Kyseessä on hollantilaisen Hendrik Groenin Viimeiset villitykset : Hendrik Groenin (83 ¼ v.) salainen päiväkirja (Pogingen iets van het leven te maken, suom. Sanna Van Leeuwen, 2017)
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3534151?sid=4112137193
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Oskari Peltomaa oli tamperelainen kupari- ja peltiseppä. Hän mainosti palvelujaan ahkerasti sanomalehdissä 1930-luvulla. Mainoksen mukaan hän teki mm. kattoja, peltimuureja ja tinauksia.Kuparipannuun tehdystä reiästä ei löytynyt tietoa. Ehkä joku lukijoistamme tietää, mistä on kysymys?
Lauri Pohjanpään runo "Isänmaa" alkaa: "Mikä on isänmaa, äiti?" Runo sisältyy ainakin kirjaan "Lasten runotar : valikoima lastenjuhlien lausujille ja nuorille runon ystäville" (toimittaneet Marjatta Kurenniemi ja Hellin Tynell; Valistus, 1962) ja kirjaan "Lasten kolmas lukukirja" (Urho Somerkivi, Engun Rauhamaa; Otava, 1959, 9. painos 1969). Lauri Pohjanpään kirjassa "Lastenrunoja" (Valistus, 1962) on runosta hieman erilainen versio, joka alkaa: "Sanohan minulle, äiti".
Jyrki Lehikoisen kokoamasta teoksesta Helsingin kadunnimet (Helsingin kaupunki, 1999) löydät tietoa Helsingin katunimistön historiasta. Julkaisun eri painokset löytyvät verkosta: Helsingin kadunnimien historiaTeoksen osassa 1 käsitellään myös Vartiokylän alueen nimistön historiaa, ja sen mukaan Arhotien nimeämisen perusteena on luonnonkukkiin liittyvä ryhmänimistö. Alueelta löytyy muitakin kukkiin viittaavia nimiä, kuten Kielopolku, Orvokkitie ja Kukkaniityntie. Arho viittaa tässä tapauksessa siis kohokkikasvien sukuun.
Kysymyksestä ei selviä, mistä tietystä laulusta on kysymys, mutta jos tarkoitat Nils-Eric Fougstedtin säveltämää ja Reino Hirvisepän sanoittamaa "Romanssia" elokuvasta "Katariina ja Munkkiniemen kreivi", sen ruotsinkielinen sanoitus sisältyy nuottiin "Kanske en visa" ([Schildt], 1989). Nuotissa laulu on nimellä "Romans". Se alkaa: "Jag älskar dig mer än du någonsin förstår". Ruotsinkielisen tekstin on tehnyt Barbara Helsingius. Sen on levyttänyt Helena Salo, jonka lp-levylle "Dagdrömmar" kappale sisältyy (Taste of Music TOM01, 1987).
Tosiaan näin näyttää olevan. Tarkistin kirjastomme hyllyssä olevat eri painosten Seitsemän veljestä -teokset sekä Kootut runot -teokset: romaaneissa sana on kaitsea, runokirjoissa kaitsia. Jos sanaa tarkastellaan ihan kieliopillisesti, Kielitoimiston sanakirja ja etymologinen sanakirja tuntevat vain muodon kaitsea. Runokokoelmaan johdannon kirjoittanut Lauri Viljanen kirjoittaa Kiven "runoasua koskevista epäjohdonmukaisuuksista" ja lisää, että "itse Kiven sanastoon ei tietenkään ole kajottu, vaikka siinä voikin toisinaan huomata hätäisen omatekoista ja sen tähden oudoksuttavaa." Tämä antaisi ymmärtää, että Koottuihin runoihin on pyritty saamaan Kiven teksti kuten hän on sen itse kirjoittanut, mutta se ei selitä, miksi ja missä vaiheessa...
