Symboleista puhuttaessa on oltava varuillaan. Ei ole mitään yhtä ainoaa selitystä millekään symbolille. Tosin tietyt symbolit taikka pikemminkin niiden ilmiasut esiintyvät kaikissa kulttuureissa. Yksi näistä on juuri puu tai puut. Raamatussa puhutaan hyvän- ja pahan tiedon puusta. Yleisesti puut näyttävät symboloivan elämää ja sen ilmiöitä hyvin monella tavalla. Sveitsiläinen psykologi Carl Jung (1875–1961) puhui arkkityypeistä eli symboleista joihin ihmiset kautta historia ja kautta maailman näyttävät kiinnittävän huomiota tai joiden avulla on selitetty kosmologiaa. Jung kuitenkin painottaa, että viime kädessä symbolit niiden arkkityyppisyydestä huolimatta ovat hyvin yksilöllisiä. Sekä mikä on yleistä tai universaalia on se, että...
Teoksessa Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenklassikoita (2000) sivulla 34 mainitaan Viisikko-sarjan lasten iäksi 10-12 vuotta. Teoksessa mainitaan lisäksi, että pojat käyttäytyvät hyvin aikuismaisesti ikäänsä nähden.
Viisikko-kirjoissahan ei kerrota täsmällistä ikää, mutta niissä kerrotaan, että Leo on vanhin, Dick ja Paula (Pauli) ovat seuraavat ja samanikäiset, Anne nuorin.
Tämän tarkemmin emme osaa sankareiden ikää kertoa.
Opettajan tehtävänä on suunnitella opetus ja siihen kuuluva vuorovaikutusprosessi siten, että opiskelija oppii. Opetustila voi vaikuttaa vuorovaikutukseen.
Pedagogisessa tai opetuksellisessa vuorovaikutuksessa on aina mukana jokin opetuksellinen sisältötavoite, mitä muussa vuorovaikutuksessa taas ei ole.
http://www.dipoli.tkk.fi/ok/p/tehosalkku/mina_opettajana/opettajana_keh…
Vuorovaikutusta on ymmärtäminen, kommunikoiminen, kuunteleminen, palaute, dialogi.
Vuorovaikutus, interaction (lat. inter=välillä, actio=toiminta, toimi), yksilön ja sosiaalisen ympäristön vastavuoroinen vaikutus toisiinsa; interaktio. Toiminta määräytyy tämän vuorovaikutuksen perusteella ja ohjaa yksilön kehitystä.
Pedagoginen, pedagogical (kreik. paidagogos=poikien...
Anni-Tanni löytyy Urho Somerkiven, Hellin Tynellin ja Inkeri Airolan Lasten omasta aapisesta (Otava). Kirja ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1958. 1967 siitä julkaistiin uudistettu painos, josta 2000-luvun alussa tehtyä näköispainosta on yhä saatavissa kirjakaupoista (ISBN 951-1-17995-0).
Muumitalon rakennusohjeita on kysytty meiltä aiemminkin. Vuoden 2007 vastauksessa olleet linkit eivät enää valitettavasti toimineet.
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=6ca51f1f-6d28-47a…
Löysin muutaman ruotsinkielisen sivun, joilla on rakennusohjeita, toivottavasti niistä on apua.
http://murbruk.wordpress.com/2008/07/02/bilder-pa-olika-muminlekstugor/
http://www.styleroom.se/album/33987 (linkissä mainittua Hus & Hem tidning -lehteä ei löytynyt HelMet-kirjastojen kokoelmista)
Tietokone riittää. Mitään piuhoja ei tarvita edellyttäen, että tietokoneen akussa on virtaa. Aikaa ei tarvitse varata.
Helsingin kaupunginkirjaston asiakkailla on käytettävissään langattomia WLAN Internet-yhteyksiä. Yhdessä Helsingin kaupungin opetusviraston kanssa tarjottu Stadinetti on käytettävissä kaikissa toimipisteestä. Sen käyttöön tarvitaan Helmet-kirjastokortti ja siihen liitetty tunnusluku; sama kuin käytettäessä lainausautomaatteja ja Helmet-hakua.
Stadinetti-palvelun käyttäjän tulee itse huolehtia sekä päätelaitteen että henkilökohtaisten tietojen tietoturvasta käyttämällä asianmukaisia antivirus- ja palomuuriohjelmistoja
Tietoturvaoppaasta löytyy tietoa miten haittaohjelmilta suojaudutaan
http://www.tietoturvaopas.fi/...
Yksittäisen 1 markan setelin keräilyarvo ei ole merkittävä, vuoden 1963 rahauudistuksen jälkeisen markan setelin kohdalla ehkä yksi euro. Pankin sinetöimä 100 kappaleen nippu tällaisia seteleitä on kuitenkin keräilykohteena aivan eri asia ja sen arvo voi olla paljon enemmän kuin 100 x yhden markan seteli.
