Musiikkipitoista aamuohjelmaa Torstai on toivoa täynnä esitettiin 4.10.1984 alkaen. Sitä lähetettiin torstaiaamuisin kolmessa jaksossa (6.15–6.55, 7.15–8.00 ja 8.15–9.00). Ohjelmaa tekivät Kirsi Eklund, Seppo Konttinen, Juha Kulmanen, Timo Marttinen ja Ulla-Maija Määttänen (Katso 40/1984). Viimeisen kerran ohjelmaa kuultiin 28.2.1985.Joulukuun 1986 ja syyskuun 1987 välisenä aikana torstaisin samalla ohjelmapaikalla kahdessa jaksossa kuuden ja kahdeksan välillä esitettiin Erkki Kuparin toimittamaa ohjelmaa Toivoa täynnä.
Runo löytyy kokoelmasta Mitä näenkään (1979). Se sisältyy myös kokoelmiin Pohjakosketus (1998) ja Runoja 1965-1982 (1983).LinkitKirjasampo: Mitä näenkään https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_56985Kirjasampo: Pohjakosketus https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_49737
Sukunimeä Hölsti en löytänyt mistään saatavilla olevista sukunimioppaasta.Myöskään nettihaku ei löydä Hölsti-nimeä Digi- ja väestötietoviraston ylläpitämästä yleisimpien sukunimien listasta.Kyseessä on ehkä paikallishistoriaan liittyvä nimi, josta voisi löytyä lisätietoa Luumäen kirjastosta.
Neuvostoaikana hotellivieraiden salakuuntelua johdettiin rakennuksen hissittömässä kattokerroksessa (23. kerroksessa) sijainneesta salaisesta huoneesta, jossa nykyinen KGB-museo sijaitsee.Lähde: Kaja Kunnas, Hotelli Viru paljasti korvansa : Neuvostoliiton pelätty turvallisuuspoliisi KGB lähti Virosta kaksikymmentä vuotta sitten : viime viikolla Hotelli Viru avasi museon kerrokseen, josta KGB johti hotellivieraiden salakuuntelua. – Helsingin Sanomat 21.1.2011
Tyyris Tyllerö ja Lilleri Lalleri ovat eri suomentajien antamia nimiä vanhan englantilaisen lastenlorun Humpty Dumpty -hahmolle.Martti Haavion suomentamana loru kuuluu näin:Lilleri Lalleri laudalla makasi.Lilleri Lalleri laudalta putosi.Ei sitä ole koko Suomen maassa,joka Lilleri Lallerin parantaa.Aikaisin kirjastojen yhteisestä Finna-palvelusta löytämäni julkaisu tästä käännöksestä on teoksessa Aarteiden kirja 1 (1956). Se on julkaistu myös Kaarina Helakisan toimittamissa teoksissa Pikku Pegasos : 400 kauneinta lastenrunoa ja Suomen lasten runotar.Kirsi Kunnaksen käännös kuuluu näin:Tyyris Tyllerö muurille kipusi.Tyyris Tyllerö muurilta lipesi.Eikä Tyyris Tylleröä milloinkaankukaan voi parantaa.Tämä suomennos sisältyy Hanhiemon iloinen...
Kyseinen kirja on lukuisten Helsingin ja naapurikuntien kirjastojen kokoelmissa, mutta vastaushetkellä lainassa kaikista pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista. Tarkemmat saatavuustiedot (eräpäivät ym.) voit tarkastaa
Plussa-tietokannasta (osoitteessa http://www.libplussa.fi/). Saatavuustilannehan voi vaihdella nopeastikin.
Tampereen teknillisen korkeakoulun kirjastossa on sekä Lasirakentajalehti vuodesta 1991 alkaen että Lasirakentajan käsikirja (kustantaja Tampere Enterpress). Kirjastot eivät yleensä lainaa lehtiä kokoelmastaan. Kannattaa ottaa yhteyttä teknillisen korkeakoulun kirjastoon. Verkkosivut löytyvät osoitteesta http://www.tut.fi/library/ Sieltä löytyy yhteystietoja ja aukioloaikoja.
Kyseinen nuottikirja näyttää olevan ainakin Turun, Jyväskylän, Joensuun ja Rovaniemen kaupunginkirjastoissa lainattavana. Voit tehdä kaukolainapyynnön lähimmässä kirjastossasi.
Kirjan voi varata vasta sitten, kun jokin kirjastoista on hankkinut yhdenkin niteen. Nyt rekisterissä on vain kirjan tiedot. Kirja on kyllä tilattu, voit seurata tilannetta osoitteessa http://www.helmet.fi
Talvisodan joukothan koostuivat jo lähtökohtaisesti valtaosaltaan reserviläisistä, joten talvisodasta, talvisodan taisteluista ja talvisodan joukko-osastoista kertovat teokset sivuavat siis enemmän tai vähemmän reserviläisiä, heidän käyttöään ja kohtaloitaan.
