Sivupiiri.fi-sivustolla esitellään nuorten kirjallisuutta mm. kirjastolaisten kirjavinkkien ja nuorten omien arvostelujen kautta. Alla on kaksi linkkiä, joista toisessa esitellään nuorten fantasiakirjoja ja toisessa nuorten mangaa. Kirjat esitellään kansikuvineen, ja mukana on myös lukijoiden arvioita ja ikäsuosituksia:
http://www.sivupiiri.fi/genre/fantasia
http://www.sivupiiri.fi/genre/manga
Lastenkirjoja taas esittelee Okariino.fi-sivusto. Sieltäkin voisi saada vinkkejä ainakin nuoremmalle tytölle. Alla linkki fantasiakirjojen esittelyyn:
http://www.okariino.fi/tarinativoli/kirja/Fantasia
Molemmat sivustot ovat kirjastojen yhteisiä verkkopalveluja.
Mukavaa "lukuisaa" joulua teille :)
Tarraliiman poisto pahvista/paperista on ongelmallista. Palvelussa on aiemmin annettu tämä vastaus: Liimatahrojen poistoon suositellaan yleensä asetonia (esim. useat kynsilakanpoistoaineet). Hintalapuista jäävää liimatahraa on onnistuneesti poistettu myös levittämällä tilkka ruokaöljyä sen päälle ja antamalla vaikutttaa hetken. Lopuksi hangataan. Kannattaa varmistaa että kirjan kansi kestää ölyä, ettei tuloksena ole rasvaläikkä. Marttojen tahranpoisto-ohjeita https://www.martat.fi/marttakoulu/kodinhoito/tahranpoisto/
Aiheesta käydyissä nettikeskusteluissa edellisten lisäksi on kokeiltu vaihtelevalla menestyksellä höyryttämistä, pyyhekumilla hankaamista ja suksivahan poistoainetta.
Valitettavasti hyvää karttaa koivun levinneisyydestä ei löytynyt. Kasvien maailma 2 (s. 842) sisältää pienen kartan, jossa koivua eri lajeineen näyttää kasvavan Pohjois-Amerikassa, lähes kaikkialla Euroopassa ja Aasiassakin. Kartasta ei kuitenkaan selviä kuinka yleinen puu koivu näillä alueilla on.
Myös kirjassa Suomen puu- ja pensaskasvio on pieni (2 x 2 cm) kartta koivun levinneisyydestä Euroopassa.
Encyclopedia of wood sisältää myös muutaman koivulajin pienehköt levinneisyyskartat.
Koivusta on myös erillisiä kirjoja, mutta ne eivät sisällä karttoja, tietoja lajin levinneisyydestä kylläkin.
Raulo, Jyrki: Koivukirja
Runeberg, Tutta: Koivu - birch
Euroopan metsistä löytyy tietoa esim. kirjoista:
Kuusela: Forest resources in...
Otavan Iso musiikkitietosanakirja (1977) osaa kertoa, että Kaj-Erik Albert Gustafsson syntyi Loviisassa 24.11. 1942 sekä mainitsee hänet suomalaiseksi urkuriksi ja kuoronjohtajaksi. Tietoa Gustafssonista löytyy myös Sibelius-akatemian kirkomusiikin osaston sivun(http://dept.siba.fi/kimu/fin/index.php?pid=674). Säveltäjänä Gustafsson on tuottanut ensisijaisesti kirkollista käyttömusiikkia: kuoro- ja urkuteoksia.
YLEn levystöstä (http://www.yle.fi/levysto/firs2/saveltaja.php?Id=Gustafsson+Kaj-Erik+Al…) häeltä löytyy seuraavat sävellykset:
Aftonpsalm
Agnus dej
Ave maria
De profundis
Det var lärksång och glans
Fröjda dig
Gloria
Inför ditt ansikte
Jag har ett hem ett ljuvligt hem
Jag ville jag vore
O salutaris hostia
Pohjoisella rannalla...
Varmuutta asiaan en saanut, mutta joitain viitteitä tässä voisi antaa.
