Kirjojen luokittelulla pyritään kuvamaan teoksen sisältöä, lisäksi sisältöä kuvataan usein asiasanoilla. Bibliografiset tiedot (mm. tekijät, nimeke, julkaisutiedot, ulkoasutiedot, ISBN) kirjaston kokoelmiin kuuluvasta materiaalista tallennetaan kokoelmaluetteloihin, nykyisin atk-tietokannoiksi (aiemmin "kortistot"), luokat ja asiasanat ilmaisevat teoksen sisällön luetteloissa. Erilaisia kirjastotietokantaohjelmia on myynnissä. Suomalaisia luettelointisääntöjä on Helsingin kaupunginkirjastossa vain käsikirjastokappaleina.
Useimmat Suomen yleiset kirjastot käyttävät luokituksenaan Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää YKL, jonka verkkoversio on osoitteessa http://ykl.kirjastot.fi/ykl.py. Tieteellisissä kirjastoissa on yleisesti käytössä...
Tietoa voi etsiä Fennicasta, Suomen kansallisbibliografiasta. Ranskasta suomeksi käännetty kirjallisuus: tarkennettuun hakuun hakusanaksi "fre" (=ranskan kieli) ja hakutyypiksi "Alkuteoksen kieli". Kieleksi "suomi", ja lisäksi voi antaa haluamansa aikarajauksen. Lastenkirjat saa esiin lisäämällä vielä hakusanaksi "024.7" (= lastenkirjallisuuden luokitusnumero) ja valitsemalla hakutyypiksi "UDK-luokitus".
https://finna.fi
Suomesta ranskaksi käännetty kirjallisuus löytyy vastaavalla tavalla Fennicasta kielikoodeja vaihtamalla, tai Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta: hakutyypiksi valitaan "käännöskieli" ja "ranska". Lisätyksi hakuehdoksi voi vielä laittaa "kohderyhmä" ja "lapset ja nuoret".
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/...
Kirjailija Sinikka Nopola syntyi vuonna 1953 ja vietti lapsuutensa Tampereella. Perheeseen kuuluivat vanhemmat ja sisar Tiina. Kirjailijasta on kirjoitettu paljon. Helsingin kaupunginkirjaston Sanojen aika -sivustosta löytyy linkkejä mm. häntä esitteleville sivuille ja hakuteosten nimiä:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=14&lang=FI
Shakespearen 30. sonetin on suomentanut ainakin neljä eri kääntäjää: Paavo Cajander, Aale Tynni, Kirsti Simonsuuri ja Leo Saukkoriipi. Tynniltä ja Simonsuurelta löytyy siitä vieläpä kaksi erilaista tulkintaa.
Cajander:
"Sua silloin muistan, ystäväni armas,
Ja kaipuu hälvenee ja suru karmas."
(Paavo Cajander, Runoelmia. Kirja, 1914)
Tynni [1]:
"Vaan sinut, ystävä, jos muistankin,
saan kaiken menetetyn takaisin."
(Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa. WSOY, 1957. - Myöhemmissä laitoksissa on Tynnin uudistettu käännös.)
Tynni [2]:
"Vaan, kallis, mieleeni jos kohoat,
saan kaiken taas ja surut haihtuvat."
(William Shakespeare, Sonetit. WSOY, 1965)
Simonsuuri [1]:
"Vaan jos silloin, rakas ystävä, ajattelen sinua,
Kaikki...
Kissat hakeutuvat lämpimiin paikkoihin. Uunin vierustat, lämpöpatterit ja muut lämpimät paikat ovat kissalle mieleen. Turhaan ei puhuta vilukissoista. Lisäksi jotkut rotukissat tarvitsevat lämpöä ohuen karvapeitteen takia. Tosin lämpökään ei aina selitä kissan mielipaikkoja. Äidilläni oli kissa, joka mielellään nukkui kylmässä saunassa. Kissa hakeutuu suojaisiin ja hämäriin paikkoihin ja viihtyy melko ylhäällä. Ehkä sauna sopii tähän tarkoitukseen.
Saunomistakin jotkut kissat harrastavat. Siinä piilee kuitenkin vaaransa. Kissan lämmönsäätely toimii eri tavoin kuin ihmisellä ja kuumassa kiukaassa on riskinsä. Savon Sanomien artikkelissa kerrotaan lemmikkien saunomisesta.
https://www.savonsanomat.fi/teemat/arki/Lemmikit-lauteilla/...
Tähän ei ole yksiselitteistä vastausta, vaan se riippuu aina yksilöstä. Varsinkin Nälkäpelin viimeinen kirja minulle aikuislukijalle varsin ahdistava, mutta riippuu erittäin paljon lukijasta, mihin kukakin keskittyy. Lapsi ja nuori lukijana suojelee yleensä itseään asioilta, joita hän ei ymmärrä. Liikkuvan kuvan katsotaan olevan paljon vaikuttavampaa kuin tekstin, josta syystä kirjoilla ei ole ikärajoja.
