EBSCO on artikkelitietokanta, joka sisältää viitteitä englanninkielisissä kausijulkaisuissa ilmestyneisiin (lehti-)artikkeleihin. Osa artikkeleista on tietokannassa PDF-muotoisina kokotekstiartikkeleina, ja ne on siis mahdollista lukea (ja tulostaa) suoraan EBSCOn kautta. Osasta artikkeleita taas on tietokannassa vain viitetiedot, joista ilmenee, minkä julkaisun minkä numeron millä sivuilla artikkeli on ilmestynyt.
Kirjoja EBSCOsta ei siis voi lainata.
Valitettavasti en löytänyt teosta, joka sopisi kuvaukseesi. Lähetin kysymyksen valtakunnalliselle kirjastolaisten tietolistalle, mutta kukaan ei ole tunnistanut etsimääsi kirjaa.
Muistaisikohan joku palvelumme lukijoista, mitä kirjasta voisi olla kyse?
Kallion kirkko kelloineen on vihitty käyttöön 1.9.1912. Alusta asti kirkon tornissa on ollut seitsemän valurautaista kelloa. Kallion kirkon historiasta kertova Tälle Kalliolle - Kallion kirkon 100 - kirja kertoo, että kellot saapuivat Kallioon 29.3.1912, joten ne on asetettu paikalleen keväällä tai kesällä 1912.
Täsmällisen päivämäärän selvittämisessä apua voi olla esimerkiksi Kansalliskirjaston digitaalisesta lehtiarkistosta, jossa vuoden 1912 lehdet ovat vapaasti luettavissa ja niistä voi etsiä tietoa sanahaun avulla. Käyttämällä hakusanana esimerkiksi sanaa "Kallion kirkon kellot" Työmies-lehti kertoo 30.3.1912, että kirkon kellot ovat saapuneet ja että laitetaan lähiaikoina paikalleen. Elokuussa esimerkiksi...
Juri Nummelin on tehnyt teokset: Kuudesti laukeavat ja Wild West Finland. Niistä löytyy vinkkejä. Esimerkiksi Kelton Elmer on mainittu, esimerkiksi Puhvelinmetstäjät -teos.
Muita mahdollisia tekijöitä ja heidän teoksiaan, joihin kannattaisi tutustua:
Louis L'amour: Rio Granden lainsuojattomat, Heidän on kuoltava, Pimeä kanjoni.
Jack London: Lumikenttien tytär, Erämaan kutsu
Max Brand: Laukaus pimeässä, Kuudestilaukeavan maa
MIchener James A
Uudemmasta kirjallisuudesta, mm.Cormac McCarthyn: Kaikki kauniit hevoset, Tasangon kaupungit
Lisää ehdotuksia http://www.jamesnava.com/18/08/2011/the-best-western-novels-of-the-20th… . Kaikkia tässä luettelossa olevia ei välttämättä ole suomennettu.
...
Noin 60-70 % ihmiselimistöstä on vettä eri kudoksiin sitoutuneena. Elimistön sisäinen ympäristö on monin tavoin vakioitu. Esimerkiksi solut edellyttävät tasalämpöisyyttä. Terveellä ihmisellä sisäelinten lämpo vaihtelee 36.5:n ja 37.5 asteen välillä. Lähde: Hiltunen ym. (toim.): Galenos : Ihmiselimistö kohtaa ympäristön. WSOY, 2007.
Kiitos kysymyksestäsi!
Suosikkikirjailijoitasi ovat Margaret Atwood ja Virginia Woolf ja toivoit käännöskirjallisuusvinkkejä. Rivien välistä luen, että saatat pitää tieteiskirjallisuudesta ehkä dystopioista mutta myös klassisesta ja laadukkaasta kaunokirjallisuudesta.
Mieleen tuli montakin kirjailijaa ja kirjaa mutta lähdin etsimään laadukasta ja ehkä lempikirjailijoidesi ajatusmaailmaan tai tyyliin sopivaa kirjallisuutta.
Kirjaston www.helmet.fi tietokannasta pääset kurkistamaan kirjojen kuvaluita tarkemmin kun kirjoitat hakukenttään kirjailijan nimen ja klikkaat listauksesta teoksen kansikuvaa.
Näitä kirjailijoita suosittelisin ”Atwoodin ja Woolfin hengessä”, lisänä esimerkkiteos mutta katso myös muita kirjailijoiden teoksia...
Kun minkä tahansa eliön vanhemmista ja heidän vanhemmistaan jne. piirtää sukulaissuhteet ilmaisevan kaavakuvan, siitä tulee haaroittuvan puun näköinen. Joskus se piirretään niin, että vanhemmat sukupolvet ilmaistaan "puun juurina", nuorimmat "puun uloimpina oksina".
Sukutaulukoita voi tehdä toki monilla muillakin tavoilla, mutta kuvallisena esityksenä puumainen haaroittuminen on lähes väistämätöntä ja luonnollista. Sen suurimpana rajoituksena on sukupuun viemä tila. Kun sukupolvia on monia peräkkäin, täytyy jatkuvasti lisääntyvä tieto sulloa yhä pienempään tilaan, jolloin jossain vaiheessa tulee erottumisen raja vastaan. Tietokoneen ruudulla voidaan informaation näkyvyyttä suurentaa, mutta silloin menetetään taas puun havainnollinen muoto...