Yleistä talvisotakirjallisuuttahan on 70-vuotismuistovuonna julkaistu jälleen paljon, mutta nimenomaan reserviläisiä ja/tai heidän käyttöään koskevia teoksia ei ole ainakaan meidän tietoomme tullut kuluvana vuotena tai lähivuosinakaan.
On toki odotettavissa, että myös ensi vuonna talvisotaa käsittelevää kirjallisuutta julkaistaan paljon. On siis täysin mahdollista, että myös tämä tarkempi aihepiiri voi nousta esiin.
Aihepiiriähän voi lähestyä myös esimerkiksi tietyn joukko-osaston...
Et valitettavasti pysty tavoittamaan useampia kirjastoja yhdellä osoitteella. Sinun kannattaa lähettää postia niille kirjastoille, joihin haluat ehdottaa levyäsi. Mikäli haluat tarjota levyä laajemmin, voit lähettää ehdotuksen maakuntakirjastoille. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Kirjastohakemistosta, http://hakemisto.kirjastot.fi.
Elokuvan tilaus on peruttu eikä sitä ole vielä saatavilla. Elokuvaa yritetään tilata uudellaan ja varaukset ovat toistaiseksi voimassa. Varaajille ilmoitetaan elokuvan saapumisesta tavalliseen tapaan. Jos elokuvaa ei saada ja varaukset joudutaan perumaan, siitäkin ilmoitetaan varaajille.
Kysymykseesi on vastattu aiemminkin:
Valtakunnallisia tilastoja kirjastojen lainatuimmista kirjoista ei ole. Yksittäiset kirjastot, kunnat tai kirjastokimpat ovat tehneet tilastoja sen hetkisistä suosikeistaan. Niissä olevat kirjat ovat pitkälti samoja kuin kirjakauppojen myydyimpien kirjojen listoilla. Kirjat näillä listoilla vaihtuvat nopeasti uusien suosikkien ilmestyessä.
Helmet-kirjastojen varatuimmat kirjat ovat tällä hetkellä Riita Pulkkisen Paras mahdollinen maailma (1828 varausta) ja Jari Tervon Matriarkka (1488 varausta).
Vuoden 2015 lainatuin kirja Helmet-kirjastoissa oli Aino Havukaisen Tarun ja Patun avaruusseikkailu.
Koska kahteen lainaan kohdistui varaus, niitä ei voinut uusia. Voit palauttaa lainat palattuasi Ruskolle, mutta niistä kertyy 9.3. olleen eräpäivän jälkeiseltä ajalta myöhästymismaksuja. Mikäli joku muu voi palauttaa lainat jo ennen paluutasi, se vähentää maksujen määrää. Ohessa maksut https://vaski.finna.fi/themes/custom/files/Maksuliite_2017.pdf
Nykysuomen sanakirja antaa TENKA-sanalle kaksi merkitystä.
1)puolen kopeekan raha
2)vanha tilan suuruuden mitta eli veroluku Pohjois-Karjalassa, 1/32 vanhaa manttaalia
Kirja voisi olla vuonna 1991 julkaistu Lemmikki Beckerin Ratko Ariadnen lankoja. Tekijä on kehittänyt kirjan idean vanhasta seuraleikistä, ja siitä on tehty myös televisio-ohjelma (1991, MTV). Kirjassa kerrotaan tarinoita, ja kuulijoiden tehtävänä on päätella, mitä on tapahtunut.
Kirja on vielä joidenkin kirjastojen kokoelmissa. Jos sitä ei ole oman kirjastokimppasi kirjastoissa, voit pyytää kirjan kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Jos Suomessa havainnoitsija asettuu katsomaan auringonlaskua paikkaan, jossa lännen suunnalla on pelkkää vesiulappaa (riittävän iso järvi tai meri), niin kyllä se sinne "veteen" näyttää aurinko uppoavan myös meidän leveyksillämme. Näky lienee länsirannikon ihmisille hyvinkin tuttu, kun taas etelärannikon etelään antavilla näköalapaikoilla aurinko ei ehdi riittävän alas ennen kuin paljon myöhemmin syksyllä. Selityksenä sille, että tätä veteen laskua näkee usein "etelänmailla" lienee siinä, että siellä oleskellaan paljon veden äärellä. Mutta aivan kuten Suomessa, jos jossain Kreetalla sattuu lännessä olemaan muuta kuin merimaisemaa, niin sinne se vuorten taakse aurinkokin näyttää painuvan.
Heikki Poroila
Osoite kotikäytössä: https://kirjasto.kyyti.fi/cgi-bin/koha/pages.pl?p=PressReader .
Osoite vie sivulle, johon kirjautumalla ( kirjastokortin numero se 286 alkuinen ja nelinumeroinen pin-koodi) tulee esiin PressReader linkki, josta pääsee itse lehtipalveluun.
