Paikallisaika, eli keskiaurinkoaika, määräytyy paikan pituusasteen ja sen mukaan, milloin aurinko on korkeimmillaan kyseisessä paikassa. Yleisesti ottaen paikallisaika on se hetki, jolloin kello on kaksitoista päivällä ja aurinko on korkeimmillaan.Ensimmäinen askel on selvittää paikan pituusaste. Esimerkiksi Helsingin pituusaste on noin 24°57’ itäistä pituutta ja Turun noin 22°16’ itäistä pituutta.Aikaeron laskeminen toimii näin:Ensiksi on määritettävä, kuinka kauan yksi pituusaste vastaa ajassa. Maapallo pyörii 360 astetta 24 tunnissa, eli 15 astetta tunnissa (360 astetta / 24 tuntia). Koska tunnissa on 60 minuuttia, jokainen pituusaste vastaa 4 minuuttia ajassa (60 minuuttia / 15 astetta).Tämä tarkoittaa, että kun siirrytään yhden...
Kysymälläsi termillä "toimittaja-arvioinnit" ei Lahden kaupunginkirjastossa eniten käyttämistämme tietokannoista Helecon (pohjoismaisten suurimpien kauppakorkeakoulujen yhteistietokanta), Tenttu (Teknillisen kirjaston tietokanta) ja Linda (tieteellisten kirjastojen yhteistietokanta) juuri muuta löytämiesi tutkimusten lisäksi löytynyt. Laajentaessamme hakua toimitusketjuihin (supply change management) ja tavarantoimittajiin, materiaalitalouden arviointiin, toimittajayhteistyöhön ja ostojen suunnitteluun löysimme joitain viitteitä tavaratoimittajien arvioinnista, joista saattaisi olla hyötyä gradusi teossa - esim. Koskinen, Henri: Tavaratoimittajan arviointi; Ahovirta, Ari: Toimittajayhteistyön kehittäminen laatupalkintoperiaatteilla;...
Kysymyksesi on todella laaja ja myös epämääräinen. Tuosta ajasta löytyy tutkimusta monesta eri näkökulmasta (ihmisten järjestäytymisestä Kansa liikkeessä; naishistoriasta mm. Anne Ollilan tutkimukset) ja eri vuosikymmeniltä (esim. 1920-luku Vampyyrinainen ja Kenkkuinniemen sauna; 1930 -luku Ajan paineessa; Suomen modernisoitumisesta Matkoja moderniin. Perusteoksia ovat Suomen historian pikkujättiläinen; Suomen kulttuurihistoria -sarjat niin 1930-luvulta kuin 1970/1980-luvulta; W+G kustantama Suomen historia 1980-luvulta käsittelee jo arkea.
Kirjastojen aineistorekistereistä kannattaa hakea asiasanoilla arkielämä+historia; mikrohistoria, mentaliteettihistoria. Kaiken kaikkiaan gradua tekevän kyllä kannattaa käydä kirjastoissa paikan...
Hei!
Kirjaa on tulossa useimpiin Helsingin kirjastoihin. Tarkkaa saapumispäivämäärää emme pysty kuitenkaan sanomaan. Voit seurata kirjan saatavuustilannetta osoitteessa http://www.helmet.fi Kirjaan voi jättää varauksen, kun sitä on jonkin kirjaston kokoelmissa.
Pielavedellä ilmestyy paikallislehti nimeltään
Pielavesi-Keitele. Se tulee Kuopion kaupunginkirjaston lehtisaliin sekä Pielaveden kunnankirjastoon.
Mahdollisia Pielaveden ilmaisjakelulehtiä voit
tiedustella Pielaveden kunnankirjastosta, jonka yhteystiedot
ovat :
Laurinpurontie 14
72400 PIELAVESI
(017) 273 2193
fax (017) 273 2316
pielavesi.kirjasto@pielavesi.fi
Kysymäsi teokset ovat keskeisiä kurssikirjoja, joita on useimmissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Haluamaasi painovuotta tai painosta et ole maininnut. Löydät teosten ajantasaiset saatavuustiedot aineistoluettelosta http://www.helmet.fi
Sivun vasemmassa palkissa on ohjeet aineiston hakuun ja varaamiseen. Jos teos on lainassa, voit varata sen toimitettavaksi toisesta pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastosta haluamaasi toimipisteeseen.
Datanomiharjoittelijamme neuvoi, että tällaisen sivun voisi tehdä CSS-ohjelmalla.
Helmet-kirjastossa on lainattavissa Korpela, Jukka: CSS-tyylit. Kirja on saatavina myös sähköisenä. Lataamiseen tarvitsette kirjastokortin numeron ja tunnusluvun/PIn-koodin.
Lataamisohje:
http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html#e-kirjojen
Aiheeseen liittyviä tietoja löytyy mm:
Kansallisarkistosta
(Savon ja Savonlinnan läänin jalkaväkirykmentin arkisto)
Ahonen, Into:
Savon Jääkärirykmentin vaiheet 1770-1810. 1938
Huuskonen, Aarne:
Kuninkaallinen Savon Jääkärirykmentti vuosina 1770-1810. 1927
Teoksessa on laaja lähdeluettelo
Jägerhorn, G.H.:
I fält för Gustaf III. Beskrivning över kampanjen i Savolax 1788-1790. 2004 (Skifter utgifna av Svenska litteratursällskaper i Finland, 656)
Hei,
emme systemaattisesti poista Eduskunnan kirjastosta vuoden 2006 lakikirjoja. Vanhemmat painokset siirretään ensi sijaisesti omaan varastokokoelmaamme. Yksittäisiä poistokirjoja tulee aika ajoin jakovaunuihin sisäänkäynnin lähelle.
