Muuramen kirjastossa on Puuhaamo, jossa on mm. 3D-tulostin käytettävissä. 3D-tulostamisen hinta on 1€ /varaus. Puuhaamon käyttöön on varattava aika Muuramen kirjastolta. Yhteystiedot kirjastoon ja lisätietoa Puuhaamosta on saatavilla kirjaston sivuilla: https://www.muurame.fi/palvelut/puuhaamo/
Tällaisia löytyi:
Schubert, Franz, Fantasia F-molli op.103 (=D940) nelikätisesti pianolle.
Dvorak: Slovanske tance op.46 ja op.72 nelikätisesti pianolle. Molemmissa löytyy nro 3, mutta op.46 nro 3 on ehkä tunnetuin.
Alla on linkkejä verkkosivuille, joiden kautta voi hankkia tiedustelemaasi aineistoa. Tilausmahdollisuudesta ulkomaille kannattaa kysyä vielä erikseen. Äänikirjoja julkaistaan nykyisin yhä enemmän CD-levyinä, musiikkiaineisto pääasiassa CD-levyinä.
suomenkielisiä lasten kasettikirjoja: http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=voicebooks&cat=lasten_ja_nuorten_aanikir…
äänikirjoja CD-levyinä:
http://www.bookplus.fi/themes.php?tid=74&pid=277
http://www.satunetti.com/index.php?page=tuotesivu&id=2
lasten äänikirjoja, videoita ja DVD-levyjä:
http://www.lastenvideokerho.fi/cds/showpage.asp?nodeid=687046
lasten musiikkia:
http://www.freerecordshop.fi/pages/marketingactions.asp?actionid=3415
Taitaa olla niin, että kirjastojen kokoelmista Lambda Literary -palkintoon ehdolla olleita tai palkittuja kirjoja löydät parhaiten hakemalla joko kunkin teoksen tai tekijän nimellä. Kirjoista ei nimittäin välttämättä tallenneta tietoja siitä, ovatko ne palkittuja tai olleet ehdokkaina kirjallisuuspalkinnoille. Helmet-kirjastoista voit toki etsiä Finlandia-palkittuja (hakusanalla Finlandia-palkinto), mutta haku sanoilla ’lambda literary’ ei minulla tuottanut yhtään tulosta.
Minun on siis vain kehotettava sinua verryttelemään sormesi ja istumalihaksesi – ja käymään tietokoneen äärelle pitäen silmien ulottuvilla listaa kirjoista, joita haluaisit etsiä. Kaikkien kirjastojen tietokannoista löydät teoksen englanninkielisellä nimellä sekä...
Tervetuloa Kirkkonummen kirjaston asiakkaaksi. Ota henkilöpaperit mukaan ja tule kirjastoon niin tehdään sinulle kirjastokortti. Jos et enää käytä KIRKES-kortiia voit ilmoittaa Mäntsälän kirjastoon että ne poistavat sinut rekisteristä.
Näyttää valitettavasti siltä, että tämä Celtic Woman Songbook on ylipäätään ainoa nuottiversio tästä laulusta, joka on tehty Vivaldin tunnettuun musiikkiin (osa Largo konsertosta L'inverno, RV297 sarjasta Le quattro stagioni, ei siis mikään kansanlaulu) laulaja Chloë Agnewin käyttöön. Agnew kuuluu viiden irlantilaisnaisen muodostamaan lauluyhtyeeseen Celtic Woman, jonka taustavoimiin sovittaja David Downeskin kuuluu.
Saattaisi olla helpointa pyytää jotakuta nuotinkirjoitustaitoista transkriboimaan lauluääni korkeammalle äänialalle. Yleensä on erittäin harvinaista, että muista kuin ikisuosikeista ylipäänsä tehtäisiin monille äänialoille omia nuottiversioita. Vivaldin Le quattro stagioni tähän ryhmään kuuluu, mutta tämä lauluversio tuskin...
Ylätuvantien ruotsinkielinen nimi Skullvägen tullee ruotsinkielisestä sanasta höskull, joka tarkoittaa luhtia. Kotuksessa (Institutet för de inhemska språken) ehdotettiin nimelle merkityksiä fodervind, höloft. Nimi on ehkä johdettu asuinalueen nimestä Torpparinmäki. Sivustolla http//kartta.hel.fi/namnregister löytyy lyhyt selostus nimen taustasta.
Catherine Cooksonilla on kolmiosainen sarja, jonka osien nimet ovat ruotsiksi Hamilton, Farväl Hamilton ja Harold. Erilliset osat ovat ilmestyneet 1980-luvulla ja yhtenä kirjana trilogia ilmestyi 1993. Päähenkilö, Maisie-tyttö puhuu kirjassa mielikuvitushevoselle nimeltä Hamilton. Alla linkki sarjan englanninkieliseen esittelyyn. Kovin monessa kirjastossa kirjaa ei enää ole, mutta kaukolainaksi voisit kirjan lähikirjastosi kautta saada. Suomeksi sarjaa ei ole käännetty.
http://catherinecookson.ponymadbooklovers.co.uk/
Ainoa Silverstone-nimisen kirjan, jonka onnistuimme löytämään on kirjoittanut Bob Judd, mutta tätä englanninkielistä kirjaa ei ole käännetty suomeksi tai ruotsiksi. Alla linkki kirjan esittelyyn:
https://www.goodreads.com/...
