Maailman isoin eläin on sinivalas. ks. esim. Internet: http://fi.wikipedia.org/wiki/Sinivalas
Maalla elävistä eläimistä suurin on Afrikannorsu: http://nationalzoo.si.edu/Animals/AnimalRecords/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Afrikannorsut
Myös kirjoista voi tutkia ”ennätyksellisiä eläimiä”. Alla muutama esimerkki:
BECKER, Geneviéve de: Eläinmaailman ennätyksiä / [teksti: Geneviéve de Becker] ; [suomennos: Heli Kalliolevo]. - Helsinki : Kirjalito, 2007. - 43, [1] s. : kuv. ; 31 cm.
GUINNESS world records 2007 / [editor-in-chief: Craig Glenday ; [suomentajat: Annukka Kolehmainen, Matti Kinnunen ... Juhani Kohonen ...] ; [toimittajat: Suvi Lehtonen, Juhani Kohonen]. - [Helsinki] : Sanoma Magazines Finland, 2006. - 288 s. : kuv. ; 31 cm.
Kirjastot myyvät vain kokoelmistaan poistettua aineistoa. Poistokriteereinä ovat lähinnä huonokuntoisuus, sisällön vanheneminen ja heikko lainauskierto. Poistopäätökset arvioidaan tapaus kerrallaan. Kirjat tulevat myyntiin vähitellen, eikä mitään systemaattista ilmoittelua myytävistä poistokirjoista ole. Kirjoja tulee kirjastojen poistomyyntihyllyyn jatkuvasti eikä niitä ole mahdollista varata etukäteen. Tietoa yksittäisistä myyntiin tulevista poistokirjoista ei ole mahdollista saada. Tätä aihetta sivuaviin kysymyksiin on palvelussamme vastattu aiemminkin http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=b42b99ff-3da…
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=e33b6dff-2fd…
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/...
Hei,
Poliisi myöntää passin hakemuksesta. Sisäasiainministeriön poliisiosaston verkkosivuilla ei valitettavasti ole tietoa passikannasta. (Valtion tilinpäätöskertomuksen mukaan vuonna 2009 myönnettiin 427.580 passia.)
Tiedossamme ei myöskään ole sellaista haastattelututkimusta, jossa olisi selvitetty, "moniko suomalainen on käynyt ulkomailla" tai toisinpäin "ei ole käynyt" ulkomailla.
Mustapään jäähyväiset 24.1.1951 kuolleelle puolisolleen sisältyvät vuonna 1952 Linnustaja-kokoelmassa julkaistuun runoon Muisto.
Katarina Eskola kirjoittaa Elsa Enäjärvi-Haavion ja Martti Haavion parielämäkerran päätösosassa Autius lehtipuissa (2003) seuraavasti: "Kun kaikki oli ohi, Martti - P. Mustapää julkaisi runon 'Muisto'. Linnustajassa (1952) ilmestynyt runo on monille tuttu. Se päättää myös tämän teoksen dokumenttiosan."
Tarpeitasi vastaavaa runohakukonetta ei löydy tällä hetkellä (Kuusankosken kirjastolla oli joskus tämäntapainen). Käännösrunoja voi etsiä Lahden kaupunginkirjaston ylläpitämästä runotietokannasta Linkki maailman runouteen. Runohaku toimii alkusanoilla ja sisältää lähinnä antologioissa julkaistuja käännösrunoja. Sivut ovat osoitteessa http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/. Runohaun lisäksi sivusto sisältää osan Linkit, jossa esitellään melkoinen määrä muita runosivustoja ja hakemistoja.
Googlesta saattaa löytää hyvällä tuurilla etsimänsä, vaikka kokonaisia runoja ei tekijänoikeuksista johtuen saisi verkkoon ilman lupaa laittaakaan. Myös kirjastojen tietokannoista kannattaa kokeilla, jos muistaa runon alkusanat. Kaikkien runojen...
Kirjaston nimikirjat eivät tunne muotoa Tiiti. Sekä Tiituksen että Tildan yhteydessä viitataan mm. Tiitu-muotoon. Tiitus oli Paavalin opetuslapsi ja myöhemmin Kreetan seurakunnan hoitaja, jolle Paavali osoitti yhden kirjeensä. Latinankielisen nimen merkitystä ei tunneta, se saattaa tarkoittaa ”kunnioitettava”. Tilda taas on lyhenne saksalaisperäisestä Matildasta.
