Hei!
Joel Lehtosen "Novelleja Decameronesta" - suomennos on ilmestynyt vasta vuonna 1914.
Pekka Tarkan kirjoittaman elämäkerran "Joel Lehtonen I: vuodet 1881 - 1917" mukaan Lehtonen halusi kääntää Decameronen kokonaan mutta Suomalaisuuden kirjallisuuden edistämisrahasto tahtoi kirjasta karsitun version - kansalle sopimattomat kertomukset tuli suomennoksesta poistaa. (Tarkka 2009, sivu 165)
Samassa Tarkan kirjassa kerrotaan myös varhaisemmasta anonyymistä suomennoksesta (Ei Lehtosen tekemä!), joka julkaistiin kolmessa osassa vuosina 1908 - 1910. Sen on julkaissut tamperelainen Luukkonen ja Kumpp. Kyseinen käännös on ilmeisesti tehty ruotsinnoksen pohjalta. (Tarkka 2009, sivu 165)
Kirjastojen yhteiseltä tietopalvelulistalta tuli joitakin ehdotuksia saduksi:
Yksi ehdotus olisi, että kyseessä olisivat Elsa Beskowin sadut Täti Vihreästä, Täti Ruskeasta ja Täti Sinipunaisesta sekä Setä Sinisestä. Lasten nimet ovat Petteri ja Lotta.
Toinen ehdotus olisi Anna-Mari Kaskisen lastenkirja Kummin paluu. Se kertoo takakannen mukaan ”lapsen ja aikuisen ystävyydestä”. Kummi palaa Afrikasta Suomeen.
Kolmanneksi ehdotettiin ihan vanhaa tuttua satua Prinsessa Ruusunen.
Toivottavasti joku noista olisi etsimäsi satu, mutta ilmoittele, jos mikään ei tunnu olevan oikea.
Pelkästään sosiaalisen median ja hyvinvoinnin suhteeseen keskittyvää kotimaista kirjaa en löytänyt, mutta seuraavissa teoksissa näyttäisi sisällönkuvailun perusteella käsiteltävän ainakin joitakin aiheeseen liittyviä näkökulmia. Liitin teoksen tietoihin asiasanat. Niistä voi saada jonkunlaisen käsityksen ao. teoksen sisällöstä ja näkökulmista.
Pullinen, Jussi, Mitä meille tapahtui? : näin internet ja sosiaalinen media muuttivat elämäntapamme. - HS-kirjat, 2019 - 220 s. - 978-952-7308-24-0 (ilmestyy lokakuussa 2019)
Hantula, Kirsi, Tutkimusmatka teknolandiaan eli miten internet, älypuhelin ja henkilöauto ovat muuttaneet ihmissuhteitasi ja elämääsi. - [Kirkkonummi] : Alice Labs Publishing, [2018] - 978-952-94-1273-0...
Maja on pohjoismainen ja saksalainen nimi, joka on Maria-nimen kansanomainen muoto. Sen suomalainen versio on Maija. Siikne on Signe-nimen kansanomainen muoto. Signe-nimen taustalla on muinaisskandinaavinen Sighne (voittajatar). Einikki taas on Eine- ja Eini-nimien puhuttelumuoto. Eine on todennäköisesti alkujaan Eino-nimen sisarnimi. (Lähde: Uusi suomalainen nimikirja, 1988)
Näin hienojakoiseen kysymykseen ei löydy suoria aineisto-osumia. Aihe vaatisi tutkimuksellista ja yksityiskohtaista perehtymistä yritystoimintaa koskevaan kirjallisuuteen ja sen seulomista läpi.
Kysyjän mainitsemassa videossa näytetään oikeudenkäyntiä Yhdysvalloissa, Clevelandissa. Syytetty ei tottele vaikenemismääräystä ja tuomari käskee vartijoiden sulkea syytetyn suun teipillä. Syytetty ei näytä edes huomaavan koko asiaa, vaan jatkaa puhettaan myös teipin läpi. En löytänyt tarkempia tietoja siitä, salliiko Ohion osavaltion laki tällaisen toiminnan. On kuitenkin epätodennäköistä, että ammattituomari olisi määrännyt laittoman toimenpiteen, vaikka onkin videokuvan perusteella varsin ärsyyntynyt tilanteesta. Arvelen siis, että mitään laitonta ei tapahtunut. Suomessa tällaista tuskin voisi kuitenkaan tehdä.
Heikki Poroila
Kyseessä on joko Jacques Zwartin säveltämä laulu Take me high, jonka suomennoksen Moi, moi vaan on tehnyt nimimerkki A. Aleksi, oikealta nimeltään Arto Johansson tai Jussi Lammelan säveltämä ja sanoittama Moi, moi vaan. Jälkimmäinen on kuitenkin 1990-luvun tuotantoa, joten kysyjä tarkoittanee tuota Zwartin laulua. Sen ovat levyttäneet ainakin Taiska, Marita Taavitsainen, Eija Sinikka ja Leni eli Leena Hiltunen. Taiskan versio löytyy kysyjän mainitsemalta kokoelmalevyltä Finnhits 5. Mitään mieslaulajan versiota en tästä laulusta löytänyt, joten jos kysyjän muistikuva on oikea, ehkä kyseessä on kuitenkin jokin toinen laulu. Tuota Lammelan laulua on esittänyt Finlanders-yhtye. Jokke Seppälä on säveltänyt laulun Moi vaan, jonka levytti The...
