Luultavasti noin tarkasti määriteltyä tietoa ei löydy oikein mistään. Sopivia muistelmiakaan nimenomaan Tohmajärveltä ei osunut hakuihini. Arvelisin kuitenkin, ettei viljankorjuu ollut niin kovin erilaista Tohmajärvellä kuin yleisesti Suomessa, joten kenties seuraavista maatalouden yleishistorioista voisi löytyä hyödyllistä tietoa:
Suomen maatalouden historia. II : Kasvun ja kriisien aika 1870-luvulta 1950-luvulle / toimittanut Matti Peltonen
Suomen talonpoika 800-2010 / Pentti Viita
Suomen talonpoika kautta aikojen / Eino Jutikkala
Suomen talonpojan historia / Eino Jutikkala
Talonpoika toimessaan : Suomen maatalouden historia / Jari Niemelä
Tohmajärvestä on kirjoitettu myös historia:
Vanhan Tohmajärven historia / Jaana Juvonen...
Oliskohan kyseessä Neil Gaimanin kirjoittama ja Dave McKeanin kuvittama The Wolves in the Walls? Se ilmestyi alun perin vuonna 2003 ja voitti useita kirjallisuuspalkintoja. Ainakaan toistaseksi sitä ei ole julkaistu suomeksi.
Lisätietoa kirjasta mm. Neil Gaimanin sivustolla: http://www.neilgaiman.com/works/Books/Wolves+in+the+Walls/.
Esimerkiksi nämä tietokirjat liittyvät maantieteeseen:
Hohm Franziska, Hönicke Thomas & Manfred Reckziegel (toim.): Atlas: maantiede
Kiljunen, Kimmo: Maailman maat: liput ja historia
Pikkarainen, Maria (toim.): Namibia: elämää kuivuuden keskellä
Maailma tänään -sarja, johon kuuluvissa osissa käsitellään muun muassa Yhdysvaltoja, Kreikkaa, Keski-Afrikkaa ja Pohjoismaita. Sarja on julkaistu 1990-luvulla.
Lisäksi monissa matkaoppaissa kerrotaan kunkin matkakohteen historiasta ja kulttuurista.
Etsimänne teos on varmaankin Maria Jotunin Arkielämää (1909).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_14876
Teos löytyy kirjastoverkkonne alueelta useana painoksena.
https://kuopio.finna.fi/
Parkkinen, N. (2003). Näkökulmia joulukorttiin: Rudolf Koivun ja Martta Wendelinin joulukortteja 1934-1942. Jyväskylä.
Ahdeoja, P., Tast, H., Karjalainen, T., Konow, J. v., Malminen, A., Kuusjärvi, R. & Nallinmaa-Luoto, T. (2013). Martta Wendelin: Kuvittajan siveltimestä. [Tuusula]: Martta Wendelin Seura.
Wendelin, M. & Hytönen, H. (1993). Luettelo Martta Wendelinin piirtämistä postikorteista ([Uud. laitos].). Espoo: Hobby Books.
Muuta suomalaisiin joulukortteihin liittyvää aineistoa, myös kuvia voi katsoa Finnasta https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=joulukortit+suomi&type=Subj…
Kirjailijatietoa kannattaa etsiä Kirjasampo-palvelusta. Sisko Istanmäestä, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175997492568
Myös kustantajat antavat yleensä kuvauksen kirjailjoista, joiden teoksia kustantavat, https://www.tammi.fi/kirjailija/sisko-istanmaki
Lehdistä ja uutispalveluista kannattaa myös etsiä. Sisko Istanmäestä löytyy pari mielenkiintoista videota,Ylen Areenan ohjelma, https://areena.yle.fi/1-4329493 ja Youtubessa Sisko Istanmäki; lempipaikkani https://www.youtube.com/watch?v=fF6S_blYGvQ
Lausuntaesitystä on tosiaan hieman vaikea löytää, koska runojen nimiä ei ole aikanaan luetteloitu.
