Kirjaa on tällä hetkellä hyllyssä joissakin Helmet-kirjastoissa:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2163600__STudo%20bemPw%3D…
Jos et tarvitse sitä vielä, voit tehdä siihen varauksen ja lukita varauksesi. Varaus tehdään kirjautumalla Helmetin omiin tietoihin sivun oikeasta ylänurkasta. Lukitusruutu löytyy varauksen kohdalta. Poista lukitus noin viikkoa ennen, kuin kirjaa tarvitset. Lukitseminen pitää sinut varausjonossa, mutta kirja lähetetään valitsemaasi kirjastoon vasta, kun olet poistanut lukituksen. Riskinä on, että kaikki kirjat ovat silloin lainassa, etkä saakaan sitä ajoissa.
Kirjan laina-aika on neljä viikkoa. Lainassa olevan kirjan voi uusia viisi kertaa, jos siihen ei ole varauksia.
Eli...
Otto Mannisen suomennos Johann Wolfgang von Goethen Faustin ensimmäisestä osasta ilmestyi vuonna 1936. Mannisen suomennos on käännöksistä uusin. Aiemmin näytelmän suomensivat Kaarlo Forsman (1884) ja Valter Juva (1916).
Saat suomennoksen sähköpostiisi.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_8230
Helsingin Sanomien digilehdessä (on maksumuurin takana ja vaatii kirjautumisen) on julkaistu Anu Seppälän kirjoitus Margareta "Navarran ja renessanssin henkevä kuningatar" 3.11.1990 Sunnuntai-sivulla. Seppälän kirjoituksessa esitellään lyhyesti Navarran kuningatar Margareta ja hänen kirjoituksensa Heptameron ja sitten seuraa esipuheen omaista tekstiä ehkä 4 A4 -liuskan verran mutta HS tekstissä ei näy onko teksti käännöstä Heptameronista. Teksti löytyy HS:n Hae -toiminnolla hakusanalla Heptameron. Emme voi tekstiä tekijänoikeussyistä tähän kopioida.
Olisiko kyseessä "Eläköön Pinata", jonka alkuperäinen nimi on "Viva Piñata":
https://en.wikipedia.org/wiki/Viva_Pi%C3%B1ata_(TV_series)
https://fi.wikipedia.org/wiki/El%C3%A4k%C3%B6%C3%B6n_Pinata
YouTubest löytyy klippejä sarjasta:
https://www.youtube.com/results?search_query=viva+pinata
Hyvinkin monenlaisissa tehtävissä. Esimerkiksi talvisodan aikana joulukuussa 1939 kutsuttiin palvelukseen nostoväen I luokan vuosien 1898-1899 ikäluokat. Aiemmassa vastauksessa on käsitelty ansiokkaasti vanhimpia palvelukseen kutsuttuja ikäluokkia. Yksittäisen henkilön kohdalla helpoin tapa lähteä selvittämään asiaa on tilata etsityn henkilön kantakortti Kansallisarkistosta:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Kantakortti
https://arkisto.fi/fi/palvelut/n%C3%A4in-tilaat-kantakortin
Sodissa kaatuneiden kantakortit on digitoitu ja ne ovat vapaasti käytettävissä Kansallisarkiston digitaaliarkistossa.
Samalla kannattaa tilata myös mahdollinen suojeluskunnan henkilökortti, jossa voi olla lisätietoja:
http://wiki.narc.fi/portti/index....
Pääkirjoituksen kirjoittaa päätoimittaja, erillinen pääkirjoitustoimittaja tai se voi olla useamman toimittajan yhteistyötä. Yleensä päätoimittaja kuitenkin hyväksyy kirjoituksen.
https://juttutyypit.fi/juttutyypit/paakirjoitus/
Mikäli haluat tietää juuri näiden päivien pääkirjoitusten kirjoittajat voit kysyä sitä palautelomakkeella https://oma.media.fi/ess/yhteystiedot/anna-palautetta/ .
Voit kysyä Eduskunnan kirjaston tietopalvelulta sähköpostitse kirjasto.tietopalvelu@eduskunta.fi tarvitsemaasi asetusta/lakia ja voit saada sen skannattuna sähköpostiisi.
Eduskunnan kirjaston kokoelmissa on painettuna Suomen asetuskokoelmat ja Suomen säädöskokoelmat. Näitä ei lainata, mutta kirjastoon voi tulla lukemaan ja kopioimaan tarvitsemansa lait ja asetukset - sitten kun kirjasto on taas auki https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/Sivut/default…;
Helsingin Sanomien pikku-uutisen mukaan (19.02.1934 s. 8) "Radioukkelien laulu" esitettiin ensimmäisen kerran Suomen Radioamatööriliiton vuosikokouksessa 18.02.1934. Tämän Heikki Klemetin erityisesti SRAL:lle säveltämän laulun esitti oopperalaulaja Heimo Heimola veljensä säestämänä käsikirjoituksesta.
En löytänyt laulusta julkaistua nuottia, mutta sen käsikirjoitus sisältyy Yleisradion sävellyskäsikirjoituskokoelmaan, jonka Yleisradio on lahjoittanut Kansalliskirjaston käsikirjoituskokoelmiin. Luettelossa laulun nimi on "Radioukkelien laulu" ja luettelon mukaan nuotinnos on lauluäänelle ja pianolle. Kansalliskirjaston käsikirjoituskokoelmien aineistoja voi käyttää vain Kansalliskirjaston erikoislukusalissa. Erikoislukusalissa...
Tässä tahoja, joilla voisi asiasta olla tietoa:
Päihdelinkki.fi https://paihdelinkki.fi/fi/info
A-klinikka https://www.a-klinikka.fi/tietoa-meista/yhteystiedot
A-klinikkasäätiö https://a-klinikkasaatio.fi/yhteystiedot
Web-pages of the Helsinki City Transport (trams, busses, metro, ferries)
and the Finnish Railways (commuter trains) contain rather detailed data
on all aspects of commuter traffic pertinent to your topic.
