Hei!
Muistelemasi kirjasarja vaikuttaisi Dian Curtis Reganin Aavekaksoset-sarjalta.
Sarjassa on 8 osaa, joista ensimmäinen on nimeltään Tervetuloa kummitustaloon (alkuteos ilmestynyt v. 1994). Kirjoissa seikkailevat aavekaksoset, Robert ja Rebekka koiransa Takun kanssa, ja kun ensimmäisessä osassa Shookin perhe saapuu heidän vanhaan kotitaloonsa, perheen tyttö Kim aistii välittömästi talossa olevan jotain outoa. 11-vuotiaiksi jääneet aavekaksoset ovat menehtyneet kohtalokkaassa veneilyonnettomuudessa v. 1942 ja jääneet kummittelemaan vanhaan kotitaloonsa. Jokaisessa kirjassa selvitetään jotain mysteeriä.
Osien nimet ovat:
- Tervetuloa kummitustaloon
- Salainen toivomuslähde
- Mursuvuoren arvoitus
- Kadonneen patsaan tapaus
-...
Ilmeisesti ompelukone on valmistettu Bonniéresissa, Ranskassa, sillä sarjanumeron SA-alku viittaa Bonniéresiin. (https://www.singersewinginfo.co.uk/bonnieres). Tehdas oli käynnissä v. 1935-1986.
Singerin Serial number databasesta ei kuitenkaan löydy SA-sarjaa, joten en saanut määritettyä koneen tarkempaa ikää. Voi olla, että tietoja ei ole saatu Singeriltä.
Kannattaa tutkia ISMACS:n (International Sewing Machine Collectors' Society) sivuja: https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/home.html Sieltä löytyy lisää vinkkejä iän määrittämiseen.
BBC:n televisiolupamaksu on tällä hetkellä 159 puntaa vuodessa. Vuonna 2024 summaan on tulossa 10,50 punnan korotus eli maksu on nousemassa 169,50 puntaan.
Lisää tietoa BBC:n verkkosivuilta:
https://www.bbc.com/aboutthebbc/governance/licencefee
https://www.bbc.com/news/explainers-51376255
Kyseessä on nettirunoilijana tutuksi tulleen Elina Salmisen runo. Tämän runon löydät esimerkiksi Salmisen Instagram-postauksesta, tai joistakin hänen sivuiltaan löytyvistä tuotteista.
Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyy myös runsaasti lisää Salmisen runoja: Helmet - Elina Salminen
Olisiko kirja Fania Fenelon Auschwitzin tyttöorkesteri? Julkaistu ensimmäisen kerran 1981 ja uusintapainoksina 1998 ja 2014. Linkki Helmet.finna.fi hakuun
Kirjan kansikuva on hieman vaihdellut. Linkki Finlandiakirja.fi
Minusta nimi näyttäisi olevan Lindholm ja signeeraus näyttää samalta kuin esimerkiksi tässä myynnissä olevassa taulussa, https://www.antikvariaatti.net/tuotteet/714604, jossa taiteilijan signeeraus V. Lindholm on avattu Valter Lindholmiksi. Lisäksi on mainittu hänen syntymävuotensa 1893.
Suomen kuvataiteilijat -matrikkelista taiteilijaa ei löytynyt, ei vanhemmista painetuista kirjoista eikä verkosta, https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/. Lisätietoja voisi kysyä tuosta galleriasta, jonka yhteystiedot löytyvät ilmoituksesta tai Bukowskis'ta, joka myös on myynyt taiteilijan teoksia, https://www.bukowskis.com/.
"Votšina" on historiallisesti viitannut Venäjällä maahan tai tontteihin (tyypillisesti kartanoihin), joihin määräytyy omistusoikeus perimisen kautta (tyypillisesti isältä pojalle); tämä kuvio, jossa ylhäiset omistavat ja perivät maata, muistuttaa vahvasti monelle Euroopan historiasta tuttua feodalistista yhteiskuntajärjestelmää. Se, miten tämä kuvio on tarkalleen toteutunut eri historian ajanjaksoina ja eri paikoissa, on luontaisestikin vaikuttanut termin "votšina" tarkkaan merkitykseen.Lähteet:Mikhail M. Krom. Votchina. https://www.encyclopedia.com/history/encyclopedias-almanacs-transcripts-and-maps/votchina
Etsin Finnasta viisi teosta rajaamalla tulokset aiheen "elokuvataide" mukaan; näin tekemällä voi halutessaan etsiä lisääkin kirjallisuutta aiheesta. Tässä teokset ja linkit niiden tarkempiin tietoihin, joiden perusteella voitte miettiä, mitkä näistä voisivat kiinnostaa:Peltonen, Petri et. al (2017): Kelaa sitä: leffakysymyksiä: filmin alkuhämärästä kirkkaimpiin hitteihin Nummelin, Juri, (2015): Klassikkoja, unohdettuja, outouksia: kirjoituksia elokuvastaThomson, David (2016): How to watch a movieRyynänen, Max (2013): Elokuva, rakastettuniSchneider, Stephen Jay (2017): 1001 movies you must see before you die
This Little Bird/ Pieni lintu -kappaleen on alun perin esittänyt Marianne Faithfull vuonna 1965. Kappaleen ovat esittäneet suomeksi mainitsemasi artistit Anki, Kai Hyttinen ja Marion. Laulamista ajatellen suosittelen Youtubesta löytämääni instrumentaalimuotoista videota pelkällä musiikilla. Siinä näkyvät kappaleen englanninkieliset sanat ja nuotit: https://www.youtube.com/watch?v=C66vhmopi_I. Suomenkieliset sanat voit katsoa netistä muualta, esimerkiksi täältä: https://lyrics.fi/anki/pieni-lintu.Muisto kesästä -kappaleeseen Anki on tehnyt omat sanat vuonna 1967. Sen pohjalla on käytetty englantilaista kansanlaulua Greensleeve, ja se tunnetaan ehkä paremmin Reino Helismaan suomentamana nimellä Sait multa kukkaset toukokuun. Sait multa...