Laivojen värityksessä on käytössä melkoinen määrä erilaisia värejä, jotka nimiensä perusteella ovat vihreän eri sävyjä. Yksi niistä on jopa englanniksi deck green eli kansivihreä, vaikka silmämääräisesti se näyttääkin pikemminkin tummanharmaalta. Värejä on käytetty sotalaivojen suojavärimaalauksissa. On mahdollista, että vihreä on yleistynyt kansiväriksi tätä kautta, vaikka siviililaivoissa yhdellä värillä onkin sitten vedetty koko kansi.
http://de.wikipedia.org/wiki/Tarnschemata_der_United_States_Navy
http://www.shipcamouflage.com/ships2_3_43_camouflage_paints.htm
http://en.wikipedia.org/wiki/Military_camouflage
Vihreän värin rauhoittavasta vaikutuksesta ollaan aika...
Singer-ompelukoneet, joiden sarjanumero alkaa C-kirjaimella, on valmistettu yhtiön Wittenbergin tehtailla Saksassa. Tehdas aloitti toimintansa 1903, ensimmäiset ompelukoneet valmistuivat 1904. Koneita tehtiin vuoteen 1940 saakka, jolloin valtaosa tehtaan tuotantokapasiteetista otettiin sotatarviketeollisuuden käyttöön. C-sarja oli tuotannossa vuodesta 1908 lähtien. Koneet numeroitiin juoksevasti; C-sarjassa päästiin seitsennumeroisiin lukuihin. Tarkemmat tuotantotiedot ovat kadonneet sodan melskeisiin. Tehtaan laitteisto kuljetettiin Neuvostoliittoon vuonna 1946.
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/german-factory-wittenbe…
https://www.sewshop.com/date-your-machine.html
http://www.singerco.com/admin-support/machine-serial-...
Sanaa valkea on käytetty Lounais-Hämeessä mm. merkityksissä valoisa, valoisuus, valo, tuli, salama, valoisa. Kannattanee tutustua myös kirjassa Suomen kielen etymologiseen sanakirjaan sekä mm. Nykysuomen etymologiseen sanakirjaan saadakseen huomattavasti laajemman selvityksen.
Kysymyksesi ovat laajoja ja niihin voi vastata "oikein" kovin monella tavalla. Alla lähteitä ja linkkejä, joista toivoakseni löydät itsellesi sopivia vastauksia.
Kirjoja:
- Ihmisen ravitsemus / Berit Haglund, Terttu Huupponen, Anna-Liisa Ventola, Pirjo Hakala-Lahtinen
- Tunteet ja syöminen / Irene Kristeri
- Ravitsemus ja terveys / Sirkku Kylliäinen, Marketta Lintunen
Nettilähteitä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ravinto
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dia00…
http://yle.fi/vintti/yle.fi/genreportaalit/portaali-1009.html?genre=ter…
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=skr00…
http://www.avoin.helsinki.fi/oppimateriaalit/ravitsemustieteen_perustee…
http://www.syomishairioliitto.fi/...
Valitettavasti näyttää siltä, ettei tästä laulusta ole julkaistu nuottia. Ainakaan sellaista ei löydy kirjastojen kokoelmista eikä suomalaisen musiikin bibliografiasta eli Viola-tietokannasta.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Nähtävästi taiteen kohdalla ei juuri termiä wau käytetä. Sana kuuluu enemmän arkkitehtuurin puolelle. Tosin au arkkitehtiuutissa 6-7/2014 todetaan seuraavaa: ”Helsingin Sanomat uutisoi (5.6.) jutussaan Guggenheim-kisaan odotetaan osallistujahyökyä näin: ”SAFAn puheenjohtajan Esko Rautiolan mielestä taidemuseon suunnittelun ei pitäisi olla vaikeaa rakennuksen toiminnan näkökulmasta. Arkkitehtuurin puolesta hän pitää tehtävää hankalampana. ’Museossa on paljon suuria tiloja. Yleisön kierto ja logistiikka on hallittavissa. Mutta arkkitehtuurin kohdalla törmätään heti dilemmaan siitä, tehdäänkö ekspressiivistä arkkitehtuuria vai taustaa taiteelle.’ Wau-arkkitehtuurista Rautiola ei puhuisi ollenkaan. ’Se on median rakastama termi, mutta ei sitä...