Löysin aluksi Googlella esityksen Fono.fi palvelusta. http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=Maahisneito&ID=1f4393c0-9f58-4628-bb48-6e5d3aaacf4e
Kappaleen tiedoista löysi viittauksen Helvi Hämäläisen Sukupolveni unta äänikirjaan, josta esityksen pitäisi löytyä.
Helmet hausta löysin sitten samannimisen CD- äänikirjan. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1277061__SSUKUPOLVENI%20UNTA__P0%2C1__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Järvenpään kirjasto ei kuulu Kysy kirjastonhoitajalta -vastaajakirjastoihin, kuten eivät muutkaan Kirkes-kirjastot. Järvenpään kirjaston sivuilta löytyy tieto, että yhteystiedot voi päivittää verkkokirjastossa tai kirjaston asiakaspalvelussa. Verkkokirjastossa päivitys edellyttää, että korttiisi on liitetty pin-koodi.
https://www.jarvenpaa.fi/index.tmpl?sivu_id=36;
Voit hakea tällaisia kirjoja Kirjasampo-palvelussa (https://www.kirjasampo.fi/fi). Hakusanoina voisivat olla esimerkiksi "vappu", "vappuaatto" tai "vappumarssi".
Esimerkiksi antikvariaatti Makedoniassa on ollut myynnissä ensimmäistä Aku Ankan taskukirjaa vuodelta 1970, ensimmäistä painosta, hintaan 430 e. Antikvariaatin sisäänostohinnaksi voidaan arvioida kolminumeroinen luku.
http://www.antikvariaattimakedonia.fi/index.php?sivu=tuotehaku&tuotenimi=aku+ankan+taskukirja&hae=
Tutkin asiaa ja huomasin, että Euroopassa oli muitakin maita, jotka miltei samanaikaisesti päätyivät siihen, että kirurgiset maskit voi pestä, ja että ne ovat käyttökelpoisia pesun jälkeen (mm. Ranska). Kävi ilmi, että Suomessa suu -nenäsuojien pestävyyttä tutkinut VTT teki tutkimuksensa Euroopan tautienehkäisy ja -valvontakeskuksen (ECDC) julkaiseman Hengityssuojainten puhdistus ja uudelleenkäyttö COVID19 pandemian aikana -asiakirjassa kuvattujen menetelmien tarkistamiseksi.
Se miksi asiaa ei ole tutkittu aiemmin Euroopassa johtunee siitä, että kasvomaskit eivät niinkään ole olleet tässä laajuudessa tavallisen kansan käytössä. Ammattikäytössä olevia kirurgisia maskeja ei suositella käytettäviksi pesun jälkeen, sillä ne menettävät...
Emme ikävä kyllä onnistuneet löytämään etsimääsi satua. Gobin autiomaahan sijoittuu kuitenkin esimerkiksi Marton Taigan jännityskertomus "Yhdeksänhäntäinen kissa", joka on ilmestynyt vuonna 1945:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_43409
Etsin myös mongolialaisia satuja ja löysin pari mahdollista. Vuonna 1972 on julkaistu satukokoelma "Satujen talo", joka sisältää mongolialaisen sadun "Kolme pientä hiirtä":
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Toinen mongolialainen satu "Kilpikonna ja sammakko" on julkaistu vuonna 1984 satukokoelmassa "Satuja ystävyydestä":
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Yle Areenasta löytyi myös mongolialainen satu "Kotkan...