Suomalaisesta kylpyläkulttuurista on julkaistu useita kirjoja, joista asiaa kannattaa tutkia. Esimerkiksi seuraavat teokset voisivat olla hyödyllisiä:Suvikumpu, Liisa: Suomalaiset kylpylät : kotimaisen kylpyläkulttuurin historiaa (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2014)Tommila, Päiviö: Helsinki kylpyläkaupunkina 1830-50-luvuilla (Helsinki-seura, uusi painos 1982)
Kyseessä saattaisi olla Kirjalito-kustantamon 70-luvulla julkaisema kirja Piri Pikkulinnen kepposet. Kirja kuuluu Vekkulit-sarjaan. Kirjassa on kahdeksan lehteä ja kooltaan se on 21 x 30.Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirjaa kuvaillaan näin:"Kannessa kuva oravarouvasta joka on veturin kyydissä. Vekkuli-sarja: 1. Pupujussin polkupyörä 2. Lentäjä-Ankan kadonnut sormus 3. Oravaperhe Oravainen 4. Purjehtija-kissat 5. Nallekarhun housut 6. Piri Pikkulinnun kepposet Fennicassa ei tietoja (koko sarjasta) Kaikissa sarjan kirjoissa sama numero kannessa: Lito 42544."Enempää tietoa kirjasta ei löydy. Kirjaa on yksi kappale Lastenkirjainstituutissa Tampereella, mutta valitettavasti se ei ole lainattavissa.https://lastenkirjainstituutti.fi/
Ruotsin vallan aikana nykyisen poliisin tehtäviä hoiti nimismies. Nimismiehen eli vallesmannin tehtävät olivat moninaiset ja perustuivat 1350-luvulla käyttöönotettuu maanlakiin. Nimismies toimi niin syyttäjän kuin poliisinkin tehtävissä, mutta kestitsi lisäksi Kruunun jalkaväkijoukkoja, milloin nämä sattuivat marssimaan ohi. Kyläläiset valitsivat nimismiehen 1400-luvulta alkaen 1600-luvulle, jolloin nimitysoikeus siirtyi maaherralle. Nimismiehen tehtävänkuvasta on suppea esitys Wikipediassa:https://fi.wikipedia.org/wiki/Nimismies#cite_note-5Artikkelin kirjallisuusviitteessä on keskeinen lähde, joka on saatavana kirjastoista, ja johon kannattaa tutustua, mikäli haluaa tarkempaa tietoa asiasta:Ylikangas, Heikki: Wallesmanni : kuusi...
Alkuosa limonadi- pukineisiin liittyvissä yhdyssanoissa juontaa juurensa 70-luvulle. "Limonadikengistä" puhuttaessa vain ilmaus kuuluu 70-luvun tyyliin – itse jalkineet ovat paljon ajattomampi ilmiö: sanalla tarkoitetaan yksinkertaisesti juhla- tai parhaita kenkiä. (Vrt. limonadiasu, 'juhlavaatteet, parhaat vaatteet'. 1970-l. | Heikki Paunonen, Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja)
Kirjastonhoitaja yrittäisi ehkä jäljittää Frans Oskar Virtasen elämänvaiheita näin:
-Retkeilylautakuntaa koskevat asiapaperit on tallennettu Kansallisarkistoon.
-Vanhoista retkeilyalan vuosikirjoista yms. tiedetään mahdollisesti Suomen Retkeilymajajärjestössä. Suomen retkeilymajajärjestön vuosikirjoista vanhin on vuodelta 1939. Retkeilymajajärjestön yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.srmnet.org/
F.O.Virtasen panoksesta kuorotoimintaan voi kysyä Sulasolista, Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto r.y:stä. Heidän kotisivuiltaan löytyy myös hyvä linkkiluettelo muihin musiikkialan tiedonlähteisiin. Osoite on http://www.sulasol.fi/
Akseli, Suomen almanakassa 23.3.vuodesta 1900, sitä ennen vuodesta 1858 Aksel, joka on suomalainen asu almanakassa vuodesta 1739 olleesta Axelista. Nimi on tanskalaisperäinen uudelleenmuodostelma heprean nimestä Absalom "rauhan isä".