Twilight-kirjoja en itse suosittelisi, syynä lähinnä se, että niissä kuvattava "rakkaussuhde" ei ole tasapainoinen (Edward vaanii ja kontrolloi Bellaa) ja loppupuolella suhdekuviot menevät varsin oudoiksi. Nälkäpelit ovat parempia! Ikäryhmälle löytyy kuitenkin paljon sopivampaakin luettavaa ja suosittelisinkin ennemmin...
Voit käydä lukemassa New York Timesia American Resource Centerissä. Se sijaitsee Helsingin Yliopiston Fabiania-rakennuksessa Unioninkatu 36. American Resource Center on avoinna maanantaista perjantaihin 9-20 ja lauantaisin 9-16.
http://www.usembassy.fi/servlet/PageServer?FrameSet=arc.html
Ostaminen onkin sitten jo hankalampaa, Resource Center ei tietenkään vanhoja numeroitaan myy. Ehkäpä he kuitenkin voivat antaa vinkkejä vanhojen numeroiden hankkimisesta. Tietopalvelu on avoinna maanantaista perjantaihin klo 9-17.
Voisit yrittää myös Internetin verkkokaupoista, osto- ja myyntipalstoilta, keskustelupalstoilta. Hämeenlinnan makupaloista löytyy hyvä luettelo: http://www.htk.fi/kirjasto/makup/yritys3b.htm
Julkishallinnon palvelu Suomi.fi toimii verkossa ja on monipuolinen sivusto, jossa on myös aiheenmukainen hakemisto http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/ . Palvelut aiheittain - > Asuminen ja rakentaminen, sivustolta löytyy myös aiheeseen liittyvä lainsäädäntö. Asuntoyhtiölaki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20091599 . Ote lakitekstistä: "Tarkoituksensa toteuttamiseksi asunto-osakeyhtiö huolehtii hallinnassaan olevien kiinteistöjen ja rakennusten pidosta siten kuin tässä laissa säädetään ja yhtiöjärjestyksessä määrätään."
Kiinteistöliiton sivuilla mainitaan vastuunjaosta "Taloyhtiön vastuunjakotaulukko perustuu uuteen asunto-osakeyhtiölakiin (1599/2009) ja erityisesti sen kunnossapitoa käsittelevään 4. lukuun....
Kirjastokortti täytyy päivittää, kun sen omistaja täyttää 18 vuotta. Silloin hän ei ole enää oikeutettu ilmaisiin varauksiin, joten kirjaston asiakastiedoissa oleva asiakasryhmä täytyy muuttaa nuoresta (15–17-vuotiaat) aikuiseksi, ilmaiset varaukset kun annetaan asiakasryhmän perusteella.
Kirjastokortin päivittäminen onnistuu helposti missä tahansa HelMet-kirjastojen eli Vantaan, Helsingin, Espoon tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteessä. Tarvitset mukaan vain kirjastokortin ja kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Päivitys hoituu palvelutiskillä ihan muutamalla klikkauksella, ja samalla voit tarkistaa, että muut asiakastietosi ovat ajan tasalla. Vantaan kaupunginkirjaston palvelupisteiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta http...
Kysymyksessä siteerattu runo on ensimmäinen osa (Prologi) Lauri Pohjanpään kymmenosaisesta sikermästä Eriskummallinen uni merikäärmeestä. Kokonaisuudessaan sikermä löytyy Pohjanpään kokoelmasta Sininen hämärä : uusi sarja metsän satuja ja muita runoja (WSOY, 1933). Prologi-osa on julkaistu muusta sikermästä erillisenä nimellä Kalajuttu monessa koululaisille suunnatussa lukemistossa, joista mainittakoon esimerkiksi Luen ja kerron [2] : Syksystä suveen : alaluokkien lukukirja (Valistus, 1956) ja Lausuntarunoja nuorelle väelle (Valistus, 1958).
Ainakin Mervi Kantokorven teoksessa Runousopin perusteet (Yliopistopaino, useita painoksia) käydään läpi erilaisia runomittoja. Ehkä siitä voisi olla sinulle hyötyä?
Runo on Lauri Pohjanpään Palokärki. Löytyy ainakin teoksesta Kiurun tupa (1958) sekä kokoelmasta Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot /toim. Satu Koskimies ja Juha Virkkunen(1996).
Etälukion hyviä ohjeita runoanalyysiin ryhtyvälle:
http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/aidinkieli3/runoanal.html
Mitä lyriikka on:
http://www.orivedenopisto.fi/virtuaaliakatemia/demo/lyriik1.htm
Runoarvostelusta englanniksi:
http://www.poetrymagic.co.uk/critiquing.html
Hyvä opas perusteellisen runoanalyysin tekijälle on Mervi Kantokorven Runousopin perusteet. Helsinki 1990.
Ainakin tällainen opinnäytetyö on tehty Pohjois-Karjalan amk:ssa, mutta se on salainen. Siitä voi tehdä tiedusteluja ko. amk:sta, jos vaikka lähdeluettelon voisi saada kopiona (kaukopalvelutilaus lähimmän kirjastosi kautta).