Kiroilun ja haukkumisen historia on vielä varsin kartoittamaton tutkimusalue, mutta kenties pääset seuraavilla teoksilla työssäsi pidemmälle: Solvaajat : herjaamisen hävytön historia | Åbo Akademin kirjasto | Finna.fi Lollot ja kollot : suomalaista naapurihuumoria | Åbo Akademin kirjasto | Finna.fiHampaissa : Valitut haukkumakirjeet | Jyväskylän yliopisto - Jykdok | Finna.fi (Kirjassa on Voitto Viron saamia haukkumakirjeitä, painettu 1971 eli kirjeet on sitä ennen kirjoitettu.)Sen lisäksi kannattaa selata ja lukea romaaneja, jotka on julkaistu tuona aikana. Sieltä voinee selvitä jotain osviittaa ja mallia, millä tavoin on haukuttu muita. On kuitenkin mainittava, että kiroilua ja pilkkaa on katsottu melko pahalla, joten...
Voisikohan kyseessä olla Maria Gripen Salaisuus varjossa? Tarinassa tosin ei vierailla tädin luona, vaan päähenkilö Berta on säätyläisperheen tytär, jonka kotiin palkataan uusi palvelija Carolyn, ja tytöt ystävystyvät. Kirjassa on myös mysteeri, ja kansi on heleän sinivihreä. Kirja on neliosaisen Varjot-sarjan ensimmäinen osa. Liitteessä on kuva kirjan kannesta.
Kirjallisuudessa ns. julkaisijafiktio, kirjallisen tekstin esittäminen jonkun toisen kirjoittamaksi tai vaikkapa löydetyksi käsikirjoitukseksi, ei ole ollenkaan tavatonta, vaan varsin tavanomainen kerronnallinen keino etenkin 1900-lukua edeltävässä proosakirjallisuudessa. Se, että vastaava silmänkääntötemppu tehdään teoksen maailman asemesta reaalitodellisuudessa, kustantajatasolla, on sitä vastoin perin harvinaista. Silloin tällöin toki saattaa törmätä keksittyihin identiteetteihin, kuten meillä äskettäinen Silvia Classic, ja toisinaan salanimillä julkaisevien kirjailijoiden markkinoinnin yhteydessä vähintäänkin sivutaan Nisonius-tapausta (esimerkkinä mainittakoon Pirkko Saisio ja "vankila-alan ammattilainen" Jukka Larsson). Ulkomaisista...
Kaartisten sukuseuran verkkosivulla kerrotaan seuraavaa:Kaartisten nimi on kirjattu 1500-luvulla Kardin Savon vanhimmissa asiakirjoissa 1540-luvulta, myöhemmin sekä Kardin, Kaardin että Gardin. 1700-luvulla nimen muotona oli myös Cardi. 1800-luvulla nimi sai muodon Kaardinen ja 1900-luvun vaihteeseen tultaessa Kaartinen.Muinaisessa germaanisessa henkilönnimistössä on Gard- ~ Gart-alkuisia yhdysnimiä, joista on mainittu lyhentymämuotoina mm. Gardt, Garde , Garth , Garthe , friisiläiset Gard ja Gart sekä muinaistanskalainen Garth . Suomen Kaartinen on mahdollista yhdistää näihin. Näiden kielten perusteella nimi viittaa suomen kaarti-sanaan.kaarti (asiak. 1700 gardi, Lönnr 1874 gardi, karti, kaarti), murt. kaartti ’eräs sotaväen (valio)...
Kysymyksen kanssa kannattaa kääntyä Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) kielineuvonnan puoleen.Tässä linkki palveluun: https://kotus.fi/kotus/kieli-ja-nimineuvonta/kielineuvonta/
Etsitty kirja saattaisi olla José Carlos Somozan Clara ja varjot (Like, 2004). Siinä ihmisiä muokataan esiintymään taideteoksina. Kirjassa on viittauksia myös "artesaniaan", koristeina, liikkuvina tarvekaluina tai käyttöesineinä työskenteleviin ihmisiin. Ihmisesineet on tekstissä kirjoitettu isoin alkukirjaimin.