Pekka Gronowin teoksessa 78 kierrosta minuutissa mainitaan, että ensimmäinen (suomalainen) levytystilaisuus oli Helsingissä vuonna 1904. Äänitysten aikana tallennettiin kaikkiaan 96 kappaletta.Ilmoittamasi tunnuksen perusteella Finnasta löytyi äänilevy Björneborgarens marsch, esittäjänä Helsingin torvisoittokunta, johtajana Aleksei Apostol. Kyseinen levy on äänitetty marraskuussa 1904.On siis hyvin mahdollista, että hallussasi oleva savikiekko on, jos ei ensimmäinen, niin ainakin ensimmäisiä äänitettyjä levyjä. Lähteet:Pekka Gronow: 78 kierrosta minuutissa, äänilevyn historia 1877-1960, Suomen Jazz&Pop arkisto, 2013https://www.finna.fi/Record/fikka.4566608
Näiden hyvien tuntomerkkien perusteella kyseessä voisi olla Don Chaffeyn ohjaama amerikkalais-brittiläinen elokuva "The Three Lives of Thomasina" (suom. Mirrin kolme elämää) vuodelta 1963. Elokuva on juurikin Disney-tuotanto. Se on näytetty MTV3-kanavalla uudenvuodenpäivänä 1995.
Voisiko kyseessä olla ranskalaisen Albert Barillén ohjaama animaatiosarja Olipa kerran ihminen? Lisätietoa sarjasta löytyy Wikipediasta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Olipa_kerran_ihminen
Kirjastosta löytyy dvd-versio, saatavuustiedot https://satakirjastot.finna.fi/
Löysin Iiris Sallisen runokirjan nimeltä Taivaantulet, https://www.finna.fi/Record/jykdok.1643613. Olisikohan tästä omakustanneteoksesta kyse? Kirjailijan kotisivut, http://www.iirissallinen.com/.
Keskustelua puhutun ja kirjoitetun kielen suhteesta on käyty runsaasti paitsi kielen kehittämisen myös kielentutkimuksen ja kielenhuollon näkökulmista. Aihe on edelleen ajankohtainen, koska nykyaikaiset viestintävälineet, kuten tekstiviestit ja verkon keskustelupalstat, häivyttävät puheen ja kirjoituksen rajaa.
Puhuttu ja kirjoitettu kieli eroavat monella tavalla siinä, miten niitä käytännössä tuotetaan ja otetaan vastaan. Ne ilmenevät eri tavoin, koska puhe on tarkoitettu kuultavaksi ja kirjoitus nähtäväksi. Toisaalta ne eroavat myös siinä, millaisissa vuorovaikutustilanteissa ne tyypillisesti esiintyvät.
Puheen tuottaminen on usein nopeaa ja suunnitteluaika lyhyt. Kirjoitettuja tekstejä voi sen sijaan monesti suunnitella ja korjailla....
Tauskin "Haavemaa" kappaleessa on tuota muistuttava säe: "Mielestä häivy se ei kuinka kiirehdin toisen luo".
Laulu löytyy usealta Tauskin levyltä ja kokoelmalta:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Stauski%20haavemaa__Orightr…
Laulu löytyy myös monista verkon striimauspalveluista.
En löytänyt tarkkaa erittelyä eri jätelajien viennistä. Tullin selvityksen mukaan suurin osa Suomen romu- ja jäteviennistä koostuu metallien romusta. Tammi-toukokuussa 2017 noin 23 prosenttia romu- ja jäteviennistä oli kupariromua ja -jätettä, noin 20 prosenttia alumiiniromua ja -jätettä, 15 prosenttia raudan tai teräksen jätettä tai romua, noin yhdeksän prosenttia romu- ja jätekultaa, noin kuusi prosenttia ruostumattoman teräksen romua ja jätettä. Näiden lisäksi Suomesta viedään esimerkiksi romu- ja jätehopeaa sekä paristojen ja sähköakkujen jätettä ja romua.
https://tulli.fi/documents/2912305/3436465/Romun+ja+j%C3%A4tteen+tuonti+ja+vienti/8f34bde7-f4cf-4689-ab02-5c0cb9fad7ba/Romun+ja+j%C3%A4tteen+tuonti+ja+vienti.pdf?version=1.0
Valitettavasti Jaakko Salon säveltämää ja Sauvo Puhtilan sanoittamaa kappaletta Menneet illat (1961) ei ole julkaistu missään nuottijulkaisussa.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/node/161
