Kuvailemasi UNRRAn autot ovat todennäköisesti olleet Kanadan puolustusvoimien käytössä olleita autoja (Canadian Military Pattern truck, CMP). Niitä on ollut UNRRAn käytössä avustuskuljetuksissa.
Kuvia ja tietoa CMP-autoista:
Truck Encyclopedia: https://truck-encyclopedia.com/ww2/canada/Canadian-Military-Pattern-tru…
Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Canadian_Military_Pattern_truck
UNRRAsta on myös aiemmin kysytty palvelussamme: https://www.kirjastot.fi/kysy/aiti-kertonut-avustuksista-joku-untra?lan…
E-kirjastosta vastaa Kansalliskirjasto. Kirjautumisongelmista ja muista voi kysyä sieltä, https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto/e-kirjaston-yhteystiedot.
Olisiko kyseessä japanilainen elokuva Panda seikkailee (Panda no Daibouken) vuodelta 1973? Siitä tehtiin suomeksi dubattu versio vuonna 1997. Elokuva on tällä hetkellä nähtävissä Youtubessa.
Tietojemme mukaan eduskunnan istuntosalissa ei koskaan ole saanut tupakoida. Istuntosalin oven takana on niin sanottu valtiosali, jossa tupakointi kuitenkin on ollut mahdollista. Historian eri vaiheissa tupakoitsijat ovat siirtyneet valtiosaliin tai ravintolan tupakkahuoneeseen tupakoimaan. Tupakointi eduskunnassa on jo pitkään ollut kiellettyä koko kiinteistön alueella. Nykyisen ohjeistuksen mukaan tupakointi tapahtuu eduskunnan tontin ulkopuolella esimerkiksi läheisessä puistossa tai kadulla.
”Pitkä kynttilä kädessä” on ainakin seuraavassa kansanrunossa, joka sisältyy Lauri Hakulisen toimittamaan kirjaan ”Hyvä Tuomas : kansankulttuuria” (Gummerus, 1938, s. 7): ”Tule meille Tuomas kulta,olkikimppu olkapäällä,sianliikkiö sivussa,nisukakko kainalossa,juuston pruntti povessa,pitkä kynttilä kädessä!Tuoppa joulu tullessasi!Kylläs meidän portin tunnet:puuportti, punainen portti,tervaristi ja rautarengas,kirjava koira portin alla.” Runosta löytyy erilaisia toisintoja ”Suomen kansan vanhoista runoista” (SKVR):https://aineistot.finlit.fi/exist/apps/skvr/haku.html?query=pitk%C3%A4+kynttil%C3%A4&autocomplete-custom-template=undefined&field=textKunkin runon tekstin saa näkyville klikkaamalla runon numeroa.SKVR-tietokanta:...
Löysin pari kirjaa, joissa Ateneumin taidemuseo on keskeinen paikka. Inari Krohnin Musta ja muut värit on taiteilijaromaani joka sijoittuu 1960-luvulle ja kertoo nuorista taideopiskelijoista. Katja Kärjen Evan neljä elämää on elämäkertaromaani kuvanveistäjä Eva Ryynäsestä, joka taistelee tiensä maatalosta Ateneumiin opiskelemaan kuvanveistämistä. Tämä toki on todelliseen henkilöön pohjautuva romaani.
Koska yksikön nominatiivi on sanan perusmuoto (päätteetön), ja monikko muodostetaan lisäämällä pääte t, niin ei oikein ole mahdollista, että yksikkö olisi monikkoa pidempi. Saman mittaisia sanoista voi tulla vaikkapa astevaihtelun myötä: kaappi > kaapit.https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kielioppi
Etsin Finna.fi haulla Siikonen K. nimistä kirjailijaa, mutten löytänyt. Siikosia on kyllä ruunsaasti tekijöinä. Hakuun tarttui Siikonen Lauri Kustaa, mutta hänen alansa näyttäisi olevan sähkötekniikka.Yritin myös Fonectan haulla, muttei sekään tunnistanut Siikosella etunimeä K.Toivotaan joku kommentoija tietää kestä on kyse.
Aiheesta ei näytä olevan tutkimusta. Löysin Reetta Oksasen pro Gradu tutkielman vuodelta 2007.”Se nimen määrää kenen lapsi on” Sukujen etunimistä ja nimeämismalleista Pohjois-Savossa ja Pohjanmaalla 1700-luvun alusta 1900-luvun alkuun. Linkki tutkielmaan. Sen mukaan kaksiosaiset nimet yleistyivät vasta 1800-luvun lopulla. Toisaalta, nimenantoperinne kulkee usein suvussa. Kaksi etunimeä saaneet antavat usein lapsilleen kaksi nimeä. Sama saattaa päteä myös kaksiosaisessa nimessä. Linkki Sirkka Paikkalan Kielikelloartikkeliin.