Lähteet: Vilkuna, Kustaa: Etunimet, Uusi suomalainen nimikirja.
Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan tiiti eri murteiden mukaan viittaa mm. tiaiseen tai yleensä pikkulintuun.
Kotimaisten kielten tutkimuslaitoksella on nimipalvelu osoitteessa http://www.kotus.fi/kielitoimisto/nimipalvelut.shtml. Sieltä voi tilata selvityksiä kotimaisista nimistä. Palvelu on maksullista.
Laita tämän palvelun arkistooon sivulla hakulauseelsi nopola sinikka niin saat myös elämäkertatietoa. Toinen sivu:
Etsi myös kirjastosta artikkeli:Tekijä Ala-Risku, Päivi
Nimeke Sinikka Nopola : rytmiä, runoja ja liian paksuja kirjoja. Aikakauslehti Anna ISSN 0355-3035
Vu/vsk/nro/s 2004 ; (42) ; 20 ; 136-138.
Toinen artikkeli: Harjula, Kristiina
Nimeke "Joko sää oot pakastanu persiljas?"
Aikakauslehti Anna
ISSN 0355-3035
Vu/vsk/nro/s 2005 ; (43) ; 46 ; 22-26
Huomautus Haastateltavina lastenkirjailijat Sinikka ja Tiina Nopola
Aiasana lastenkirjallisuus; lastenkirjailijat: henkilöhistoria.
Pentti Rasinkankaan säveltämä ja sanoittama Mennään hiljaa löytyy esim. cd-levyltä Rasinkangas Pentti: Osuvat lastenlaulut sekä saman tekijän levyltä Parhaat lastenlaulut. Kappaleen nuotit ja sanat löytyvät esim. kirjoista Lasten oma toivalaulukirja ja Suuren toivelaulukirjan osasta Lastenlauluja.
Korean kielen kursseja järjestävät pääkaupunkiseudulla ainakin Helsingin seudun kesäyliopisto, Helsingin suomenkielinen työväenopisto, kulttuurikeskus Caisa ja Kalliolan kansalaisopisto. Alla linkkejä kurssitietoihin:
https://www.kesayliopistopalvelut.fi/helsinginseutu/courses.asp#pos-1-3…
https://ilmonet.fi/#fi/search/txt=korean+kieli
http://www.caisa.fi/kurssit/lasten
http://www.kalliola.fi/wp-content/uploads/2014/06/Kurssit_syksy_2014.pdf
Lukiovaihdosta kannattaa kysyä koulusta.
Turun kaupunginkirjaston kirjastokortin saadakseen täytyy todistaa henkilöllisyytensä kuvallisella henkilötodistuksella tai kelakortilla, ajokortilla tai passilla, joten ilman kuvaa kirjastokorttia ei voi saada. Myös kuvallinen opiskelijakortti käy, mikäli siinä on koko sosiaaliturvatunnus.
Tässä muutamia kirjoja:
LÄHTEILTÄ tuotteiksi; öljyn tie. Toim. Maija Aatelo. Kemianteollisuus ry ... [et al.], 1995. s. 114-116.
(muovipullon raaka-aineen, polyeteenin valmistus ja ominaisuudet)
MUOVIKOMPOSIITIT. Ilkka Airasmaa...[et al.] Muoviyhdistys ry, 1991. s. 33-36.
(mm. polyeteenin ominaisuuksista)
MUOVITEKNIIKAN perusteet. Veijo Kurri...[et al.] Opetushallitus, 1999. s. 116-120.
(valmistusmenetelmänä käytettävästä puhallusmuovauksesta)
Tuntematon sotilas -elokuvan käsikirjoitusta ei ole julkaistu kirjana. Tuntematon sotilas : elokuvapainoksessa on kuvia + ; johdantona Matti Kurjensaaren tutkielma Väinö Linna ja Tuntematon sotilas ; jälkikirjoituksena Eugen Terttulan katsaus Suomen filmiteollisuus oy:n elokuvaan. Kavin elokuva-arkistossa on Laineen ja Mollbergin versioiden käsikirjoitukset. Niitä saa lukea tutkimustarkoituksessa.
Vaikuttaa siltä, että kysymääsi laulua ei ole suomennettu. Tässä muutamia englantilaisia kansanlauluja, jotka on suomennettu.
