En onnistunut löytämään käytettävissäni olevista lähteistä viitettä siitä, että Branderilla olisi ollut kahviloita Helsingissä. Toki asiaa voi vielä tiedustella yritykseltä itseltään. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta https://www.brander.fi/.
Helsingin vanhojen kahviloiden joukosta löytyy kyllä hieman samantapainen nimi, Brondinin kahvila eli Bronda. Se perustettiin jo 1897 ja tunnettiin myöhemmin erityisesti taiteilijoiden suosimana paikkana. Kahvilasta on ilmestynyt Ville Nenosen muistelmateos Tavattiin Brondalla (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1981).
Muita tunnettuja helsinkiläiskahviloita mainittujen lisäksi ovat ainakin Kappeli (vuodesta 1867), Café Succès (vuodesta 1957) ja Café Ursula (1952). Lisäksi Primulan leipomolla oli...
Ainakin syksyllä 1939 lyhtypylväisiin maalatut valkoiset raidat liittyivät tosiaan väestönsuojeluun. Huoli lähestyvästä sodasta ja ilmahyökkäyksistä saivat viranomaiset antamaan ohjeita asuttujen alueiden pimentämiseen ja järjestämään pimennysharjoituksia. Lyhtypylväisiin maalattiin leveät valkoiset raidat, jotta ne erottuisivat pimeässäkin paremmin kadun tasolla liikkuville ja opastaisivat osaltaan jalankulkijoiden liikkumista.
Finnasta löytyy valokuva tällaisesta valkoraidoitetusta pylväästä. (Kuvaaja Hugo Sundström/ Museovirasto) https://www.finna.fi/Record/museovirasto.780e3896-bc44-4746-a050-60ed98…
Kansalliskirjaston digitoimista sanomalehdistä löytyy uutisointia ajankohdan pimennysharjoituksista ja ohjeita pimennyksen...
Koiramäen talvi -kirjan alussa on hyvin myöhäinen syksy, Koiramäen talossa -kirjassa edetään elonkorjuuseen ja viljan puimiseen ja Koiramäen kesän lopussa on hiukan syksystä.
Kyseessä lienee Pertti Santalahden vuonna 1982 suunnittelemaan Isäntärenki-sarjaan kuuluva tarjoilulautanen / tarjotin. Sarja on ruutukuvioinen ja siihen kuuluu peräti kolmekymmentä erilaista talousesinettä.
Lähde: Humppila : lasitehdas tien varrella (2002), s. 95.
Suomen kauppalaivastotietokannasta voi hakea Suomen Etelä–Amerikan Linjan aluksia:
http://kauppalaiva.nba.fi/results.php?vowners=Oy+Suomen+Etel%C3%A4-Amer…
Merimieshuoneiden arkistoista on koottu sähköinen Merimiehet -tietokanta, joka on käytettävissä Suomen sukututkimusseuran maksaneille jäsenille heidän Sukuhaku-portaalinsa kautta: https://sukuhaku.genealogia.fi/
Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön arkistoa hallinnoi Suomessa Forum Marinum https://www.forum-marinum.fi/fi/, jolta voi tiedustella ko. yhtiön miehistöistä.
Kaide liikkuu portaita nopeammin turvallisuussyistä. Liian hitaasti kulkeva kaide lisäisi kaatumisen riskiä.
Asiaa on käsitelty esimerkiksi tässä Iltasanoman artikkelissa: https://www.is.fi/hs-helsinki/art-2000008326417.html
Ragusan helmi oli alkuperäinen nimi Waltarin runolle, joka löytyy kirjasta Mikan runoja ja muistiinpanoja 1925–1978 nimellä Ja lopuksi. Nimi on peräisin Unto Salmiselta, joka Esko Salmisen muistelmien mukaan on Waltarin suostumuksella muokannut myös runon tekstiä:
– Unto Salminen kirjoitti runoja, kokoelmiksi asti. Mika Waltarin luvalla hän muutti yhtä tämän runoa. -- Mika kirjoitti sen 21-vuotiaana ja Unto on sen Mikan luvalla korjannut. --
– Runon alkuperäinen nimi oli 'Ragusan helmi'. Unto risti sen uudestaan: 'Ja lopuksi'.