Kyseessä voisi olla Rolf Schübelin kaksiosainen minisarja Toiveiden aika (Zeit der Wünsche 2005), joka esitettiin Yle 1:llä marraskuussa 2008.https://rtva.kavi.fi/program/details/program/3377124 Valitettavasti kirjastoista ei löydy tallennetta kyseisestä sarjasta. Ylelle voi kuitenkin esittää toiveita uusinnasta:https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp?lang=fi
Luontokuvaaja Hannu Hautala oli naimisissa Irma Hautalan kanssa 70-luvulta asti. Lapsia heillä ei ollut. Lähde: Hannu Hautalan muistokirjoitus Helsingin Sanomissa 22.7.2023 (kirjoittanut Anna-Stina Nykänen)Lisää tietoa Hannu Hautalasta ja hänen urastaan löytyy mm. kirjasta Metso, Juha: Hannu Hautala: legendan perintö (2021)
Soitin Ulvilan kirjastoon, joka on osa Satakirjastojen kimppaa ja kysyin asiaa.
Vika oli ollut viime viikonloppuna harmillinen, mutta onneksi lyhyt. Nyt Ellibsin pitäisi taas toimia.
Jos e-aineistoihin ei vieläkään pääse, voit soittaa lähimpään Satakirjastoon. Tässä Ulvilan numero 02-6774 681
Matti Klingen kirjassa Suomen ylioppilas (Keuruu 1991) kerrotaan, että Suomessa mustaa ylioppilaslakkia käytettiin melko yleisesti vuosisadan loppuun asti. Suomessa mustan lakin syrjäytti valkoinen ylioppilaslakki, joka on ollut käytössä vuodesta 1865 alkaen. Kuitenkin Ruotsissa eri yliopistot olivat kehittäneet omia versioita ja käytäntöjä ylioppilaslakista. Esimerkiksi Lundin yliopistossa valkoista hattua käytettiin kesällä ja tummansinistä villaista hattua talvella. Talvinen ylioppilaslakki vaihdettiin päähän 4. lokakuuta ja sitä käytettiin 30. huhtikuuta saakka.
Voit hakea uuden kortin lähimmästä Helmet-kirjastosta.
Mukaan tarvitset kuvalliset henkilöllisyyspaperit (ajokortti, passi, henkilökortti) ja kolme euroa.
Ensimmäinen kortti on ilmainen, mutta kortin uusinta maksaa aikuisilta 3€ ja lapsilta 2€.
Helmet-taskukirjastoon pystyt lataamaan kirjastokorttisi mobiiliversiona. Taskukirjaston lataamisen ohjeet, https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Taskukirjasto/Taskukirjasto(3547)
Kyseessä saattaisi olla Inga Maggan nyrkkeilymaailmaan sijoittuva Varjonyrkkeilijä (Like, 2020).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_7032834
Kyseessä voisi olla Zacharias Topeliuksen Vuosileikki. Runon on suomentanut Alpo Noponen, joka useissa yhteyksissä virheellisesti runon kirjoittajaksi.
Vuosileikki on luettavissa esimerkiksi teoksista Pyhäpäivän lukemisia lapsille ja aikuisille (WSOY, 2007) ja Pieni aarreaitta -sarjan kolmannesta mainitaanosasta Runoaitta (WSOY, 1993). Runo sisältyy myös alakansakoulun lukukirjaan Valistuksen lukukirja kansakouluja varten : ylemmän kansakoulun ensimäistä ja toista lukuvuotta varten (1906, useita lisäpainoksia).
Voit lukea Vuosileikin myös Kansalliskirjaston digitoimasta lehdestä Joulupukki 3/1906 (s. 17 - 18). Lehti aukeaa alla olevasta linkistä.
01.12.1906 Joulupukki no 3 - Digitaaliset aineistot -...
Bridge Over Troubled Water alkaa pienimuotoisena, kasvaa hieman toisessa säkeistössä ja huipentuu voimaperäiseen kolmanteen säkeistöön. Larry Knechtelin piano-osuus ja Art Garfunkelin soololaulu ovat kappaleen ydin. Niiden jälkeen mukaan liittyy soittimia järjestyksessä vibrafoni, rummut, jousiorkesteri ja bassokitara. Paul Simon laulaa stemmaa kolmannessa säkeistössä.
Äänityksiä tehtiin pala palalta studiotekniikkaa taiten hyödyntäen. Kaikua lisättiin runsaasti, mikä saa kaiken kuulostamaan tavallista suuremmalta. Lopussa on ukkosta tai tykinlaukauksia muistuttavia pitkäsointisia rummuniskuja. Niiden toteutuksesta on erilaisia selityksiä. Loudersound-sivuston artikkelissa rumpali Hal Blaine kertoo lyöneensä virvelirumpua autonsa...
Kirjallisuuden kaikkein tunnetuin yksikätinen on Barrien Peter Panin kapteeni Koukku. Krokotiili on syönyt häneltä toisen käden ja
ja jahtaa Koukkua saadakseen toisenkin. Onneksi krokotiili on nielaissut herätyskellon ja tikittää siksi koko ajan.
Muita invalideja:
Manninen, Kirsti : Kun taivas putoaa, Taivas sinivalkoinen
Melville, Herman : Moby Dick eli Valkoinen valas
Stevenson : Aarresaari
Tuulio, Tyyni : Marja-Liisan oma koti (hänen aviomiehensä on menettänyt jatkosodassa kätensä)
Mikki Hiiren arkkivihollinen Musta Pekka oli nimeltään ennen toista maailmansotaa Jopi Jalkapuoli.
Maailmansodassa niin monet invalidisoituivat, että nimi muutettiin korrektimmaksi Musta Pekaksi, joskus vain pelkkä Pekka.
Kammottavimman...