Justus (lat.oikeamielinen, rehellinen, vanhurskas), Uudessa testamentissa mies, jota ehdotettiin apostolksi. Katolisessa kirkossa Justus on neljäntoista pyhimyksen nimi. Suomen almanakassa 1708-1917 nimi oli 2.9. Päivä viittaa ranskaliseen v.350 virkaansa tulleeseen Lyonin piispaan, jonka kerrotaan 380-luvun alussa luopuneen virka-asemastaan ja eläneen erakkona kuolemaansa asti vuoteen 390.
Lähteet:Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja ja Vilkuna, Kustaa: Uusi suomalainen nimikirja
Helsingin kaupunginarkistossa, www.hel2.fi/Tietokeskus, on osoiterekisteri, johon on tallennettu helsinkiläisten osoitteet vuodesta 1907 lähtien. Rekisterissä on sukunimen mukainen hakemisto, joten Amandan osoitteet Helsingissä selviävät todennäköisesti siitä. Ammattihakemistoista, puhelinluetteloista ja osoitekalentereista saattaa myös olla apua.
Lapualla apteekkarina toiminut John Wahander mainitaan Finlands apotekare -matrikkelissa vuodelta 1895. Hänen vaimonsa nimi on Aina Lovisa Holmlund. Suomen sukututkimusseuran HISKI-tietokannasta, www.genealogia.fi, he löytyvät Lapuan seurakunnasta. Matrikkeleita on parasta hakea Kansallisarkistosta tai Suomen sukututkimusseuran kirjastosta. Lääkintöhalituksen myöntämät apteekkiluvut on...
Voisiko olla kyse tästä runosta?
Shenstone: Toivo
Surinassa mettisen soi
unilaulu mun ahtehillain,
puut luolia vartioi,
mäet hohtavat lampaistain.
Minä harvoin tappion koin,
avun antoivat lähteeni sen,
nuo saartamat sammalistoin,
sinikelloin ja orvokkien.
Havupuuta ei lehdikkotie
näe; aitana kuusamat on.
Viel' ei pyökkini vihreä lie,
mut kaulaama ruususton.
Sulo ainoa laitumien
vain karjani on kevätsäin;
puro sees ei, mut veessä ui sen
kalat kultaiset kimmeltäin.
Hyvin eräälle mieleinen on
huvihuone mun pystyttämäin.
Hänen ihailla pensaikon
myös istutin kiirein päin.
Pian jasmiini korvasi jo
kera syreenin vaivani mun.
Nyt tiuhana oksasto,
rakas, vartoo kättäsi sun.
Lakeuksilta, lehdoista haan
miten villit sävelet soi,
satakielet kun...
Helsingin Varusmieskuoro on olemassa, mutta varusmiespalvelun lyhyydestä johtuen kuoron kokoonpano vaihtuu jatkuvasti eli samat laulajat eivät ainakaan vuotta pidempään ole mukana. Toisin sanoen vaikka kesällä 2017 osuisi tämän kuoron esiintymiseen, laulajina ovat aivan uudet varusmiehet, eivät vuonna 2014 tai 2015 esiintyneet. Myös muissa varuskunnissa toimii tällaisia varusmieskuoroja, kaikki yhtä tilapäisiä kokoonpanoja asian luonteesta johtuen.
Tämä Helsingin kuoro ei ole juuri levytyksiä tehnyt, mutta ainakin kokoelmalevyllä "Kenttäpostia - Sota-ajan aarteet" (Poptori 2002) kuoro on mukana laulamassa nimikappaletta yhdessä Asemieskuoron kanssa. Tämä levy löytyy mm. HelMet-kirjaston kokoelmasta (pysyvä linkki http://luettelo.helmet.fi...
"Lilla Grönluvan" eller Pierre-Henri Camis "Le Petit Chaperon vert" finns med i bl.a Le bibliobus CE2, cycle3. Den korta berättelsen är alltså en av läseförslagen i den franska studieplanen för ca 8-åringar. Berättelsen bygger på ordlekar och kan därför vara rätt svår att förstå, och i all synnerhet svår att översätta. Någon svensk version av berättelsen har jag inte hittat.
På nätet finns däremot texten på franska (http://perso.inforoutes-ardeche.fr/ec-bsupb/instit/le_petit_Chaperon/texte_Cami.html) och på YouTube kan man titta på en scensatt version med franska barn i rollerna (https://www.youtube.com/watch?v=GW65bdoG87k).
Det finns flera ...
