Kysymyksesi on todella laaja ja myös epämääräinen. Tuosta ajasta löytyy tutkimusta monesta eri näkökulmasta (ihmisten järjestäytymisestä Kansa liikkeessä; naishistoriasta mm. Anne Ollilan tutkimukset) ja eri vuosikymmeniltä (esim. 1920-luku Vampyyrinainen ja Kenkkuinniemen sauna; 1930 -luku Ajan paineessa; Suomen modernisoitumisesta Matkoja moderniin. Perusteoksia ovat Suomen historian pikkujättiläinen; Suomen kulttuurihistoria -sarjat niin 1930-luvulta kuin 1970/1980-luvulta; W+G kustantama Suomen historia 1980-luvulta käsittelee jo arkea.
Kirjastojen aineistorekistereistä kannattaa hakea asiasanoilla arkielämä+historia; mikrohistoria, mentaliteettihistoria. Kaiken kaikkiaan gradua tekevän kyllä kannattaa käydä kirjastoissa paikan...
Hei!
Kirjaa on tulossa useimpiin Helsingin kirjastoihin. Tarkkaa saapumispäivämäärää emme pysty kuitenkaan sanomaan. Voit seurata kirjan saatavuustilannetta osoitteessa http://www.helmet.fi Kirjaan voi jättää varauksen, kun sitä on jonkin kirjaston kokoelmissa.
Pielavedellä ilmestyy paikallislehti nimeltään
Pielavesi-Keitele. Se tulee Kuopion kaupunginkirjaston lehtisaliin sekä Pielaveden kunnankirjastoon.
Mahdollisia Pielaveden ilmaisjakelulehtiä voit
tiedustella Pielaveden kunnankirjastosta, jonka yhteystiedot
ovat :
Laurinpurontie 14
72400 PIELAVESI
(017) 273 2193
fax (017) 273 2316
pielavesi.kirjasto@pielavesi.fi
Kysymäsi teokset ovat keskeisiä kurssikirjoja, joita on useimmissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Haluamaasi painovuotta tai painosta et ole maininnut. Löydät teosten ajantasaiset saatavuustiedot aineistoluettelosta http://www.helmet.fi
Sivun vasemmassa palkissa on ohjeet aineiston hakuun ja varaamiseen. Jos teos on lainassa, voit varata sen toimitettavaksi toisesta pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastosta haluamaasi toimipisteeseen.
Datanomiharjoittelijamme neuvoi, että tällaisen sivun voisi tehdä CSS-ohjelmalla.
Helmet-kirjastossa on lainattavissa Korpela, Jukka: CSS-tyylit. Kirja on saatavina myös sähköisenä. Lataamiseen tarvitsette kirjastokortin numeron ja tunnusluvun/PIn-koodin.
Lataamisohje:
http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html#e-kirjojen
Aiheeseen liittyviä tietoja löytyy mm:
Kansallisarkistosta
(Savon ja Savonlinnan läänin jalkaväkirykmentin arkisto)
Ahonen, Into:
Savon Jääkärirykmentin vaiheet 1770-1810. 1938
Huuskonen, Aarne:
Kuninkaallinen Savon Jääkärirykmentti vuosina 1770-1810. 1927
Teoksessa on laaja lähdeluettelo
Jägerhorn, G.H.:
I fält för Gustaf III. Beskrivning över kampanjen i Savolax 1788-1790. 2004 (Skifter utgifna av Svenska litteratursällskaper i Finland, 656)
Internet Explorer -selain ei jaksa suorittaa Frank-monihaun kaikki kirjastot kattavaa hakua. Haku onnistuu jakamalla se pienempiin osiin tai kokeilemalla muita selaimia. Onnistuin tekemään Mozilla firefoxilla haun kaikista kirjastoista, mutta vaikuttaisi siltä, että etsimääsi levyä ei ole missään Suomen kijastossa.
Tarkoitat varmaankin Leif G. W. Perssonin kirjaa Bombmakaren och hans kvinna.
Teoksesta näyttää olevan Helmet-kirjastoissa kahta normaalitekstistä painosta, kahteen osaan jakautuva isotekstinen laitos ja äänikirja. Näiden kaikkien ajankohtaisen saatavuuden voit tarkistaa Helmet-tietokannasta:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sbombmakaren%20och%20hans%20…
Esimerkiksi listassa ensimmäisenä olevaa vuoden 2015 painosta näyttäisi tällä hetkellä olevan hyllyssä Puistolan kirjastossa ja Espoon puolella Entressessä.
Voit myös varata teoksen mihin tahansa Helmet-kirjastoon helmet.fi-sivuston kautta.
Valitettavasti en löytänyt laulusta tietoja. Katsoin Violatietokannasta ja Yleisradion ylläpitämästä Fono musiikkitietokannasta. Tunnistaisiko joku palstamme lukijoista kyseisen laulun.
http://www.fono.fi/
https://finna.fi
Kyllä voi, mutta silloin on oltava mukana se kortti, jolle kirjat on varattu. Automaatti ei suostu lainaamaan varattua kirjaa toisen henkilön kortille.