Internet Explorer -selain ei jaksa suorittaa Frank-monihaun kaikki kirjastot kattavaa hakua. Haku onnistuu jakamalla se pienempiin osiin tai kokeilemalla muita selaimia. Onnistuin tekemään Mozilla firefoxilla haun kaikista kirjastoista, mutta vaikuttaisi siltä, että etsimääsi levyä ei ole missään Suomen kijastossa.
Tarkoitat varmaankin Leif G. W. Perssonin kirjaa Bombmakaren och hans kvinna.
Teoksesta näyttää olevan Helmet-kirjastoissa kahta normaalitekstistä painosta, kahteen osaan jakautuva isotekstinen laitos ja äänikirja. Näiden kaikkien ajankohtaisen saatavuuden voit tarkistaa Helmet-tietokannasta:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sbombmakaren%20och%20hans%20…
Esimerkiksi listassa ensimmäisenä olevaa vuoden 2015 painosta näyttäisi tällä hetkellä olevan hyllyssä Puistolan kirjastossa ja Espoon puolella Entressessä.
Voit myös varata teoksen mihin tahansa Helmet-kirjastoon helmet.fi-sivuston kautta.
Valitettavasti en löytänyt laulusta tietoja. Katsoin Violatietokannasta ja Yleisradion ylläpitämästä Fono musiikkitietokannasta. Tunnistaisiko joku palstamme lukijoista kyseisen laulun.
http://www.fono.fi/
https://finna.fi
Kyllä voi, mutta silloin on oltava mukana se kortti, jolle kirjat on varattu. Automaatti ei suostu lainaamaan varattua kirjaa toisen henkilön kortille.
30-luvun lama-aikaa käsitellään ainakin seuraavissa romaaneissa :
Hämäläinen, Helvi : Katuojan vettä
Joenpelto, Eeva : Lohja-sarja
Jotuni, Maria : Huojuva talo
Linna, Väinö : Täällä Pohjantähden alla 3
Pekkanen, Toivo : Isänmaan ranta
Päätalo, Kalle : Koillismaa, Kunnan jauhot
Waltari, Mika : Palava nuoruus
Viita, Lauri : Moreeni
Vuoden 1959 painos löytyy mm. Lapin kirjastosta:
https://lapinkirjasto.finna.fi/Record/lapinkirjasto.79420
Näköispainosta emme valitettavasti onnistuneet löytämään. Sinun kannattaisi ottaa yhteyttä vielä Helsingin yliopiston kirjastoon. Alla yhteystiedot:
http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/toimipaikat/paakirjasto/
Jari Tervon tuotantohan on hyvin laaja, aiheet ja teemat ovat moninaiset ; huumorilla väritettyjä tarinoita rovaniemeläisistä pikkurikollisista ja tavallisista ihmisistä, Suomen itsenäisyyden ajan poliittista historiaa, oman suvun ja lapsuuden kuvausta, huomioita ja kritiikkiä nykypäivän Suomesta, ajan teemoista ja puheenaiheista muun muassa.
Tervon romaaneissa yhtenä teemana on monesti elämän arvaamattomuus, tavallisille ihmisille tapahtuvat yllättävät traagiset käänteet. Pintataso on usein koominen, mutta syvemmällä ollaan tekemisissä elämän suurten kysymysten kanssa.
Kannattaisi ainakin kokeilla seuraavia kirjailijoita : Mikko-Pekka Heikkinen, Veijo Meri, Kari Hotakainen, Jukka Komppa, Miika Nousiainen, Tuomas Kyrö, Jari...
Kysymyksen sanamuodosta päätelleen kyseessä on jokin yksittäisessä, tarkemmin nimeämättömässä kirjastossa tapahtunut sanktionjako. Kun emme tiedä mitään tarkempia yksityiskohtia, on mahdotonta edes yleisellä tasolla ottaa kantaa siihen, minkälaisista tapahtumista voisi seurata porttikielto johonkin kirjastoon. Se on kuitenkin selvää, että yleisessä kirjastossa ei haluta puuttua ihmisten olemiseen, mutta toisaalta häiritsevää käyttäytymistä ei voida hyväksyä. Porttikielto on hyvin äärimmäinen toimi, eikä siihen kirjastoissa kevyin perustein ryhdytä.
Heikki Poroila
Wikipedian artikkeli tietää kertoa, että ideaa on kokeiltu ensi kerran Tanskan Silkeborgissa 2004. Ruotsissa kokeilut alkoivat 2009. Suomen ensimmäinen omatoimikirjasto on ollut Hämeenlinnan Jukolan lähikirjasto, joka aloitti omatoimipalvelun 23.4.2012. Vuonna 2017 Suomessa oli omatoimikirjastopalvelua tarjoavia kuntia 114. Aktiivisimpia ovat määrällisesti olleet Espoo, Oulu ja Turku.
Tanska ja Suomi ovat kansainvälisesti tarkastellen yleensä yleisten kirjastojen innovaatiokokeilujen kärjessä, koska molemmissa maissa on koko maan kattava kirjastoverkko ja kirjastojen käyttöluvut ovat korkeita. Vaikka omatoimikokeilujen vahvin motiivi on ollut taloudellisten säästöjen etsiminen, on kehittyneen tekniikan ansiosta voitu monin paikoin tarjota...