Helmet-kirjastoissa aikuisten aikakauslehden yksittäisen niteen korvaushinta on viisi euroa ja lasten lehden kolme euroa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_maksut(37588)
Kyseessä on kaiketikin Fjodor Mazajevin vuonna 2008 ohjaama dokumentti Utšimsja dzjudo s Vladimirom Putinym (eli Opiskelemme judoa Vladimir Putinin kanssa). Tallenteen teostiedot näkyvät vielä Helmetissä, mutta viimeinen kappale on jouduttu poistamaan kokoelmista. DVD löytyy Kyyti-kirjastojen ja Vaski-kirjastojen kokoelmista, joten tallenne on tilattavissa kaukolainaan.
Linkeissä on lisää tietoa ko. DVD:stä.
https://kirjasto.kyyti.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber=1162004
https://finna.fi/Record/vaski.712114
Mikäli sinulla on voimassa oleva Helmet-kortti, voit tehdä itse kaukopalvelupyynnön alla olevasta linkistä löytyvällä lomakkeella. Kaukopalvelu on maksullista. Linkissä on myös hinnasto.
https://www.helmet.fi/fi-FI/...
Käytettävissämme olevista lähteistä ei löytynyt juuri muuta tietoa Barentsin meren legendoista tai taruista kuin että purjehtijat ovat kutsuneet merta 'paholaisen tanssilattiaksi' vaikeiden purjehdusolosuhteiden vuoksi. Kahlasimme suomen- ja englanninkielistä aineistoa, sekä internetlähteitä. Todennäköisesti venäjäksi tai norjaksi aiheesta varmastikin voisi löytyä paremmin tietoa.
Lähteet:
http://www.thejournal.co.uk/news/north-east-news/warming-to-cap-art-4559364
T. S. Eliotin runojen kokoelman Autio maa : neljä kvartettia ja muita runoja ensimmäistä painosta vuodelta 1949 on eri kirjastojen kokoelmissa. Löydät näitä kirjastoja esimerkiksi Finna.fi-hakupalvelulla ja Melinda-metatietohaulla. Järjestä hakutulos niin, että tuloslistassa ovat ensimmäisenä vanhimmat.
https://finna.fi/
https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local_base=fin01_opac
Näissä kahdessa opinnäytetyössä on käytetty "pyhä minimalismi" -vastinetta.
https://www.theseus.fi/handle/10024/130526
https://www.theseus.fi/handle/10024/149514
Useiden lähteiden mukaan näyttäisi siltä, että suosio olisi jonkin verran laskussa.
Asiasta voi lukea tarkemmin esimerkiksi näistä lähteistä:
https://www.marmai.fi/uutiset/miljoonat-jattivat-facebookin-varsinkin-nuorten-kayttajien-maara-vahentynyt-parissa-vuodessa-selvasti/3345533e-6b30-36ca-a6bd-873ecaabd2a3
https://www.iltalehti.fi/digiuutiset/a/716265ce-0039-482f-a2e1-2a7a5267d7d7
https://www.socialmediatoday.com/news/internal-research-shows-that-facebook-usage-is-in-decline-in-favor-of-inst/559366/
Korona-tilanteen vuoksi Keravan kirjaston asiakkaiden lainojen eräpäivät on siirretty niin, että ne osuvat ajanjaksolle 27.5.-22.6.
https://www.kerava.fi/palvelut/kirjastokulttuuri-ja-museot/kirjasto/ajankohtaista
Alkutiedot ovat melko hatarat, mutta uskallan veikata, että Martha Vainwrightin rinnalla lauloi hänen veljensä Rufus Vainwright, itsekin muusikko.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Rufus_Wainwright
TV-shown ajankohtaa en sen sijaan uskalla lähteä arvaamaan.
Toivottavasti tiedosta oli sinulle edes pientä hyötyä!
Ikävä kyllä Ilpo Taipaleen kappaletta Valssi keinutti niin ei ilmeisesti ole julkaistu nuottina. Huittisten kirjastosta löytyy nuottikokoelma Yksinäinen soittaja : Ilpo Taipaleen sävellyksiä ja sanoituksia, mutta siinäkään ei valitettavasti ole kyseisen kappaleen nuottia.
Varhaisimmat löytämäni julkaisut ovat 1970-luvulta: äänite (LP- ja C-kasetti) "Laulujeni Lappi" vuodelta 1973 (Finnlevy, esittäjänä Mieskvartetti) ja nuotti "Laulujeni Lappi" vuodelta 1976 (Musiikki Fazer FM05883-4). Laulu "Meidän Lappimme" sisältyy näihin julkaisuihin.
Finna-hakupalvelu: https://finna.fi/