Lehdetön puu - säveltäjä Martti Piha eli Timo Vuori (1916-1976), sanoittaja Annuli eli Aune Haarla (os. Ala-Tuuhonen). Muitakin samannimisiä lauluja on olemassa, mutta oletan, että tätä tunnetuinta etsitään.
Myrskyn jälkeen - säveltäjä Veikko Samuli, sanoittaja Kari Tapio.
Partisaanivalssi eli alkukielellä puolaksi Dziś do ciebie przyjść nie mogę - säveltäjä Stanislaw Magierski, suomenkieliset sanat Saukki.
Rosvo-Roope on perinteinen sävelmä, jonka sanat ovat Rafael Ramstedtin (1888-1933) käsialaa.
Kaikki nämä tiedot ja paljon muuta löytyvät myös Ruotsista käsin Viola-tietokannasta varsin helposti: https://finna.fi. Suosittelen!
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Kysymyksesi on sellainen, että siihen on haettava tietoa eri lähteistä. Tässä on on joitain vinkkejä:
Yritystoiminnan perussanaston mukaan "jalostusarvo mittaa kansantaloudessa yrityksen osuutta kansantuotteen kerryttäjänä. Jalostusarvo kuvaa sitä arvon lisäystä, jonka esim. raaka-aine tai puolivalmiste saa kulkiessaan yrityksen tuotantoprosessin lävitse lopulliseksi myytäväksi tuotteeksi. Tuotteen jalostusarvo (toiselta nimeltään arvonlisä) saadaan vähentämällä myynnin arvosta muilta ostetut välituote-erät, esim. raaka-aineet ja puolivalmisteet." Esim. Suomen tilastollisessa vuosikirjassa on esitelty eri elinkeinoelämän ja teollisuuden alojen jalostusarvoja, ei tosin pakkausteollisuuden. Jalostusarvosta lisää on esim. Pekkarisen...
Eeva Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi sanotaan, että Jemina on hepreaa ja tarkoitaa kyyhkystä. Pertti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa kerrotaan, että nimi yleistyi Englannissa 1600-luvulla, kun kuningas Kaarle II tytär sai nimekseen Charlotte Jemina Henrietta. Seuraava nousu oli 1800-luvulla, kun Walter Scottin romaanissa esiintyi sen niminen henkilö. Suomessa nimi yleistyi 1990-luvulla ja otettiin v. 2000 almanakkaan.
Jesse on alkuaan hebreaa ja merkitsee "Jumala on olemassa" Riihosen mukaan. Lempiäinen kertoo kirjassaan, että Jesse on Iisain kreikkalainen muoto. Suomen almanakassa Jesse on ollut vuodesta 1995.
Etunimistä löydät tietoa edellisten kirjojen lisäksi esim.
Chastnaya-Leppäniemi: Valitse lapselle nimi
Kiviniemi: Iita...
Kaisu Pato-ojan Pielisen balladi -runoelma on julkaistu sekä painettuna että äänitteenä. Äänitteet ovat 1970- ja 1980-luvuilta, ja ne ovat lp-levyjä tai c-kasetteja. Cd-levynä sitä ei ole julkaistu.
Juri Nummelinin ja Elina Teerijoen kirja Eemu, Ukri, Amelie. 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä (2005) kertoo Engla-nimestä, että Engla on enkeliin viittaava nimi, joka on ollut 121 naisella tasaisesti koko 1900-luvun ajan. Muita samankaltaisia nimiä ovat esim. Angelus, Engel (naisen nimenä) ja Angelos (miehen nimenä. Miehen nimenä Engelbert on hyvin käytetty, naisen nimenä Engelberta. Englanninkielinen Angel on taas miehen nimenä suositumpi kuin naisen.
Itävallan nykykirjallisuuteen ovat oleellisesti vaikuttaneet mm. Ingeborg Bachmann (1926-1973) ja Thomas Bernhard (1931-1989).
