Aiheesta on kirjoitettu melko vähän tietokirjoja lapsille, mutta asiaa voisi pystyä valottamaan näillä teoksilla:
Suikkanen, Hanna: Piilovoimia (2022)
Teoksen takakansitekstistä katkelma:
"Piilovoimia on alakouluikäisille lapsille ja heidän lähiverkostolleen suunnattu taitoharjoitteluun painottuva adhd-opas. Kirjan avulla voi käsitellä adhd-diagnoosin herättämiä tunteita, harjoitella keskittymisen ja rauhoittumisen taitoja sekä löytää omia voimia ja vahvuuksia.
Kirja lisää tietoa ja ymmärrystä adhd:sta ja auttaa hyväksymään sen tuomia haasteita arjessa. Kirjan tehtävät ja harjoitukset antavat käytännönläheisiä vinkkejä ja ideoita sekä kotiin, kouluun että vapaa-ajalle."
Malmi, Mia: Leijonatarinoita erityisille lapsille (2020)...
Laki yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa 1233/2013 sääntelee henkilöstön lomauttamista
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2013/20131233
Lomauttamisesta löytyy oikeustapauksia Valtiovarainministeriön sivulta: https://vm.fi/valtio-tyonantajana/virkamiesoikeus/oikeustapaukset/lomau…
Virkamatkojen osalta kunkin hallinnonalan budjetti (valtion talousarvio) ohjaa virkamatkojen tekemistä. Asiaa sääntelee Valtion matkustussääntö: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164866
Lisää virkamatkojen tekemisestä: https://vm.fi/valtio-tyonantajana/virka-ja-tyoehdot-henkilostohallinnon…
Ehkä lakien etsimistä helpompaa olisi kysyä apua vammaisjärjestöistä. Invalidiliiton vammaisten neuvontapalvelu lupaa, että "Invalidiliiton asiantuntijat auttavat vammaisten henkilöiden palveluihin tai oikeuksiin liittyvissä kysymyksissä. Tarvittaessa ohjaamme sinua eteenpäin oikean tahon puoleen", ja se vaikuttaisi hyvältä reitiltä päästä asiassasi eteenpäin.
Kukaan vastaajistamme ei muistanut kyseistä runoa, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja runosta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Ahvenanmaan suomenkielisten murretta ei ole tutkittu. Varmaan se voi vaihdella puhujien edellisen kotipaikan mukaan. Suurin osa suomenkielisistä lienee muuttanut Ahvenanmaalle muualta suomesta.Visit åland sivustolla kerrotaan:"Monet ahvenanmaalaiset puhuvat tai ymmärtävät jonkin verran suomea, mutta eivät suinkaan kaikki. Sen sijaan englantia osaa lähes jokainen. Noin 90 % ahvenanmaalaisista puhuu äidinkielenään ruotsia, suomenkielisten osuus on vajaa 5 % ja muun kielisiä on yhteensä noin 5 %." Linkki sivustolle.Myöskään kotimaisten kielten keskuksen sivustoilta ei löydy mainintaa suomalaismurteista Ahvenanmaalla. Linkki sivulle.
Kyseiset rivit ovat Unto Kupiaisen runosta Oppineen herran hautajaiset, joka on julkaistu kokoelmassa Peeveli ja peipponen (1958).https://www.kirjastot.fi/kysy/olen-kerran-elamassani-kuullut-unto?language_content_entity=fiUnto Kupiaisen Peeveli ja peipponen Helmet-kirjastoissa
Kysymyksesi on sen verran laaja, että se vaatisi tutkimuksen tekoa. Valitettavasti tässä palvelussa emme tutki asioita, vaan haemme jo olemassa olevaa koottua tietoa ja vinkkaamme tiedonlähteitä.HS aikakoneella voi tutustua Helsingin sanomien arkistoon. LinkkiMyös Kansalliskirjasto säilyttää sanomalehtiä myös digitaalisena aineistona, josta voi tehdä hakuja. Linkki.Kansainvälisempää tietoa voi etsiä esim google scholar sivustolta. Sillä saa esiin myös aikanaan vertaisarvioituja artikkeleita, sekä kirja-aineistoa. Linkki.Kansainvälisempiä tuloksia löytyy WorldCat hausta. Tosin oikean hakusanan löytäminen vaatii hieman kokeiluja. Tässä tulos nimihaulla.Tietoa, joka ei ole julkista, emme valitettavasti löydä. Samoin on hankalaa selvittää...