Pari esimerkkiä artesaniasta kirjan sivuilta:
"Kevyttä koputusta ovella ja viipyilevä parfyyminleyhähdys. Koriste ei ollut Pöytä eikä mikään muu Huonekalu vaan Nurkkakoriste, kurja esine joka työskenteli maanantaisin (Museumsquartierin taideteosten vapaapäivänä), niitä ornamentteja joita sisustusosasto keksi tyhjien huoneiden somistukseksi, minkä huomasi etenkin kahvin kokemattomasta tarjoilemisesta. Boschilla kesti tovi...
Englannin kielessä meikäläistä 'koria' vastaavasta kanto- tai säilytysvälineestä käytetään sanaa crate.
Crates with lager beer
Wine wooden crates with bottles on the pallet
Empty beer bottles in a beer crate, deposit bottles
Tietoa näistä aiheista voi hakea kirjastojen tietokannoista asiasanoilla metsänkasvatus, metsänhoito ja puulajit.
Kirjoja suomalaisista puulajeista ja niiden kasvatuksesta sekä metsänhoidosta ja uudistuksesta:
Valkonen, Sauli (2020): Metsän jatkuvasta kasvatuksesta, Metsäkustannus.
Luoranen, Jaana (2020) Metsänuudistaminen, Metsäkustannus.
Pihlström, Kåre (2020) Suomalaisten puut arjessa ja ajatuksissa, Metsäkustannus.
Jatkuvaa kasvatusta jokametsään (2018), Itä-Suomen yliopisto.
Haavan kasvatus ja käyttö (2000), Metsälehti-kustannus.
Verkosta Metsänhoidon suositukset-sivustolta löytyy tietoa metsän uudistamisesta eri puulajeille:
https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/toimenpiteet/puulajin-ja-uudistamismenetelman-valinta/...
Lvivin vanhankaupungin torille on tuotu tyhjiä lastenrattaita hyökkäyksessä kuolleiden lasten muistoksi. Löydät lukuisia kuvia näistä rattaista esimerkiki google-kuvahaulla sanoilla "lviv strollers". Samoilla hakusanoilla löydät myös videoita Lvivin torilta.
Valitettavasti en onnistunut löytämään tallennetta näiltä lausujilta.
Videopalvelu YouTubesta löytyy Luominen Seela Sellan lausumana: https://www.youtube.com/watch?v=TpiCL0c63jY.
Cd-levyllä Kesä jatkuu, kesä : kauneinta suomalaista runoutta lausujina ovat Veikko Sinisalo ja Liisamaija Laaksonen, ja siihen sisältyy Viidan Luominen.
Äänikirjana on kuunneltavissa esimerkiksi seuraavat äänitteet:
Melin, Jukka: Opiskeluvalmiuksien kehittäminen (Terapia ja Valmennus Jukka Melin, [2017])
Pakarainen, Pekka: Motivoi itsesi opiskelussa : hypnoosiäänite (Pekka Pakarainen, 2009)
Opi rennosti : oppimista tukeva rentoutus-CD (TarVar, 2010)
Musiikkiäänitteistä cd-levylle Klassisia hetkiä opiskeluun : rauhoittavaa taustamusiikkia intensiiviseen opiskeluun (HNH International, 2001, Naxos 850200712FIN) on koottu hitaita osia tunnettujen säveltäjien konsertoista levy-yhtiön aiemmin julkaisemilta äänitteiltä.
Naxos Music Library -suoratoistopalvelusta löytyy esimerkiksi hakusanoilla study music kuunneltavaksi taidemusiikin äänitteitä kuten Bach to work :...
Emme tunnistaneet taulua ja niiden tunnistaminen vaatiikin useimmiten alan asiantuntijaa. Sellaisen voi löytää taide- ja antiikkihuutokaupoista. Katso esimerkiksi:
- https://www.bukowskis.com/fi/valuation
- https://www.hagelstam.fi/osta-myy?SID=kn1t2uktksl0immd36mlq8plo6 (ks. Huutokaupassa myyminen)
- https://www.helander.com/myy/esinearvio/