30-luvun lama-aikaa käsitellään ainakin seuraavissa romaaneissa :
Hämäläinen, Helvi : Katuojan vettä
Joenpelto, Eeva : Lohja-sarja
Jotuni, Maria : Huojuva talo
Linna, Väinö : Täällä Pohjantähden alla 3
Pekkanen, Toivo : Isänmaan ranta
Päätalo, Kalle : Koillismaa, Kunnan jauhot
Waltari, Mika : Palava nuoruus
Viita, Lauri : Moreeni
Vuoden 1959 painos löytyy mm. Lapin kirjastosta:
https://lapinkirjasto.finna.fi/Record/lapinkirjasto.79420
Näköispainosta emme valitettavasti onnistuneet löytämään. Sinun kannattaisi ottaa yhteyttä vielä Helsingin yliopiston kirjastoon. Alla yhteystiedot:
http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/toimipaikat/paakirjasto/
Jari Tervon tuotantohan on hyvin laaja, aiheet ja teemat ovat moninaiset ; huumorilla väritettyjä tarinoita rovaniemeläisistä pikkurikollisista ja tavallisista ihmisistä, Suomen itsenäisyyden ajan poliittista historiaa, oman suvun ja lapsuuden kuvausta, huomioita ja kritiikkiä nykypäivän Suomesta, ajan teemoista ja puheenaiheista muun muassa.
Tervon romaaneissa yhtenä teemana on monesti elämän arvaamattomuus, tavallisille ihmisille tapahtuvat yllättävät traagiset käänteet. Pintataso on usein koominen, mutta syvemmällä ollaan tekemisissä elämän suurten kysymysten kanssa.
Kannattaisi ainakin kokeilla seuraavia kirjailijoita : Mikko-Pekka Heikkinen, Veijo Meri, Kari Hotakainen, Jukka Komppa, Miika Nousiainen, Tuomas Kyrö, Jari...
Kysymyksen sanamuodosta päätelleen kyseessä on jokin yksittäisessä, tarkemmin nimeämättömässä kirjastossa tapahtunut sanktionjako. Kun emme tiedä mitään tarkempia yksityiskohtia, on mahdotonta edes yleisellä tasolla ottaa kantaa siihen, minkälaisista tapahtumista voisi seurata porttikielto johonkin kirjastoon. Se on kuitenkin selvää, että yleisessä kirjastossa ei haluta puuttua ihmisten olemiseen, mutta toisaalta häiritsevää käyttäytymistä ei voida hyväksyä. Porttikielto on hyvin äärimmäinen toimi, eikä siihen kirjastoissa kevyin perustein ryhdytä.
Heikki Poroila
Wikipedian artikkeli tietää kertoa, että ideaa on kokeiltu ensi kerran Tanskan Silkeborgissa 2004. Ruotsissa kokeilut alkoivat 2009. Suomen ensimmäinen omatoimikirjasto on ollut Hämeenlinnan Jukolan lähikirjasto, joka aloitti omatoimipalvelun 23.4.2012. Vuonna 2017 Suomessa oli omatoimikirjastopalvelua tarjoavia kuntia 114. Aktiivisimpia ovat määrällisesti olleet Espoo, Oulu ja Turku.
Tanska ja Suomi ovat kansainvälisesti tarkastellen yleensä yleisten kirjastojen innovaatiokokeilujen kärjessä, koska molemmissa maissa on koko maan kattava kirjastoverkko ja kirjastojen käyttöluvut ovat korkeita. Vaikka omatoimikokeilujen vahvin motiivi on ollut taloudellisten säästöjen etsiminen, on kehittyneen tekniikan ansiosta voitu monin paikoin tarjota...
Kysymystä voisi lähteä tarkastelemaan esimerkiksi palkintojen kautta.
Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto jakaa Mikael Agricola -palkintoa, joka myönnetään vuosittain Agricolan päivänä vuoden parhaalle kaunokirjallisuuden käännökselle. Viime vuosien voittajat ovat:
2018 Jaana Nikula
2017 Tuomas Kauko
2016 Vappu Orlov
2015 Juhani Lindholm
Otavan kirjasäätiö myöntää joka toinen vuosi Erkki Reenpää -suomentajapalkinnon. Sen ovat voittaneet viimeksi:
2017 Jaana Nikula
2016 Kaijamari Sivill
2015 Marja Kyrö
Tammen Jarl Hellemann -palkinnon tuoreimmat voittajat ovat:
2017 Arto Schroderus
2016 Helinä Kangas
2015 Antero Tiittula
Vuoden 2018 voittaja valitaan ensi toukokuussa. Ehdolla on esimerkiksi Jaana Nikula. Häntä voisi siis pitää...
Kysymys houkuttaa kysymään, mitä ihmeteltävää on siinä, että ihminen haudataan kotipaikkakunnalleen? Luultavasti useimmat suomalaiset haudataan sinne, missä he ovat asuneet. Monasti kuulee myös tapauksista, että pois kotiseudultaan muuttaneet ovat silti toivoneet pääsevänsä kotiseudun multiin. Kyösti Kallio oli kuollessaan muodollisesti vielä tasavallan presidentti, mutta sekään ei ollut mikään syy tulla haudatuksi esimerkiksi Helsinkiin. Svinhufvud oli kuollessaan iäkäs yksityishenkilö.
Heikki Poroila
Kaikkien kirjastojen puolesta on mahdotonta asiaan vastata varmasti, koska jokaisessa kunnassa tehdään päätös hankintapaikasta. Pienimmät kunnat, joita EU:n kilpailutussäännöt eivät välttämättä ostomäärien pienuuden takia koske, voivat käyttää vaikka suoraan paikkakunnan omaa kirjakauppaa. Useimmat kuitenkin tilaavat kirjansa isompien välittäjien eli tukkuauppojen kautta.
Valtakunnallisesti toimii kaksi isoa välittäjää, joitten kautta pääosa tilauksista todennäköisesti tehdään. Toinen on kustantajien ja kirjakauppojen omistama Kirjavälitys, toinen Booky.fi, joka omistaa myös perinteisen kirjastojen tilauksiin erikoistuneen yrityksen eli Kirjastopalvelun.
Heikki Poroila