Hakulinen, Tarja, Lisäarvoa ja kilpailuetua tilitoimistolle palveluja kehittämällä. Joensuu : Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, 1998 (Salainen. Toimeksiantaja: Tili- ja veroasiaintoimisto Kalevi Väänänen Ky.) AMK-opinnäytetyö : Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Liiketalouden koulutusohjelma.
Muita amk-opinnäytteitä (kysy niiden saatavuutta lähikirjastostasi):
Arjasmaa, Joni, Markkinointitutkimus asiantuntijayrityksessä Joni Arjasmaa. [Pori] 2003. AMK-opinnäytetyö Satakunnan ammattikorkeakoulu tekniikan Rauman...
Olettaen, että kysymyksessä tarkoitetaan nimenomaan Suomessa ilmestynyttä iskelmämusiikkia paras lähdeteos taitaa edelleen olla Juha Lassilan tutkimus Mitä Suomi Soittaa? : hittilistat 1954-1987 (1990), josta pitäisi löytyä tarkat listat ko. vuosilta. Jatkoa teokseen ei ole ilmestynyt, eikä menneiden vuosien suosikkilistoja tunnu löytyvän koottuina painetussa muodossa eikä Internetin kautta.
Eri tahothan kokoavat erilaisia hittilistoja ; YLE:n TOP40 on ns. virallinen lista, joka pitää sisällään kuitenkin pääasiassa muuta kuin iskelmää. Ohjelman lista-arkisto http://www.yle.fi/top40/arkisto.shtml ulottuu vuoteen 1995. Iskelmäradioasemien verkkosivuilla on niinikään iskelmien suosikkilistoja. Kyseessä ovat kuitenkin tämän päivän...
Agatha Christien novelli Puolustuksella on puheenvuoro (Witness for the Prosecution) on ilmestynyt erillisenä painoksena Tammen isotekstiset -sarjassa vuonna 1983. Se sisältyy Christien rikosnovellikokoelmaan Kuoleman koira ja muita kertomuksia (The Hound of Death) joka ilmestyi suomeksi ensi kerran WSOY:n kustantamana (Sapo ; 226) vuonna 1978. Isotekstisen version on suomentanut Jouko Linturi, Kuoleman koira -kokoelman novellin puolestaan Anna-Liisa Laine. Tässä kokoelmassa novellin nimi on Syyttäjän todistaja. Kirjojen sijainti- ja saatavuustiedot pääkaupunkiseudun kirjastoissa selviävät HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi
Tähän asiaan ei löytynyt varmaa selitystä, sillä sitä ei löytynyt tutkimistani etymologisista tai muista sanakirjoista. Epäilisin kuitenkin, että ilmaus ”poliisilukko” on luultavasti lainattu ruotsin kielestä, jossa käytetään vastaavaa ilmausta ”polislås”.
Ruotsinkielinen Wikipedia kertoo osoitteessa http://sv.wikipedia.org/wiki/L%C3%A5s, että nimitys olisi tullut siitä, että poliisi olisi oveen ylimääräisen lukon lisäämällä voinut estää avaimen käsiinsä saanutta henkilöä pääsemästä sisään esimerkiksi murtotapauksissa. Väitteelle ei ole kuitenkaan annettu lähdettä, joten sen todenperäisyydestä ei voi varmistua.
Veikko Samulin säveltämä laulu "Mun sydämeni tänne jää" löytyy helppona pianosäestyksisenä sovituksena nuottikokoelmasta "Suuri toivelaulukirja 11", joka on hyllyssä Maarianhaminan kaupunginkirjastossa.
Juha Tapion laulu "Kaksi puuta" (ei siis "Kaksi vanhaa puuta") löytyy erittäin monilta nuottikokoelmilta, mutta valitettavasti mitään niistä ei näytä löytyvän Ahvenanmaan Bibliotek.ax -haulla. Jos kiire ei ole kova, sen voi toki yrittää saada kaukolainaamalla manner-Suomesta, esimerkiksi "Suuri toivelaulukirja 23" löytyy useimmista kirjastoista.
Kirjatosta lainaaminen on Suomessa maksutonta, mutta kirjastokortti täytyy ensin hankkia. Kysyjän oma Hammarlandin kirjasto näyttää olevan tänään torstaina avoinna klo 17-20. Siellä kannattaisi...
Ella on lyhentymä Elinasta, joka on suomalainen muunnelma kreikan Helenasta, jonka merkitys on "loistava". Ella on lyhentymä myös Eleonoorasta, joka on alkuaan arabian Ellinor "Jumala on valoni".
Emilia on lähtöisin latinaisesta Aemilius-plebeijisuvun nimestä ja on Emilin sisarnimi.
Väestörekisterikeskuksen etunimitilaston mukaan Esmi esintyy 7 kertaa.Tilastoista lisää Nimipalvelussa https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Jani on suomalainen vastine nimelle Jan, joka on ruotsinkielinen lyentymä nimestä Johannes.
Johannes on alunperin hepreaa ja tarkoittaa Jahve on osoittanut armon, Jumala on armollinen.
Julia on latinan Juliuksen ("maitopartainen nuorukainen") sisarnimi.
Olavi on muunnos muinaiskandinaavisista nimistä Anleifr,...