(Esko Salminen, Elämä Eskona)
Topi Sorsakosken nuottialbumi Vaikene sydän (Fazer Songs FM07382-5) sisältää Kuin yö (Unhained Melody) -kappaleen perinteisen säestysnuotin pianolle. Unchained Melody –kappaleesta on tehty myös useita soolopianosovituksia. Esimerkiksi seuraavat voisivat olla kiinnostavia. Film Themes Piano Solos albumin sovitus on keskivaikea (intermediate) soolopianosovitus. Vertailun vuoksi kannatta tutustua myös esimerkiksi kokoelmassa Great piano solos -nuottialbumin (ISBN 0711973202) versioon. Sorsakosken versiossa on hyvin erilainen sovitus kuin noissa soolopianoversioissa. Etenkin bassolinja, intro ja coda ovat erilaiset.
Sorsakoski, Topi: Vaikene sydän
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=FM07382-5&type=AllFields
...
Kappale on tunnussävelmä 1980-luvun tv-sarjasta "Ritari Ässä" eli "Knight Rider". Sen säveltäjä on Stu Phillips, oikealta nimeltään Stuart Phillips. Joissakin lähteissä säveltäjäksi on merkitty myös Glen A. Larson. Kappaleessa on havaittu samankaltaisuutta Léo Delibesin "Sylvia"-balettimusiikin osan "Cortège de Bacchus" kanssa.Lähteitä:Discogs-äänitetietokanta:https://www.discogs.comFräntilä, Jarkko: Ritari Ässä saapui televisioon tasan 40 vuotta sitten - tätä et tiennyt sarjan ikonisesta tunnussävelmästä (Rumba, 26.09.2022):https://www.rumba.fi/uutiset/ritari-assa-saapui-televisioon-tasan-40-vuotta-sitten-tata-et-tiennyt-sarjan-ikonisesta-tunnussavelmasta
Sille, ettei kyseistä "mottoa" löydy Krohnin The jungle book -suomennoksesta, on olemassa yksinkertainen selitys: sitä ei ole englanninkielisessä alkuteoksessakaan. Ruotsinkieliseen käännökseen se on kaiketikin jostakin syystä lisätty sen luojan, lordi Baden-Powellin kirjasta The wolf cubs' handbook (1916). Jungelbokenia ei kuitenkaan ollut käytettävissäni, joten en voinut tarkistaa, onko näin."Sudenpentujen käsikirja" oli eräänlainen laimennettu versio Baden-Powellin Partiopojan kirjan (Scouting for boys, 1908) ohjelmasta. Hänen mielestään myös nuoremmat pojat tarvitsivat jotain, joka olisi heistä hauskaa ja kuitenkin kehittäisi heitä. Baden-Powell tarvitsi teeman, jonka ympärille voisi ohjelmansa koota, ja Kiplingin Viidakkokirja oli...
Valitettavasti en löytänyt kysymykseen varmaa vastausta.Suomalaisia entisiä poliiseja, sittemmin dekkarikirjailijoita, ovat mm. seuraavat. Voisiko kyseessä olla joku näistä?Matti Yrjänä JoensuuMarko KilpiPetri KangasTotti KarpelaKale PuontiJari RaatikainenNiko RantsiChristian RönnbackaLisätietoa kirjailijoiden teoksista esim. Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi.
Tietääkseni ei erillistä teosta asuntojen tai osakkeiden omistajista ole olemassa. Lisäneuvoa voi kysyä Suomen Kiinteistöliitosta, URL http://www.kiinteistoliitto.fi/. Toinen osoite voisi olla Varsinais-Suomen Kiinteistöyhdistys, joka on Suomen kiinteistöliiton jäsenyhdistys. Sen URL on http://www.varsinais-suomenkiinteistoyhdistys.fi/ .