Nykypäivän kansainvälisesti tunnetuimpia itävaltalaisia kirjailijoita lienevät Peter Handke (* 1942), Elfriede Jelinek (*1946) ja Wolf Haas (*1960). Kirjalijoiden teoksia on käännetty myös suomeksi ja niitä voi etsiä esim. kirjalijan nimellä mm.Fennicasta, jossa on kaikki Suomessa painettu kirjallisuus: https://finna.fi
Näiden ja muidenkin itävaltalaisten kirjailijoiden teoksia on myös Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa mm. suomeksi, saksaksi, ruotsiksi ja niiden saatavuuden voi tarkistaa Aino aineistotietokannasta:
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1139833112&ulang=…
Tietoa...
Sinikka ja Tiina Nopola ovat suosittuja ja tuotteliaita kirjailijoita, jotka kirjoittavat sekä yhdessä että erikseen. He kirjoittavat sekä lapsille että aikuisille hyväntuulisia, humoristisia, tapahtumarikkaita kertomuksia, jotka sijoittuvat yleensä nykyaikaan ja "tavalliseen elämään". Kertomukset perustuvat suurelta osin henkilöiden väliseen vuoropuheluun. Risto Räppääjä sekä Heinähattu ja Vilttitossu ovat heidän suosituimpia lastenkirjasarjojaan. Näistä on tehty myös elokuvia ja näytelmiä.
Suomen nuorisokirjailijoiden nettisivulla http://www.nuorisokirjailijat.fi/main.php?s=k&k=83 Nopolat kertovat työstään. Heistä molemmista on olemassa myös artikkeli Wikipediassa. Myös Risto Räppääjästä on tehty oma laaja Wikipedia-juttu....
Maailman isoin eläin on sinivalas. ks. esim. Internet: http://fi.wikipedia.org/wiki/Sinivalas
Maalla elävistä eläimistä suurin on Afrikannorsu: http://nationalzoo.si.edu/Animals/AnimalRecords/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Afrikannorsut
Myös kirjoista voi tutkia ”ennätyksellisiä eläimiä”. Alla muutama esimerkki:
BECKER, Geneviéve de: Eläinmaailman ennätyksiä / [teksti: Geneviéve de Becker] ; [suomennos: Heli Kalliolevo]. - Helsinki : Kirjalito, 2007. - 43, [1] s. : kuv. ; 31 cm.
GUINNESS world records 2007 / [editor-in-chief: Craig Glenday ; [suomentajat: Annukka Kolehmainen, Matti Kinnunen ... Juhani Kohonen ...] ; [toimittajat: Suvi Lehtonen, Juhani Kohonen]. - [Helsinki] : Sanoma Magazines Finland, 2006. - 288 s. : kuv. ; 31 cm.
Kirjastot myyvät vain kokoelmistaan poistettua aineistoa. Poistokriteereinä ovat lähinnä huonokuntoisuus, sisällön vanheneminen ja heikko lainauskierto. Poistopäätökset arvioidaan tapaus kerrallaan. Kirjat tulevat myyntiin vähitellen, eikä mitään systemaattista ilmoittelua myytävistä poistokirjoista ole. Kirjoja tulee kirjastojen poistomyyntihyllyyn jatkuvasti eikä niitä ole mahdollista varata etukäteen. Tietoa yksittäisistä myyntiin tulevista poistokirjoista ei ole mahdollista saada. Tätä aihetta sivuaviin kysymyksiin on palvelussamme vastattu aiemminkin http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=b42b99ff-3da…
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=e33b6dff-2fd…
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/...
Hei,
Poliisi myöntää passin hakemuksesta. Sisäasiainministeriön poliisiosaston verkkosivuilla ei valitettavasti ole tietoa passikannasta. (Valtion tilinpäätöskertomuksen mukaan vuonna 2009 myönnettiin 427.580 passia.)
Tiedossamme ei myöskään ole sellaista haastattelututkimusta, jossa olisi selvitetty, "moniko suomalainen on käynyt ulkomailla" tai toisinpäin "ei ole käynyt" ulkomailla.
