Kansallisbibliografian mukaan kysyjän mainitsema Kohtalosi kirja : Cagliostron kreivin ihmekehät on Minerva-nimisen kustantajan anonyymi julkaisu vuodelta 1926. Kansalliskirjasto ei systemaattisesti digitoi tähän aikakauteeen liittyviä monografioita, vaikka lehdet kuuluvatkin digitoinnin pariin (https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu). Toisaalta näin vanhan anonyymin teoksen voi kuka tahansa digitoida ja levittää sitä julkisesti. Jos julkaisulle löytyy jälkikäteen tekijä, joka on kuollut vuoden 1947 jälkeen, tällainen vapaa levitysoikeus loppuu.
Kyseisen julkaisun voi tilata Kansalliskirjaston lukusaliin, valokuvata sen sivut ja tehdä niistä julkaisu. Se tulee ainakin halvemmaksi kuin tilata digitointi Kansalliskirjaston kautta...
Vaikuttaa siltä, että ei ole. Laajasta kirjastojen WorldCat-tietokannasta löytyy muutama levy (Lugares comunes, 2003 ja Song of the Andean Indians, 1976), joilla osa kappaleista on laulettu englanniksi, mutta Rin del angelito -kappale ei ollut niiden joukossa.
Periaatteessa kirjastot ottavat vastaan lahjoituksia, mutta vain sellaisia kirjoja, joita kokoelmassa oikeasti tarvitaan. Ainahan puutteita on, mutta on sattumaa, kohtaavatko tarjonta ja kysyntä tässä mielessä. Jos lahjoituskirjoja ei ole paljon, niitä voi käydä omassa kirjastossa johtajalle näyttämässä ja kysymässä, voisiko niissä olla kirjaston haluamaa aineistoa. Vielä helpompaa on kirjaston kannalta, jos lahjoituksista tekee listan, jonka perusteella on ammattilaisen suhteellisen helppo tarkistaa, onko siinä kirjaston tarvitsemia kirjoja.
Toinen vaihtoehto kierrätyskeskukselle on monissa kirjastoissa oleva kierrätyskärry, johon voi tuoda pieniä määriä omia kirjoja kerrallaan. Ne ovat yleensä erittäin suosittuja ja vaihtuvuus on nopea...
Kyseessä voisi olla Stephen Kingin novellikokoelma Hearts in Atlantis (1999), joka on julkaistu suomeksi nimellä Pedon sydän. Tarinassa Pedon silmä (alkukielellä niin ikään Hearts in Atlantis) Mainen yliopistossa opiskeleva Peter Riley jää koukkuun Hertan pelaamiseen. Kaikki kirjan kertomukset sijoittuvat 1960-luvulle ja liittyvät tavalla tai toisella Vietnamin sotaan.
Niina Hakalahdella on verkkosivut, joilta löytyvät hänen teoksensa, yhteystietonsa sekä tiivistetysti tietoa hänen elämästään ja urastaan. Kirjasammon sivuille on myös koottu melko paljon tietoa hänestä. Linkit Kirjasammon sivulle ja Niina Hakalahden omille verkkosivuille ovat alla.
http://niinahakalahti.fi/
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175952010516
Kullervo Linna ja Humppaveikot -nuottivihkoja on kolme, ykkösosaa on monessa kirjastossa mm. Jämsässä, joka kuuluu Keski-kirjastoihin eli saat nuotin Saarijärven kirjastoon tilaamalla (mikäli se on lähin käyttämäsi kirjasto).
Topi ja toivottamat -yhtyeen nuotteja löytyy jonkin verran nuottivihoista, joihin on koottu humppaa. Finna.fi:n hakutuloksesta näet, missä kirjastoissa nuotteja on, https://finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=topi+ja+toivottomat&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FMusicalScore%2F%22 Niistä tosin valitettavan monessa ei ole enää saatavuustietoja lainkaan eli niitä ei siis ilmeisesti enää ole ja osassa on käyttö vain lukusalissa.
Humppaveikoilta löytyy myös...