Ennakkorekisteröintilomake on tosiaan tarkoitettu uuden asiakkaan tietojen syöttämiseen kirjastojärjestelmään. Sen kautta ei kuitenkaan automaattisesti toimiteta uutta kirjastokorttia, vaan kortti täytyy käydä henkilökohtaisesti noutamassa jostakin Helmet-kirjastosta. Samalla asiakkaan tietoihin täydennetään puuttuvat tiedot. Jos korttia ei kolmen kuukauden kuluessa noudeta, ennakkorekisteröintitiedot poistetaan. Sinun ei siis välttämättä tarvitse tehdä syöttämillesi tiedoille mitään, koska ne joka tapauksessa poistuvat aikanaan. Voit toki myös pyytää poistamaan ylimääräisen ennakkorekisteröinnin käydessäsi seuraavan kerran kirjastossa.
Jos pojallasi ei ole ennestään pin-koodia, sen saaminen edellyttää kirjastossa käyntiä. Mukana pitäisi...
Nasan entinen järjestelmäinsinööri ja projektipäällikkö Mark Adler on vastannut Quora.com -sivustolla tällaiseen kysymykseen, että kuvia pakataan sekä virheettömästi (lossless) että virhettä tuottavasti (lossy) riippuen tilanteesta. The Mars Exploration Rover-kulkijat käyttävät ICER-tiedostomuotoa virhettä tuottavaan pakkaamiseen tai LOCO:a virheettömään. The Curiosity Rover-kulkija käyttää ICER, LOCO ja JPEG -tiedostomuotoja.
Kysymyksiä voit halutessasi lähettää Nasan kysymyspalvelusta löytyvään sähköpostiosoitteeseen: public-inquiries@ksc.nasa.gov
https://www.quora.com/What-kind-of-compression-algorithm-is-used-by-NASA-deep-space-probes-to-send-photos-a-billion-miles-back-to-Earth-I-figure-its-lossless-since-you-dont-...
Perusteellinen lähde aiheesta on Ronald Atkinin kirja Meksikon vallankumous (1974). Helmet-kirjastoista kirja on Pasilan kirjavaraston ja Pohjois-Haagan kirjaston kokoelmissa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1144373__SMeksikon%20vallankumous__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Kahdeksantuntisen työpäivän Pekkasen kirjailijanuran yhteydessä Jouko Tyyri mainitsee Ylioppilaslehdessä 5.8.1955 julkaistussa kirjoituksessaan Lukekaa Pekkasta: " -- miten on mahdollista että työläiskirjailijasta kehittyi oman sukupolvensa avarin ja älyllisin henki? Kahdeksantuntisesta työpäivästä alkaa tärkeä luku kirjallisuutemme historiassa." Julkista kirjastolaitosta ei tähän tekstiin kuitenkaan sisälly, enkä tätä ajatusta valitettavasti onnistunut muualtakaan tutkimistani Tyyrin kirjallisista tuotoksista löytämään. Tyyri tuotti puolivuosisataisella lehtimiesurallaan melkoisen määrän esseitä, artikkeleita, kolumneja ja muita kirjoituksia lukuisiin lehtiin, joten etsiessä mielessäni käväissyt vertaus neulaan ja...
Helmet-tietokannasta löytyi kaksi kirjaa hakusanoilla salakirjoitus, tiedustelu, suomi (rajattuna suomenkielisiin kirjoihin)
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28salakirjoitus%29%20%28t…
tiedustelu, upseerit, Suomi tuotti enemmän osumia:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28salakirjoitus%29%20%28t…
Niilo Marttinen ei esiinny tekijänä Helmet-tietokannassa.
Nuorallatanssija -runoja löytyi muutama, mutta missään niistä ei ollut kirjoittamaasi säettä.
Kyseessä ei myöskään ollut Yö-yhtyeen kappale Nuorallatanssija.
Runo on mitallinen ja sana "seppelepäin" viittaisi vanhempaan lyriikkaan.
Valitettavasti emme löytäneet kyseistä runoa.
Taikatempuista kertovia kirjoja löytyy Vaskista https://vaski.finna.fi/ useita hakemalla sanalla taikatemput.
Jos haluat aloittaa artikkelin kertomalla taikatemppujen historiasta Suomessa, tietoa löytyy Heikki Nevalan historiikista "Silmänkääntäjiä, konstiniekkoja ja loihtutaiteilijoita: taikurien vaiheita Suomessa 1800-luvulta 1960-luvulle" (2011) sekä Markku Purhon "Suuresta suomalaisesta taikatemppukirjasta" (2018). Nicholas Einhornin teoksessa "Suuri taikatemppukirja" (2012) kerrotaan taikuuden historiasta yleisesti.
Taikatemppujen tekniikkaa ja erilaisia taikatemppujen lajeja esitellään myös monessa kirjassa kuten Purhon ja Einhornin kirjoissa.
Kirjoissa painotetaan myös taikurin kultaista...
Kun et kerro, mistä kirjastosta olet laskun saanut, kysymykseen on valitettavasti mahdotonta vastata. Sinun kannattaa ottaa yhteyttä suoraan siihen kirjastoon, joka laskun on lähettänyt. Kaikkien Suomen kirjastojen yhteystiedot löytyvät täältä: https://www.kirjastot.fi/kirjastot
Artikkelissaan "Lima, veri ja sappi – mitä roomalainen lääkäri tiesi anatomiasta ja fysiologiasta" (teoksessa Antiikin lääketieteen perintö, toim.Andreo Larsen, Yliopistopaino 2004) Anto Leikola tarjoaa seuraavan käännöksen: "Jos nyt tämän tuntemuksen perusteella voitaisiin saada selville jokaiselle yksilölle hänen luontoonsa sopiva ravinnon ja ruumiillisen rasituksen määrä, jossa ei ole liikaa eikä liian vähän, silloin olisi tavoitettu terveyden avain."
