En löytänyt mainintaa Kristian II:n esikruunauksesta Turussa ainakaan Heikki Ylikankaan kirjasta Kustaa Vaasa ja hänen uhmaajansa (2021), jossa myös Kristianin henkilöhistoriaa avataan.
Kirjassa kerrotaan, että kuningas Hannun (Hans) kuoltua Kristian II valittiin Tanskan ja samalla ainakin periaatteessa pohjoismaisen unionin kuninkaaksi vuonna 1513. Kirjassa ei mainita tämän kruunajaistilaisuuden tapahtumapaikkaa. Ennen kruunajaisiaan Kristian melkein menetti Tanskan kruunun sedälleen Holsteinin herttualle Fredrikille. Kristian onnistui kuitenkin nousemaan valtaistuimelle tehtyään ensin Tanskan ja Norjan valtaneuvostojen kanssa sopimuksen, joka laajensi hengellisen ja maallisen aristokratian erioikeuksia...
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on lintukirjoja, joihin on yhdistetty ääninäytteet. Tässä muutamia:
Lintu ja ääni : kotoiset lintumme solisteina / [teksti:] Riku Cajander ; äänitteet: Lauri Hallikainen (sis. cd-levyn)
Linnut äänessä : 150 Pohjolan lintulajia äänineen / teksti: Jan Pedersen ; suomentanut ja Suomen oloihin soveltanut: Lasse J. Laine ; äänitteet : Lars Svensson ; valokuvat: Jari Peltomäki ja Markus Varesvuo ; piirrokset: Jony Eriksson (julkaisussa äänilaite, josta voi kuunnella lintujen ääniä)
Rantojen laulavat linnut / Riku Cajander, Juha Sjöholm, Tero Linjama. (lintujen äänet kuunneltavissa julkaisussa olevien QR-koodien kautta)
Suomen linnut : tunnistusopas /...
Tässä joitakin ideoita kirjastojen aineistosta.
Luettavaksi voisi kokeilla runoja. Ellei suosikkirunoja tai -runoilijoita ole mielessä, esim. kokoelmat Tämän runon haluaisin kuulla (uusin laitos Tammi 2014), Pieni runokirja : 150 suomalaista klassikkoa (Gummerus 2011) ja Sydämeni laulut : kauneimmat suomalaiset runot (Gummerus 2014) sisältävät tunnetuimpia ja rakastetuimpia runoja.
Kirjastoista löytyy myös mietelauseita ja vitsikirjoja. Lasten hauskoja tokaisuja on koottu mm. kirjoihin Vanhat tädit eivät muni (Schildts 2007) ja Krokotiilit eivät puhu suomea (Schildts 2007).
Vanhemmat lastenrunot ja -lorut voivat olla tuttuja vuosikymmenten takaa. Eläinrunojen kirja (Kirjayhtymä 1997) sekä Tunteellinen siili ja muita suomalaisia...
Pinttyneen alumiinikattilan voi puhdistaa seuraavasti: Lisää kattilaan yksi osa etikkaa ja yksi osa vettä. Anna kiehua hiljalleen n. 10 minuuttia. Pese ja kuivaa tavalliseen tapaan. Huom.! Älä käytä alumiinin puhdistukseen emäksisiä pesuaineita kuten ruokasoodaa tai valkaisuainetta, sillä ne voivat vahingoittaa alumiinipintaa vielä lisää.
Lähde: Nerokkaat niksit ja neuvot. 2012
Itsekin fantasiakirjailijana kunnostautuneelle kollegalle mieleen tuli ensimmäisenä Reetta Aarnion Maan, veden ja tulen väki -sarja, jonka ensimmäinen osa, Maan kätkemät, ilmestyi vuonna 2008.
Toinen ehdotus oli Siiri Enorannan Tuhatkuolevan kirous vuodelta 2018.
Olisikohan kyseessä jompikumpi mainituista?
Lainaa voi tarvittaessa vielä uusia, mikäli haluatte jatkaa kirjan etsintöjä. Jos kirjaa ei löydy, se pitää korvata. Keski-kirjastoissa kirjan voi korvata siten, että ostaa tilalle uuden kappaleen tai maksaa kirjastolle kirjan hankintahinnan. Lisätietoa saat kirjastosta: Kirjastot | Keski-Finna
Rakennetaan sauna (Bygga bastu) on Johan Bargumin kirjoittama näytelmä vuodelta 1971. Sitä esitettiin Lilla Teaternissa sekä suomeksi että ruotsiksi 1970-luvun alussa. MTV:n Aitiopaikka teki siitä tv-näytelmäversion, joka esitettiin televisiossa 30.4.1973.
Tämän näytelmän uusintatoiveet kannattaa osoittaa MTV3:lle.
Robert Mulliganin ohjaama elokuva Kuin surmaisi satakielen (To Kill a Mockingbird, 1962) on esitetty Yle Teemalla vuosina 2009 ja 2011.
Sinun kannattaa esittää Ylelle uusintatoive elokuvasta esimerkiksi Ylen asiakaspalvelun kautta. Asiakaspalvelusta voit myös tiedustella, onko elokuva mahdollisesti tulossa ohjelmistoon.
https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_812658
Kappale on nimeltään "En koskaan voinut unhoittaa" (I couldn't live without your love). Laulun nimi esiintyy myös muodossa "En koskaan voinut unohtaa".