Näin harvinaisten keräyskohteiden arvon tai pikemminkin hinnan voi selvittää vain asettamalla sen myyntiin. Keräilykohteillahan ei ole mitään arvoa sinänsä, vaan arvo määrittyy sen mukaan, kuinka harvinainen kohde on ja ennen muuta siitä, kuinka voimakkaasti joku haluaa sen ja on valmis siitä maksamaan.
Suosittelen tarjoamaan kohdetta johonkin nettihuutokauppaan ja ehkä mieluiten numismatiikkaan eli rahojen keräilyyn erikoistuneen...
Pyhimysten kunnioitusta tai palvontaa esiintyy useimmissa maailmanuskonnoissa. Pyhimyksiksi on valittu erittäin hurskaasta elämästään tunnettuja ihmisiä, joita tästä syystä pidetään pyhinä. Pyhimyksinä on kunnioitettu eläviä, kuolleita tai myyttisiä henkilöitä.
Suojeluspyhimysten ajatellaan toimivan erilaisten ihmisten, ammattikuntien, paikkakuntien jne. nimikko-suojelijoina. Esimerkiksi pyhä Laurentius, joka kuoli marttyyrina liekkeihin vuonna 258, on palomiesten ja tulenarkojen paikkojen suojelija.
Edellinen tieto löytyy Jaakko Heinimäen kirjasta Pyhät ystäväni (Otava 2007). Pyhimyskalenterin lisäksi tästä kirjasta löytyy myös luettelo suojeluspyhimyksistä.
Katolisella kirkolla on yli 10 000 pyhäksi julistettua pyhimystä ja...
Eva Dahlgrenin säveltämän ja sanoittaman kappaleen "Ängeln i rummet" suomenkielinen versio on nimeltään "Enkeli huoneessain". Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Jukka Välimaa. Laulu alkaa: "On toinen nainen sisälläin". Suomenkielisen version on levyttänyt Anita Pajunen vuonna 1993.
Yleisradion Fono-tietokanta:
http://www.fono.fi
Kansalliskirjaston hakupalvelu:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Hei!
Uinnin historiaa löytyy esimerkiksi eri uintiseurojen historiikeista, historiikit kertovat suomalaisen uinnin historiasta. Historiikkeja voi hakea Fennicasta, Suomen kansallisbibliografiasta, asiasanalla: uinti
Fennica osoitteessa: http://finna.fi
Kokoelma sijaitsee Helsingin Yliopiston kirjastossa, pääkaupunkiseudun ulkopuolelle kokoelmasta saa kaukolainoja omaan lähikirjastoon, jossa tehdään haku, ja tarkastetaan että kirjat ovat lainattavia kappaleita.
Yleisistä hakuteoksista löytyy uinnin historiaa, tietosanakirja: Otavan Suuri Ensyklopedia, osa 10 (1981, sivu 7474, kertoo historiasta näin (suora lainaus:
"Uimataito kuuluu ihmisen ikivanhoihin taitoihin, sillä jo antiikin aikana harrastettiin rinta- ja selkäuintia. Uinti oli...
Elämäkerta Kalevi Keihänen - matkailun uranuurtaja kuuluu Suomen kansallisbiografia-projektiin, mutta sitä ei ole vielä julkaistu kirja-muodossa.
Netistä (julkaistu Suomalaisessa elämäkertaprojektissa, SHS, Helsinki 1998)se löytyy kansallisbiografian kotisivulta
http://www.kansallisbiografia.fi .
Sivulle tarvittava lisenssi on mm. Helsingin yliopiston kirjastolla ja Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjastolla. Näissä kirjastoissa pääsee tutustumaan elämäkertaan netissä.
Keihäsen lentoyhtiöstä Spearairista löytyy (kansanperinne)tietoa seuraavalta keskustelupalstalta:
http://www.jippii.fi/jsp/forum/thread.jsp?b=ilmailu&t=418
Otavan suuren ensyklopedian mukaan Kristoffer Kolumbus saapui Bahamasaarille 12.10.1492. Sieltä hän jatkoi matkaansa Kuubaan ja Haitiin luullen saapuneensa Intiaan.
Kolumbuksen matkoista löytyy tietoa tietosanakirjoista ja historian yleisteoksista, esim. Otavan suuresta maailmanhistoriasta. Kolumbuksesta kertovia kirjoja voit hakea Porin kirjaston aineistohausta http://weborigo.pori.fi/ kirjoittamalla asiasanaksi Kolumbus. Mm. Lorenzo Camusson kirja Kolumbus voisi olla hyödyllistä luettavaa.