Kyseessä on todennäköisesti Ray Lorigan romaani Tokio ei välitä meistä enää. Lisätietoa suomalaisen kustantajan sivuilla: https://like.fi/kirjat/tokio-ei-valita-meista-enaa/.
Kirjastojen yhteiseltä tietopalvelulistalta tuli joitakin ehdotuksia saduksi:
Yksi ehdotus olisi, että kyseessä olisivat Elsa Beskowin sadut Täti Vihreästä, Täti Ruskeasta ja Täti Sinipunaisesta sekä Setä Sinisestä. Lasten nimet ovat Petteri ja Lotta.
Toinen ehdotus olisi Anna-Mari Kaskisen lastenkirja Kummin paluu. Se kertoo takakannen mukaan ”lapsen ja aikuisen ystävyydestä”. Kummi palaa Afrikasta Suomeen.
Kolmanneksi ehdotettiin ihan vanhaa tuttua satua Prinsessa Ruusunen.
Toivottavasti joku noista olisi etsimäsi satu, mutta ilmoittele, jos mikään ei tunnu olevan oikea.
Mahtaako kyse olla tästä Bullyland AG -nimisestä yrityksestä, joka on alkujaan saksalainen ja perustettu 1973?:
https://en.wikipedia.org/wiki/Bullyland
Tällä yrityksellä on kotisivut sekä englanniksi että saksaksi. Heihin voi olla yhteydessä sähköpostitse:
https://www.bullyland.de/
https://www.bullyland.de/kontakt.html
Haavion 20-lukua koskevista muistelmista en löytänyt mainintaa oleskelusta Britanniassa, eikä vihjeitä tämän suuntaisesta matkailusta osunut silmiini myöskään hänen julkaistuista kirjeistään tai päiväkirjoistaan.
Anthony Powellin 12-osaista romaanisarjaa Tanssi ajan pyörteissä ei pidetä avainromaanina - olkoonkin, että suurin osa kirjoissa esiintyvistä henkilöhahmoista perustuu tavalla tai toisella Powellin tuntemiin ihmisiin. Useimmat Powellin romaanihenkilöt ovat yhdistelmiä useista todellisista henkilöistä, ja kukin todellinen henkilö on saattanut lainata piirteitään usealle fiktiiviselle hahmolle. "Jos joku kelpaa 'hahmoksi', hänessä on luultavasti aineksia puoleen tusinaan henkilöhahmoon", on Powell itse todennut...
Dina ja Arina Averinasta ei löydy kirjaa, mutta ohessa muutamia lyhyehköjä artikkeleita, ensin suomeksi ja sitten englanniksi:Suomen voimisteluliitto: https://www.voimistelu.fi/fi/L%C3%B6yd%C3%A4-voimistelu/Rytminen-voimistelu/ArticleId/2449?Return=168 https://www.voimistelu.fi/fi/L%C3%B6yd%C3%A4-voimistelu/Rytminen-voimistelu/ArticleId/3072?Return=168 Dinasta https://www.gymnastics.sport/site/athletes/bio_detail.php?id=34455Arinasta https://www.gymnastics.sport/site/athletes/bio_detail.php?id=...
Asiakastietosi on mahdollisesti poistettu lainaajarekisteristämme. Näin tehdään, jos korttia ei ole käytetty muutamaan vuoteen. Käy missä tahansa Helmet-kirjaston toimipisteessä ja ota mukaasi voimassa oleva henkilötodistus, niin saat uuden kortin odottaessa.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Turun kaupunginkirjaston pääkirjastosta lainattavien kausikorttien saatavuuden voi tarkistaa osoitteesta vaskikirjastot.fi hakusanalla kausikortti.
Vaihtoehtoisesti voi saapua pääkirjaston pääaulaan ja tarkistaa vapaana olevien kausikorttien tilanteen infopisteen läheisyydessä sijaitsevasta telineestä, jossa sillä hetkellä lainattavissa olevat kortit ovat esillä.
Lisätietoa:
http://www.turku.fi/uutinen/2020-01-22_teatterin-ja-orkesterin-kausikortin-lainauskaytantoa-paranneltu
"Muamoni minuo tšakkai" -niminen laulu löytyy Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmista yhteensä neljästä eri nuottikirjasta: Savo-karjalaisten lauluja, Rajakarjalaisia kuorolauluja Salmin ja Suojärven murteella, Karjalaisia kansanlauluja Suojärven seudulta sekä Karjalaisia kansanlauluja Salmista.
Laulun ensimmäinen säkeistö on kaikissa sama, mutta eri nuottikirjoissa on eri määrä säkeistöjä: kaksi säkeistöä on pienin määrä ja kahdeksan suurin määrä, yhdessä nuottikirjasssa säkeistöjä on viisi. Yksi nuoteista on kuorosovitus, muista nuoteista löytyy laulun melodia ja sanat.
Linkit nuottikirjojen tietoihin verkkokirjastossa: https://bit.ly/2IklbcN
Kaikki lainat ovat automaattisesti uusittu ja eräpäivä on joko 4.5. tai 6.5. siis aineistolajista tai siitä huolimatta vaikka aineistosta olisi varauksia. Jos sulku jatkuu järjestelmä uusii lainat automaattisesti.
