappaleen Ei kyyneleitä levyllään Hyvä elämä....
Eriytymistä kuvaavaa kaunokirjallisuutta löytänee helpommin, jos aihetta lähestyy esimerkiksi eriarvoisuuden ja luokkaerojen kautta. Kirjallisuustietokanta Kirjasampo antaa kelvollisia tuloksia esimerkiksi oheisilla hakusanoilla: sosiaalinen kerrostuneisuus, sosiaaliset ongelmat, lähiöt, luokkaerot, yhteiskunnalliset romaanit, yhteiskuntakritiikki, eriarvoisuus, erityisluokat, erityislapset.
Arvelan teoksen lajityyppiä lähinnä taitavat olla mustalla huumorilla kuorrutetut koulumaailman kuvaukset:
Aino Kontula: Rexi on homo ja opettajat hullui!
Aino Leppänen: Terkuin ope
Emilia Tala & Kati Rajasaari: Sadistiope ja hulluhoitsu
Kaunokirjallisempia teoksia, jotka kuvaavat syvemmin erilaisia sosiaalisia todellisuuksia ja...
Vuonna 1991 julkaistiin Helsingin laulu -niminen albumi, jolla eri artistit esittivät UMO:n säestäminä Helsinki-aiheisia kappaleita. Maarit oli mukana tällä levyllä: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1035189__Smaarit%20helsin…
Vuonna 1998 ilmestyneellä Suoraan Helsingistä ja 20 muuta kappaletta stadia -kokoelmalla Maarit esitti kappaleen "Mä vielä palaan Helsinkiin". https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1094191__Smaarit%20helsin…
Olisikohan siis kyseessä jompi kumpi näistä levyistä.
Kielisuihkutuksen ero kielikylpyyn on ennen kaikkea määrällinen. Kielikylvyssä lapsi altistuu kohdekielelle yleensä päivittäin useita tunteja, kun taas kielisuihkua toteutetaan lyhyitä tuokioita kerrallaan.
Kielisuihku eroaa kielikylvystä myös kohdekielen käytön määrässä. Kielikylvyssä kohdekieltä käytetään jatkuvasti, kielisuihkussa rinnakkain äidinkielen kanssa.
Myös tavoitteet ovat erilaiset. Kielikylvyn tavoitteena on useimmiten natiivitasoisen kielitaidon omaksuminen, kun taas kielisuihkun tavoitteena on kiinnostuminen vieraasta kielestä ja kulttuurista sekä yksittäisten sanojen ja fraasien oppiminen.
Lisätietoa mm. tästä Opetushallituksen raportista: Eeva Tuokko, Sauli Takala ja Päivikki Koikkalainen: Kielitivoli, perusopetuksen...
Vähän tämän tapainen on Carolyn Sloanin Uhka vedessä (Karisto, 1991). Se tosin tapahtuu järven rannalla, eikä kirjan alussa kylään muuttanut tyttö ole henkilöistä se, joka loppuhuipentumassa joutuu järvessä asuvan hirviön lonkeroihin.