Their web-addresses are respectively: http://hel.fi/HKL/english/ & http://vr.fi/e-index.htm/
Should you need more specific information, both homepages have e-mail addresses for further enquiries.
Kirjasto ei välttämättä hanki aivan kaikkia sarjakirjoja kokoelmiinsa. Vastaava jännityskirjasarja, jonka aiheina ovat mm. muodonvaihdokset ja paranormaalit ilmiöt, on esim. Katherine Applegaten Animorphs-sarja. Voisit kokeilla sitä.
Kaikki Helmet-kirjastojen kokoelmissa olevat Sidney Sheldonin kirjat kyllä löytyvät Helmet-haulla ( http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssidney%20sheldon__Ff%3Aface… ).
Jos niitä on aikaisemmin ollut enemmän esim. Helmet-kirjavaraston kokoelmassa, ne on syystä tai toisesta jouduttu poistamaan. On myös mahdollista, että ainakin osa niistä on lähetetty valtakunnalliseen Varastokirjastoon Kuopioon, josta ne on mahdollista pyytää kaukolainoiksi. Esimerkiksi mainitsemasi Morning, noon and night ja If tomorrow comes ovat saatavissa Varastokirjastosta. Tässä lista niistä Sheldonin englanninkielisistä teoksista, jotka löytyvät Melinda-tietokannasta:
http://finna.fi
Kaukopalvelun ohjeet ja tilauslomake löytyvät täältä:
http://www.helmet.fi/...
Listaa uusmaalaisita runoilijoista ei näytä netistä löytyvän. Kirjasampo-kirjallisuusverkkopalvelun avulla voit etsiä uusmaalaiset runoilijat kirjoittamalla hakulaatikkoon hakusanat "runoilijat Uusimaa". Hakutulos ei valitettavasti ole aakkos- tai aikajärjestyksessä.
http://www.kirjasampo.fi/fi#.WlxbGE32RoI
Kirjasammossa on myös listoja maakunnittain, mutta näissä listoissa ei ole erikseen kirjailijoita genren mukaan.
http://www.kirjasampo.fi/fi/maakunnat#.WlxdLE32RoI
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha%253AInstance_ID1242111013945#.WlxelE32RoI
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha%253AInstance_ID1242314771514#.WlxepE32RoI
Voisiko tämä viitata Ruusujen sotaan Englannissa 1400-luvulla?
Yorkin herttua, joka oli sijaishallitsijana Henrik VI:n mielisairauden aikana, olisi monen mielestä ollut parempi hallitsija, ja tavoitteli kruunua, eikä suostunut jättämään sijaishallitsijan tehtäviä. Seuranneessa Wakefieldin taistelussa Yorkin herttua kaatui, ja Lancasterit laittoivat hänen päänsä ja hänen niin ikään kaatuneen poikansa Edmundin pään seipään nokkaan Yorkin kaupungin muurille. Kun hänen eloon jääneet poikansa Edward, George, Richard kuulivat tästä, he lähtivät sotaan Lancastereita vastaan ja voittivat suuressa Towtonin taistelussa, ja Edwardista tuli kuningas Edvard IV?
Aiheesta on melko tuore Conn igguldenin romaanisarja Ruusujen sota: (The Wars of...
Karhu on suomalaisessa perinteessä saanut monenlaisia rooleja, joista osa on pelkoa tai kunnioitusta herättäviä, osa suojelevia. Kysyjän kuvaama "nallekarhu" liittyy jälkimmäiseen ja on lähinnä lasten perinnettä. Isosta ja oikeasti ihmiselle vaarallisesta pedosta on tehty pienikokoinen ja pehmeä, kankainen versio, johon on liitetty mukavia mielleyhtymiä. Tästä lasten pehmolelusta on sitten saatu kielikuva, jolla voidaan tarkoittaa pehmolelun lisäksi myös kilttiä, leppoisaa ihmistä, jota kenenkään ei tarvitse pelätä pehmonallea enempää.
En muista itse koskaan törmänneeni "nallekarhumaisuuden" käyttöön naispuolisten ihmisten kohdalla, mutta mitään periaatteellista estettä puhua "karhumuorimaisuudesta" samassa mielessä tuskin on. Tällaisissa...
Saamme tiedon siitä. Ylläpitoomme kerääntyy lista uusimmista kommenteista. Seuraamme sitä aktiivisesti. Jos saamme esimerkiksi lukijoilta vastauksen kysymykseen, johon emme ole löytäneet vastausta, lähetämme sen alkuperäiselle kysyjälle.
Hei!
Kannattaa tutustua ensin hakuteoksiin, joissa esitellään suomalaisia (nyky)kirjailijoita. Tässä linkki Pekka Tarkan kirjan Suomalaisia nykykirjailijoita tietoihin. Antti Tuurin teokset saat myös Keski-kirjastojen verkkokirjastosta (www.keskikirjastot.fi). Kirjoita hakukenttää Antti Tuuri ja rajaa tekijät Antti Tuuri. Teosten nimestä pääset teostietoihin. Tutustu asiasanoihin, niistä saat jo käsityksen millaisia sisältöjä Antti Tuurin kirjoittamissa kirjoissa on. Tässä linkki Tuurin Pohjanmaan teostietoihin. Jos tulet tekemään esitelmää kirjastoon, voit kysyä lähteitä ja neuvoa meiltä kirjastosta.
Google Scholarin avulla voi etsiä tieteellisiä julkaisuja. Suuren osan julkaisuista voi lukea verkosta. Artikkelit ovat...
