Tarkempaa tietoa kyseisestä lasipullosta ei löytynyt kirjaston hakuteoksista tai verkkohauilla. Kyseinen pullo on todennäköisesti venäläistä lasia ja esim. lasinkeräilijän blogista löytyy haulla ”vanha venäläinen karhupullo” tietoa pullosta. Kyseessä ei kuitenkaan välttämättä ole juuri sama pullo, josta etsitte tietoa. (alempana viestissä on linkki blogiin)
Mikäli kotipaikkakunnallanne toimii antiikki- tai käytetyn tavaran liike, osataan siellä ehkä arvioida pullon alkuperää ja hintaa. Myös antiikki- ja keräilymessut ovat hyvä keino hankkia tietoa pullosta. Saattaa olla, että valmistusaikaa ja -paikkaa sekä hintaa on mahdoton arvioida näkemättä pulloa. Myös merkintöjen puuttuminen saattaa tehdä tunnistamisen hankalaksi. Myös...
Korkeimmalle SS-hierarkiassa kohonnut suomalainen oli jääkärieverstiluutnantti, SS-Oberstumbannführer Kalervo Kurkiala. SS-sotilasarvo vastasi suomalaista everstiluutnanttia.
Lähteitä:
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001933444.html
https://teologia.fi/2017/01/religion-nationalism-och-fascism-i-kalervo-kurkialas-krigsdagbok/
Kurkialasta ilmestyi viime vuonna Andre Swanströmin laatima elämäkertateos:
Swanström, A. (2022). Valkoisen uskon soturi: Jääkäri, pappi ja SS-mies Kalervo Kurkiala. Atena.
Suursaaren asukkaat evakuoitiin nopeasti sodan uhan alla vuonna 1939. Kaikki saaren 772 henkikirjoilla ollutta ihmistä joutuivat evakkoon. Suurin osa heistä asettui vähän matkan päähän Kymenlaakson rannikolle. Tietoa siitä, oliko sijoituspaikka määrätty vai oma valinta, ei valitettavasti löytynyt.
Verkossa on vapaasti luettavissa Suomen Kuvalehden artikkeli Suursaaren asukkaasta, joka palaa sotavuosien jälkeen ensimmäistä kertaa kotisaarelleen 1990-luvulla: turistipalaa.pdf (suomenkuvalehti.fi)
Lähteet: Pekka Tuomikoski: Talvisota: väestönsiirrot (2010) ja Ikkunat jäässä: talvisodan väestönsiirtoja ja evakkotarinoita (2019). Näistä kirjoista löytyy tietoa väestönsiirroista ja evakkotaipaleesta...
Kuopion pääkirjastolla ei ole tällä hetkellä tarjolla lukukoiran palveluita, emmekä valitettavasti osaa sanoa tarkkaa päivämäärää, milloin lukukoiralle taas pääsisi lukemaan. Pääkirjasto ilmoittaa verkkosivuillaan kuopio.finna.fi, mikäli saamme lukukoira-aikoja taas tarjolle.
Lainaa voi tarvittaessa vielä uusia, mikäli haluatte jatkaa kirjan etsintöjä. Jos kirjaa ei löydy, se pitää korvata. Keski-kirjastoissa kirjan voi korvata siten, että ostaa tilalle uuden kappaleen tai maksaa kirjastolle kirjan hankintahinnan. Lisätietoa saat kirjastosta: Kirjastot | Keski-Finna
Säkeet ovat Heikki Asunnan runosta Kevät, joka julkaistiin Nuorten Pellervo -lehdessä 5/1934. Tämä ei ole sama runo kuin Asunnan Ruuhenveistäjä-kokoelmaan sisältyvä Kevät.
01.05.1934 Nuorten Pellervo no 5 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
Juoni kuulostaa vahvasti kirjalta Ninni ja Nestori kadottavat Simeonin (Ernest et Célestine ont perdu Simeon, Gabrielle Vincent 1981). Ninni ja Nestori -animaatio on kuitenkin paljon uudempi, eikä Simeon on kadonnut! -jakso noudata kirjan juonta kuin päällisin puolin. Uusi Ninni ja Nestori -animaatio ei myöskään ole nukkeanimaatio.
Varmaankin lähinnä vettä. Hikoilu pienentää ihon kautta elimistön suolavarastoja, joten nesteytystä voi tehostaa elektrolyyttiliuoksella, joka nopeuttaa elimistön palautumista rasituksesta. Elektrolyyttejä sisältävän liuoksen avulla vesi imeytyy 2-3 kertaa tehokkaammin kehoon, kuin pelkästään vettä nautittaessa. Urheilujuomiin kivennäisaineita on jo valmiiksi lisätty korvaamaan rasituksessa menetettyjä.
https://www.mediuutiset.fi/uutiset/helteella-pitaa-tankata-vetta-ja-suo…
https://nosht.com/fi/blogs/learn/salt-and-sports-why-how-much-and-from-…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Urheilujuoma
Hei! Itse musiikkivideon alkuperästä en saanut laajemmin tietoa mutta luultavimmin musiikkivideolla ajassa 0.09 (linkki alla) esiintyvä näyttelijä joka heittää vastanäyttelijää laukulla on Lauri Nurkse. Nurkse on ollut 2000-luvun alussa mukana useammissa pientuotannoissa ja ajan mukaan isommissakin. Saattaa olla mahdollista että otokset ovat otettu jostakin näistä tuotannoista jos niitä ei ole tehty nimenomaisesti musiikkivideota varten.
Smak,Nousen-musiikkivideo Youtubessa: https://www.youtube.com/watch?v=uQQl0vR6_qw
Lauri Nurkse Elonetissä:
https://elonet.finna.fi/Search/Results?sort=main_date_str+asc&limit=0&f…
Smak on julkaissut vuonna 2005 DVD:n nimeltä Gloria Mundi, jolta kyseinen...