- Aikaisin aamulla (Early one morning): suomenkieliset sanat ovat ainakin kirjassa Laulumatti: lauluja arkeen ja juhlaan / [toimittanut] Paavo Alanne
- Lilja, ruusu ja kirsikkapuu (Scarborough fair): sanat esim. Suuri toivelaulukirja 5
- Sait multa kukkaset toukokuun (Greensleeves): sanat esim. Suuri toivelaulukirja 1, Kultainen laulukirja, 400 suosikkilaulua
Luhkan teko-ohjeet ja mallit löytyvät Karen Jomppasen kirjasta Lapin käsitöitä (1982), s. 88-90. Tämä krija näyttäisi olevan Kittilän kirjastossa paikan päälläkin juuri nyt.
Luhkan malleja myös kirjassa Samisk husflid i Finnmark (1987)s. 21-25 joka on Kittilässä mutta parhaillaan lainassa. Tämän ja muita kirjoja voi myös kaukolainata Lapin maakuntakirjaston Suomen saamelaisen erikoiskirjaston
saamelaiskokoelmasta kirjaston Lappi-osastolta.
Uusi suomalainen nimikirja (1988) kertoo, että Kolu on kehittynyt sukunimeksi talon- tai kylännimestä, joka taas pohjautuu johonkin luontonimeen. Kolu-nimien ydinaluetta ovat Satakunta ja Häme, missä tunnetaan sana kolu merkityksessä 'kivikko, louhikko'.
Aale Tynnin teoksessa Tuhat laulujen vuotta (WSOY 2004) kyseinen kohta on suomennettu:
Pikari Hippokrenen vettä oivaa,
etelän lämpöisyyttä uhkuvaa
ja kimaltavaa helmin kuohuvin,
Koska kohdan ymmärtäminen vaatii säkeistön lopunkin laitan sen tähän:
[...winking at the brim,]
And purple-stainéd mouth;
That I might drink and leave the world unseen,
and with thee fade away into the forest dim.
suun juovan purppuroivaa;
juodapa muistamatta maailmaa,
vajota kauas metsän kätköihin!
Alice Tegnérin joululaulu Betlehems stjärna (Gläns över sjö och strand) löytyy Aukusti Simojoen suomennoksena nimellä Betlehemin tähti esim. Suuren toivelaulukirjan osasta 9. Tosin suomenkielisessä versiossa on vain kaksi säkeistöä, mutta useimmitenhan ruotsinkielisestäkin esitetään vain näitä kahta ensimmäistä.
Sohvi on tosiaan muunnos nimestä Sofia. Kreikaksi Sofia tarkoittaa viisautta, vrt. sana filosofia, rakkaus viisauteen, viisauden rakastaminen. Pyhimyslegendojen mukaan 100-200-luvuilla eli kolme Sofia nimistä marttyyriä, mutta varmoja tietoja heistä ei ole. Nimi Sohvi on ollut suomen almanakassa vuodesta 1929. Lisätietoa löytyy Pentti Lempiäisen kirjasta: Suuri etunimikirja. WSOY
Hygieenikkoeläinlääkäri on ympäristö- ja elintarvikehygienian erikoiseläinlääkäri, jonka pääasiallisin tehtävä on eläinperäisten elintarvikkeiden ja niiden valmistuslaitosten valvonta. Hänen toimenkuvaansa voi sisältyä myös muita elintarvikevalvontaan ja eläinlääkintähuoltoon kuuluvia töitä.
Yliopistokirjastojen yhteistietokanta Linda on paras lähde aiheellesi. Ihan helppoa ja nopeaa tapaa löytää sopivia lähteitä ei taida olla. Teokset ja tutkimukset ovat vaihtelevasti asiasanoitettuja: kannattaa kokeilla useilla hakusanoilla. Sopivia ovat ainakin etiikka, arvot, työelämä yhdistettyinä sanoihin johtaminen, johtajuus tai johtaminen, johtajuus yhdistettynä sanaan sosiaaliala. Hakutyypiksi valitaan komentohaku, ja hakusanojen väliin tulee and-sana. Haun voi rajata vain suomenkieliseen aineistoon ja haun tekemisen jälkeen lajitella tuloksen näyttämään ensin uusimman aineiston. Samalla tavoin haetaan artikkeleita Artosta. Täysin kattavaa tulosta on tuskin kuitenkaan mahdollista saada.
Sopivuudesta ei voi varmasti tietää: kannattaa...