Siw Malmkvist lauloi sen levylle vuonna 1966. Suomenkielisen sanoituksen teki Lasse Mårtenson. http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=06bbe02c-c711-4de7-8198-a584…
https://www.youtube.com/watch?v=t-aJghaq4Qk
Monet taidehuutokaupat antavat arvioita maalausten arvosta, usein myös maksutta. Tässä linkkejä muutamiin:
Hagelstam: https://www.hagelstam.fi/
Bukowski: https://www.bukowskis.com/fi
Helander: https://www.helander.com/fi
Suomen kustannusyhdistyksen sivuilta https://tilastointi.kustantajat.fi/ löytyy kirjojen myyntilukuja vuositilastoina ja neljännesvuositilastoina. Vuositilaston myyntiluvut perustuvat kustantajien seuraavalle portaalle myymien teosten arvonlisäverottomaan hintaan ja kappalemääriin.
Vuonna 2022
lasten- ja nuortenkirjoja sisältäen painetut ja sähköiset kirjat (pl. sarjakuvat) myytiin 30,8 miljoonalla eurolla
painettua lasten- ja nuortenkirjallisuutta myytiin 3,2 miljoonaa kpl
Suomen yleisten kirjastojen perustilastot kootaan vuosittain yhteiseen yleisten kirjastojen tilastotietokantaan, https://tilastot.kirjastot.fi/.
Vuonna 2022 oli
30,1 miljoonaa lasten kaunokirjalainausta
3,96 miljoonaan lasten tietokirjalainausta...
Kappale on Marja-Riitta Väkevän (s.1937) säveltämä. Valitettavasti en löytänyt sävellyksen tarkkaa sävellysvuotta, mutta ensilevytys on vuodelta 1968.
Musiikkipuolella tämä ensilevytysvuosi määrittelee usein miltä vuodelta kappale on. Eli vuosi 1968 taitaa olla se vuosi, milloin laulu on ilmoitettu Teostoon
Aihetta on tutkinut mm. edesmennyt Pertti Luntinen, jonka molemmat teemaan liittyvät teokset on myös digitoitu:
Luntinen, P. (1997). The imperial Russian army and navy in Finland 1808-1918. Finnish Historical Society.
Luntinen, P. (1984). Sotilasmiljoonat: Balancing the military burden between the grand duchy of Finland and the Russian empire. Suomen historiallinen seura.
Sotilasmiljoonat -teoksessaan Luntinen kertoo suomalaisten joukko-osastojen lakkauttamisen 1901 taustoista seuraavasti: ”Mutta selvästikin tavoitteena oli, sinänsä tärkeän, kansallisen armeijan hävittämisen kautta poistaa usko Suomen valtion olemassaoloon — eli suomalaisten määräysvaltaan Suomessa — ja sitä tietä saattaa Suomen olot venäläiselle...
Kyseessä lienee Niall Griffithsin Lampaaköyrijä (Sheepshagger, suom. Moog Konttinen, 2008).
Alla olevasta linkistä kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasampoon voit lukea lisää kirjasta.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4686
Teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmetistä.
https://helmet.finna.fi/
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kai Laitisen suomennos Elämän vene sisältyy Viljo Kajavan kokoamaan Lagerkvist-valikoimaan Runoja (WSOY, 1953).
Seppo Nummi on säveltänyt Pär Lagerkvistin runon lauluksi, joka on saanut nimeksi Elämän venhe. Luettelointitiedoissa ei mainita muuta suomentajaa, Nummi on siis itse suomentanut runon. Sanat lauluun sisältyvät nuottiin, jota näyttäisi olevan lainattavissa vain Taideyliopistojen Töölön kampuskirjastossa Musiikkitalossa ja Tampereen pääkirjastossa.
https://www.finna.fi/Record/piki.125066?sid=4154615000
https://www.finna.fi/Record/uniarts_print.992535004206249?sid=4154615000
Epäilisinpä, että Ruonankoski on pannut mustaanmakkaraansa voita pelkästään riimin vuoksi (makkaroita / kakkaroita / voita).
Tavallisimmin mustamakkara-annosta terästetään puolukkahillolla. Vielä 1950- ja 1960-luvuilla Tampereen torin mustamakkarakojuissa myytiin vain sitä itseään eli mustaamakkaraa, mutta 1980-luvulla puolukkahillo alkoi nopeasti nousta suosioon mustan kylkiäisenä. Ruokajuomakin on melko tuore ilmiö tamperelaisissa mustamakkarakojuissa, mutta nykyisin niistä saa viileätä maitoa, jota pidetään torilounaan ainoana oikeana kyytipoikana.
Toisaalta, mistäpä sitä tietäisi, mitä ulkopaikkakuntalaiset tai muut ruonankosket keksivät mustamakkaransa ohessa syödä. On kuulemma nähty mustaa nautittavan sinapin tai ketsupinkin kanssa...
Kyseessä on Lauri Pohjanpään runo Kalajuttu. Se löytyy kirjaston kokoelmista ainakin teoksesta: Aukusti Salo: Lapsuuden kotiseutu: Otavan III lukemisto, vuodelta 1962.
Shelleyn runoja ei näytä löytyvän suomeksi julkaistuna juuri muiden kuin Jaakko Tuomikosken kynästä; hänen suomentamia runoja julkaistiin alun perin vuonna 1929 teoksessa "Shelleyn runoja". Kyseisessä teoksessa ei mainitsemaasi runoa valitettavasti ole.Jos jollain kommentoijalla on asiasta parempaa tietoa, otetaan sitä mielihyvin vastaan.