Helmet-kirjastojen verkossa ei voi enää lukea Kansallisbiografiaa ja sen myötä Suomen talouselämän vaikuttajat -tietokantaa. Tietokannan käyttöoikeus päättyi tämän vuoden alusta. Alla olevasta linkistä löytyy ajantasainen tieto käytössä olevista tietokannoista:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Tietokannat
Wodehousen golfaiheisista tarinoista on ilmestynyt kaksi suomennosvalikoimaa, mutta Sleepy time ei sisälly niistä kumpaakaan, enkä löytänyt sitä suomenkielisten Wodehouse-käännösten joukosta muualtakaan. Tarina ilmestyi alun perin vuonna 1965 The battle of Squashy Hollow -nimisenä Saturday Evening Post ja Argosy -lehdissä. Kirjaan Plum pie kertomus päätyi seuraavana vuonna; tässä sen nimenä oli jo Sleepy time, jolla nimellä se päätyi myös 1973 julkaistuun Wodehousen golftarinoiden kokoelmaan The golf omnibus.
Myös kirjastotyössä suositaan sulun aikana vahvasti etätöitä. Lainattua aineistoa ei nyt tarvitse palauttaa. Aineistojen laina-aikaa jatketaan automaattisesti eikä sulun aikana tule myöhästymismaksuja.
Kirjaston henkilökuntaa on siirretty osin muihin tehtäviin, joten he eivät välttämättä ole töissä juuri kirjastossa.
Espoon kirjastoista valokuvanegatiivien skanneri on Sellossa ja Isossa omenassa. Valopöytää ei ole, mutta skannerilla voi muokata negatiivia. Valitettavasti nämä palvelut eivät kuitenkaan ole tällä hetkellä käytössä korona-ajan takia.
Helsingin Keskustakirjasto Oodissa on käytössä mediatyöasemia joilla voi skannata dioja, negatiiveja ja valokuvia. Ajan voi varata Varaamo-palvelun kautta: https://varaamo.hel.fi/
Sadun saaret -näyttelyn yhteydessä vuonna 2003 julkaistu samanniminen kirja sisältää artikkelin Tove Jansson ja saaret, josta löytyy runsaasti saariaiheisia Jansson-sitaatteja. Pitäisin luultavana, että etsitty teksti - tai ainakin sen lähde - löytyy näiden joukosta.
Tässä muutama tärkeimmistä Janssonin saarisitaattien lähteistä:
Muumipappa ja meri
Kesäkirja
Tove Jansson, Ön. - Turistliv i Finland, 1961
Tove Jansson & Tuulikki Pietilä, Haru, eräs saari
Kirjasammossa ei ole kirjailijoiden sähköpostiosoitteita. Yhteyden kirjailijoihin saa useimmiten kustantajan kautta, https://otava.fi/kirjailijat/siri-kolu/
Koronatilanteesta löytyy tietoja monelta eri taholta. Näistä luotettavin on maailman terveysjärjestö WHO:
WHO: Coronavirus disease (COVID-19) Pandemic - ajantasaista tietoa koronan levinneisyydestä
WHO: Coronavirus disease (COVID-19) Situation Dashboard - koronatilanne kartalla
WHO: Situation reports - viikoittaisia tilannetiedotteita
Mainitsemiasi lähteitä voidaan kyllä myös pitää hyvinä. Niissä on käytetty pääasiallisena tiedonlähteenä WHO:n koronatietoja, mutta lisäksi tietoja poimitaan muista, mm. kansallisista lähteistä. Erot luvuissa johtunevat käytettyjen lähteiden eroista ja tietojen päivitystahdista. Globaalissa mittakaavassa lukujen erot eivät kuitenkaan ole kovin merkittäviä.
Tampereella toiminut Nuorisolaivayhdistys ry järjesti tällaisen kilpailun vuonna 1970. Mustalahden satama-altaan jäälle jätettiin auto ja yhdistys järjesti arvauskilpailun uppoamisajankohdasta. Auto huljahti jäiden läpi lopulta keskiviikkona 6. toukokuuta.
Hymy-lehti oli 60-70-lukujen aikana upottamassa kujplavolkkaria ainakin Hämeenlinnan juhannusjuhlilla. Laulaja Irwin Goodmanin piti pelastautua järveen upotetusta autosta. Kupla ei uponnutkaan, vaan jäi pinnalle kellumaan.