Saatavilla olevista etymologisista sanakirjoista ei valitettavasti löytynyt klikki-sanan alkuperää. Sen sijaan Veijo Meren teoksessa "Sanojen synty" löytyy selitys, johon on kuitenkin syytä suhtautua varauksella, koska kyseessä ei ole kielitieteilijä. Suomen sanoista voi kysyä myös Kielitoimiston puhelinneuvonnasta arkisin klo 9-14 numerosta (09)7014991 tai voi käyttää Kielitoimiston hakukonetta osoitteessa http://www.kotus.fi/kielitoimisto
Veijo Meri selittää sanan "klikki" seuraavasti: poliittinen pienryhmä, ranskan sanasta la clique, kätten taputus. Se on ääntä matkivia sanoja. Se tarkoitti innostunutta yleisöä, joka osoitti suosiotaan. Joskus
taputti vain pieni joukko, jossa oli oikeita ystäviä ja kannattajia tai jotka oli palkittu...
Mirko-nimen merkitystä ja alkuperää on kysytty aikaisemminkin. Vastauksen kysymykseesi löydät täältä:
http://www.biblioteken.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=42…
Muutamia suomenkielisiä aiheeseesi liittyviä teoksia:
Utrio, Kaari: Rusoposkia, huulten purppuraa, kosmetiikka ja nainen kautta aikojen, 1995
Utrio, Kaari: Bella Donna - kaunis nainen kautta aikojen, 2005
Syromjatnikova, Irina: Kampausten historia, 1989
Kopisto, Sirkka: Moderni nainen, muodin vuosikymmenet 1920-1960, 1997
Kuitunen, Arja-Liisa: Länsimaisen muodin historia antiikista nykyaikaan, 1998
Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta, Introsta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2 voit tarkistaa edellämainittujen teosten saatavuuden ja etsiä lisää valitsemalla hakuehtoihin kaksi asiasanaa esim. kampaukset historia tai asiasanat muoti historia. Muodin historiaa koskevat teokset löytyvät hyllyluokasta 90.21.
Tähän aiheeseen...
Tieteellisten kirjastojen yhteistietokannasta Linda, http://finna.fi, löytyy asiasanoilla työhyvinvointi tai työtyyväisyys runsaasti viitteitä. Myös työaloittain, mukana mm. hoitoala, mielisairaalat, psykiatria jne.
Yleisissä kirjastoissa, kuten Turun kaupunginkirjasto, on aiheesta tietoa ainakin luokissa 36.13 (työelämä), 59.241 (työterveyshuolto) ja 69.11 (johtamisen tekniikka) tai 69.13 (henkilöstöpolitiikka).
En tarjoa käsitteiden määritelmiä valmiina, koska se riippuu siitä, mihin tarkasti ottaen haluat opinnäytetyössäsi paneutua. Esimerkiksi näkökulma asiaan on tärkeä. Toki asian yleisesti kerroit kysymyksessäsi. Sinun kannattaa käydä itseäsi lähellä olevissa kirjastoissa ja kysyä apua paikan päällä. Itse määritelmien sisällöt...
Kyseessä on varmaan seuraava kappale: Harper Valley P.T.A., alkuperäisenä esittäjänä Jeanne C. Riley.
Sanat esim. sueraalalla verkkosivulla:
http://www.oldielyrics.com/lyrics/jeannie_c_riley/harper_valley_p_t_a.h…
Kirjastokortin saatte lähikirjastosta, henkilöllisyystodistusta kysytään, joten se pitää muistaa ottaa mukaan. Lisää tietoa löydät täältä, http://www.kokkola.fi/palvelut/kirjasto/maksut_ja_saannot/fi_FI/kirjast… .