Hei,Ilman kontekstia hieman hankala sanoa. Joka tapauksessa Suomen etymologisen sanakirjan (https://kotus.fi/sanakirjat/suomen-etymologinen-sanakirja/) mukaan rutja viittaa revontuliin. Isolla kirjoitettaessa kalevalaisessa runoudessa Rutja viittaa myös Ruijaan. Rutja on myös paikka Virossa.
Monien Asterix-sarjakuvissa esiintyvien henkilöiden nimet vaihtelevat eri käännöksissä niin, että niin sisältyvä vitsi tai sanaleikki on ymmärrettävissä kullakin kielellä. Esimerkiksi kylän päällikön nimi on alkuperäisteoksessa Abracourcix, saksassa Majestix ja suomessa Aladobix.Asterixin ja Obelixin nimet ovat samat eri käännöksissä. Idefix-koiralle on joissakin maissa annettu eri nimi (esim. englanninkielisissä käännöksissä Dogmatix), mutta suomessa se on pidetty alkuperäisessä asussaan. Nimen taustalla on ranskalainen idiomi fix idé, ’päähänpinttymä, pakkomielle’.Lähde:Korkiakoski, Tytti: Astronomixista Marcus Normaliukseen. Asterix-sarjakuvan henkilönnimistö. Pro gradu -tutkielma, Jyväskylän yliopisto 2010. https://jyx.jyu.fi/...
Vaasan kirjastoissa ei ole kyseistä teosta, mutta saat sen käsiisi kaukolainaamalla joltain muulta paikkakunnalta. Kaukolainapyynnön voit käydä tekemässä lähimmässä kirjastossa joko yleisessä kirjastossa tai oman oppilaitoksesi kirjastossa. Vaasan kaupunginkirjastossa kaukolainan maksu on yksi euro, jos laina tulee toisesta maakuntakirjastosta. Muissa kirjastoissa maksut voivat vaihdella.
Harjavallan kirjasto kuuluu Kysy-kirjastoihin Kokemäen ja Nakkilan ohella. Näissä kirjastoissa on käytössä yhteinen kortti, joten Huittisten kirjaston kortti ei kelpaa. Kirjastokortin Kysy-kirjastoihin saa esittämällä henkilötodistuksen, ilmoittamalla osoitteensa sekä sitoutumalla noudattamaan kirjaston käyttösääntöjä.
Yleensä kirjastojen koneilla saa käyttää vain niitä ohjelmia, pelejä ym., jotka kuuluvat kirjaston kokoelmiin.
Asiaa kannatta kuitenkin kysyä suoraan Itäkeskuksen kirjastosta. Yhteystiedot löydät täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Itakeskuksen_kirjasto/…
EBSCO on artikkelitietokanta, joka sisältää viitteitä englanninkielisissä kausijulkaisuissa ilmestyneisiin (lehti-)artikkeleihin. Osa artikkeleista on tietokannassa PDF-muotoisina kokotekstiartikkeleina, ja ne on siis mahdollista lukea (ja tulostaa) suoraan EBSCOn kautta. Osasta artikkeleita taas on tietokannassa vain viitetiedot, joista ilmenee, minkä julkaisun minkä numeron millä sivuilla artikkeli on ilmestynyt.
Kirjoja EBSCOsta ei siis voi lainata.
Kappale on 1970-luvulla tehdyn saksalaisen, kymmenistä levyistä koostuvan taustamusiikkilevysarjan Studio One musiikkia. Valitettavasti minulla ei ole tarkempaa tietoa levystä tai kappaleesta.
Kerttu Saalastin runo Valkea lakeus löytyy ainakin kirjasta Isohookana-Asunmaa, Tytti : Thteinen hyvä - paras hyvä : Kerttu Saalastin elämäkerta (2008) s. 10.
Yrjö Kilpinen sävelsi varsin monen runoilijan tekstejä. Tarja Taurulan vuonna 1998 valmistuneessa teosluettelossa "Yrjö Kilpinen - Sävellykset" (Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus) ei kuitenkaan ole mainittu Kaino Hirsjärvi -nimistä tekstintekijää. En myöskään saanut Googlella yhtään osumaa hakusanalla "Kaino Hirsjärvi". Olisiko nimessä mahdollisesti jokin kirjain väärin? Tai sitten muistikuva on joltain muulta osin väärä. Näillä tiedoilla ei valitettavasti ainakaan asia selkiinny.
Heikki Poroila
Valitettavasti kattavaa kaukolainahinnastoa ei ole, vaan tiedot löytyvät kirjastojen omilta sivuilta. Tietoja ei ylläpidetä keskitetysti, vaan jokainen kunta vastaavat itse omien tietojensa päivittämisestä.