SKS:n Suomen kirjallisuuden käännökset -sivuston mukaan Siinä näkijä missä tekijä on käännetty ainoastaan ruotsiksi (Kommer upp i tö, 1974). Englannin kielellä Salamaa löytyy novellivalikoimasta Finnish short stories (1982), joka sisältää käännöksen novellista Juopot (The drunkards).
Gallen-Kallelan tuotanto on niin laaja, ettei sitä ole vielä saatu yksiin kansiin tai edes kirjasarjaan.
Minna Rinta-Tassi on tehnyt Ylelle koosteen Gallen-Kallelasta 25.12..2022. Linkki sivulle
Helmet haku löytää 27 teosta haulla Gallen-Kallela Aksel (rajaus aihe, kirja ja tietokirja) Linkki hakutulokseen
Lisätietoa saa varmaan myös Gallen-Kallelan museosta. https://www.gallen-kallela.fi/yhteystiedot/
Jos Helmet-kirjastokortti vaihdetaan tai tehdään uusi kortti vioittuneen tai kadonneen kortin tilalle, kirjastokortin numero vaihtuu, mutta pin-koodi säilyy samana.
Uusi kortti maksaa 3 € (aikuiset) tai 2 € (alle 18-vuotiaat).
Behind the Name -sivusto listaa musiikkiin jollakin lailla liittyviä nimiä. Miehen nimistä ainakin arabiankielinen Shadi näyttää merkitsevän laulajaa, turkinkielinen Ozan bardia, hepreankielinen Yaron laulamista tai huutamista, singaleesinkielinen Gayan laulamista ja kikujunkielinen Maina laulamista tai tanssimista.
Suomen kustannusyhdistyksen sivuilta https://tilastointi.kustantajat.fi/ löytyy kirjojen myyntilukuja vuositilastoina ja neljännesvuositilastoina. Vuositilaston myyntiluvut perustuvat kustantajien seuraavalle portaalle myymien teosten arvonlisäverottomaan hintaan ja kappalemääriin.
Vuonna 2022
lasten- ja nuortenkirjoja sisältäen painetut ja sähköiset kirjat (pl. sarjakuvat) myytiin 30,8 miljoonalla eurolla
painettua lasten- ja nuortenkirjallisuutta myytiin 3,2 miljoonaa kpl
Suomen yleisten kirjastojen perustilastot kootaan vuosittain yhteiseen yleisten kirjastojen tilastotietokantaan, https://tilastot.kirjastot.fi/.
Vuonna 2022 oli
30,1 miljoonaa lasten kaunokirjalainausta
3,96 miljoonaan lasten tietokirjalainausta...
Sarjan lopputeksteissä :
Musiikki - Pedro Hietanen
Muusikot
Pedro Hietanen - piano, harmonikka, celasta
Ape Anttila - kontrabasso
Riikka Lampinen - sello
Sami Koskela - lyömäsoittimet
Jukka Harju - käyrätorvi
Mikko Pettinen - trumpetti
Timo Paasonen - trumpetti
Markku Veijonsuo - vetopasuuna
Mikko Mustonen - tuuba
Lähde: https://areena.yle.fi/1-4151326
Kirjastojen sivuilla ei ole luetteloa kaikista Helsingin kirjastoihin tulevista lehdistä. Luettelo olisi varsin pitkä. Kirjastoihin tulevat lehdet voi hakea Helmet-hausta ihan kuten kaikki muutkin lehdet. Käytäntönä on, että ainakin uusin aikakauslehtinumero on aina kirjastossa luettavissa, uudempia lehtiä lainataan. Poikkeuksena on Pasilan kirjasto, jossa on luettavana kokonaisia vuosikertoja. Sanomalehtiä ei lainata, niitä säilytetään kirjastoissa luettavana muutamia viikkoja tai kuukausia.
Lehtilistat voi hakea helmet.finna.fi -haun hakuruudusta. Kun haet aikakauslehtiä, kirjoita hakusanaksi aikakauslehdet. Tässä tapauksessa olennaista on rajata hakua AINEISTOTYYPPI -rajauksella. Valitse LEHTI/ARTIKKELI. Lisäksi...
Voisikohan kyse olla Geoffrey Beatien Belfastin pojat (1999)?https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au47569274-e1d6-4032-ba49-d…Myös Joan LIngardin nuortenromaanit Heinäkuun kahdestoista (1974), Romeo, Julia ja viha (1975) ja Maanpakoon (1976) sijoittuvat Belfastiin.https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au1bb6a0e1-58ea-4e60-b745-cded2f2fde43Mikäli etsimäsi kirja ei ole mikään näistä, jatkan etsintöjä.
Juhani Peltosen seuran sivulla on Antti Sepän vuoden 2001 Kirjallisuuspäivillä pitämä puhe Ehdotuksia peltostutkimuksen lukujen otsikoiksi. Siinä hän toteaa, että Peltosen tapana oli kierrättää tekstejään. Esimerkiksi hän antaa novellin Norjasta ostettu posliinitonttu: "Novelli Norjasta ostettu posliinitonttu ilmestyi 1970-luvun alussa jossain naisten lehdessä. Kun syksyllä 1973 ilmestyi romaani Valaan merkkejä. Novelli oli löytänyt paikkansa osana romaanin rapsodista rakennetta. Eikä mennyt kauaa, kun Tonttu lähti omille teilleen ja muuntautui televisionäytelmäksi. Kirjailija Peltonen liikutteli kokonaista tarinaa melko eheänä paikasta toiseen; hiukan tarvittaessa muunsi ja kartutti matkan varrella."Juhani Peltosen romaanissa Valaan...