Internetistä löytyy tietoa lähinnä englanninkielellä. Suomenkielistä tietoa Kolumbuksesta ja muistakin löytöretkeilijöistä löytyy osoitteesta http://www.tunturisusi.com/kolumbus/
Piki-kirjastoissa ei ole Audi 80 vuosimallin -92 korjausopasta. Alfamer-kirjakaupan valikoimastakaan niitä ei tällä hetkellä näyttänyt löytyvän.
Ainoastaan saksaksi löytyy Oulun kaupunginkirjastosta korjausopas ao mallille. Teos on tällä hetkellä lainassa. Teoksen nimi on So wird's gemacht: pflegen, warten, reparieren. Teos on mahdollista tilata kaukolainana.
Talviaikaan siirrytään aina lokakuun viimeisenä sunnuntaina, joka on tänä vuonna 26.10. Kellonaikaa siirretään klo 4.00 yöllä tunti taaksepäin. Kesäaikaan siirrytään maaliskuun viimeisenä sunnuntaina ja silloin kellonaikaa siiretään tunnilla eteenpäin kolmelta yöllä. Kesä/talviaikaan siirtyminen löytyvät mm. Yliopiston almanakasta ja yleensä muistakin kalentereista.
Malka-sanan vanhentunut merkitys on (katto)riuku, myös tuohi- ja olkikatolla painona pidettyjä (harjalta räystäälle kulkevia) puita. Sotilasalalla malka on pitkittäinen parru, jolla kenttäsillan kansilaudoitus sidotaan reunavuoliin.
Sellon kirjaston dia-skannerilla pitäisi onnistua myös negatiivien skannaus. Myös Tapiolan kirjastossa on dia-skanneri, soittamalla kannattaa varmistaa onnistuuko siellä myös negatiivien skannaus.
Helsingissä dia-skannereita löytyy Lasipalatsin kohtaamispaikalta, Itäkeskusksesta, Kontulasta, Malmilta, Pohjois-Haagasta, Töölöstä ja Vuosaaresta. Ennen paikanpäälle menemistä kannattaa varmistaa onnistuuko negatiivien skannaus.
Kuunsirppi on keskeinen islamilainen symboli. Se muistuttaa kuukalenterista, jonka mukaan islamin uskonnollinen elämä on järjestetty. Muslimeille kapean sirpin näkyminen iltataivaalla on merkki kuukauden vaihtumisesta. Erityisen tärkeässä asemassa Kuu on Ramadanin, islamilaisen hijra-kalenterin yhdeksännen kuukauden alun merkkinä. Silloin alkaa kuukauden mittainen uskonnollinen paasto. Kuunsirppiä käytetään myös islamin leviämisen vertauskuvana. Islamin symbolia täydennettiin 1600-luvulla viisisakaraisella tähdellä. Sakaroiden on sanottu viittaavan islamin viiteen peruspilariin – uskontunnustus, rukous, paasto, almuvero ja pyhiinvaellus – mutta tämä on pelkkä vahvistamaton olettamus.
Sen paremmin kuunsirpin kuin tähdenkään...
Kyseessä voisi olla Eva Ibbotsonin tarina "Pelastakaa kummitukset". Siinä Rick-niminen koulupoika koettaa auttaa kodittomaksi joutuvaa kummitusperhettä, ja muun avun lisäksi hän antaa myös pienen, sairaan vampyyrin imeä verta ranteestaan.
Tarina löytyy Helsingin kirjastoista kolmen kasetin äänikirjana (http://www.helmet.fi/record=b1308796~S9*fin) ja kirjana Espoon, Helsingin ja Kauniaisten kirjastoista (http://www.helmet.fi/record=b1308795~S9*fin).
Suomalaisen fraasisanakirjan (3., uudistettu painos, 1981, toim. Sakari Virkkunen) mukaan "poika eli 'poikalykky' on odotettavissa sille, joka juo pullosta viimeiset pisarat. 'Pojaksi' nimitetään myös tekeillä olevaa pontikka-annosta, samoin viinapulloa ja sen sisältöä."
Sanonnan mukaan toivotaan siis sitä, että viimeiset pisarat pullosta juovalle syntyisi poikalapsi.
Suomalaisessa fraasisanakirjassa on myös esimerkkejä kirjallisuudesta poika-sanan käytöstä pontikan ja pullon merkityksessä: "Sitä kunneltiin ja taputeltiin hellästi, ja kun se hetksi unohtui, sanoi joku: / - Mikäs tuolla reppujen alla pihisee. / - Poikahan se siellä. / Kiljuannos oli jostain syystä saanut nimen 'poika'." Linna: Tuntematon sotilas.
