Kajaani-nimi on venäläistä alkuperää. Kainuun Sanomien artikkelissa professori Reijo Heikkinen kertoo, että "Kainuu oli alun perin Venäjälle kuuluva alue ja sitä kutsuttiin tuolloin nimellä Kajanskaja Zemlja eli Kainuun alue. Siitä nimi vääntyi suomalaisten suussa muotoon Kajaani". Kajaanin kaupungin syntyhistoriasta löytyy yksityiskohtaista tietoa kirjasta Kajaanin kaupungin historia I (1931).Uusi podcast nostaa kotiseututuntemusta – Ensimmäinen jakso vie Kajaanin keskustan historiaan | Kainuun Sanomat
Hei,
Koulukohtaisia linjauksia voi toki olla. Niissä tapauksissa lienee kyseessä sen varmistaminen, ettei vahingossa rikota lakia asian moninaisuuden vuoksi. Lähtökohtaisesti ei ole syytä miksi ei saisi käyttää, jos materiaali on lisätty sinne laillisesti ja sen käyttö ei riko tekijänoikeuksia.
tekijänoikeus.fi -sivustolla on usein kysytyissä (https://tekijanoikeus.fi/usein-kysyttya/) seuraavasti:
"YouTubessa julkaistut videot katsotaan yleensä tekijänoikeuksien kannalta elokuvateoksiksi, joiden esittämiseen opetuksessa tarvitaan erillinen lupa. YouTuben palveluehdoissa todetaan, että palvelusta voi katsella tai kuunnella sisältöä henkilökohtaisessa, ei-kaupallisessa tarkoituksessa, johon oppilaitoksessa tapahtuva esittäminen ei...
E-kirjoja ei voi kaukolainata samalla tavalla kuin painettuja kirjoja.
Kunkin kirjastoalueen e-aineistojen lainaamiseen tarvitset kyseisen alueen kirjastokortin ja siihen liitetyn pin-koodin.
https://ekirjasto.kirjastot.fi/
Memristori eli muistivastus yhdistää muistin ja vastuksen toiminnot yhteen komponenttiin. Se muistaa aiemman jännitteensä. Tämän ansiosta siitä voi olla suurta hyötyä tietotekniikassa. Siitä voitaisiin rakentaa käyttömuisti, joka toimii yhtä nopeasti kuin RAM mutta joka säilyttää tietonsa, kun virta katkaistaan. Tietokoneen käynnistysaika saattaisi myös pienentyä silmänräpäykseen.
Memristori vaatisi vähemmän virtaa toimiakseen ja pystyisi tallentamaan enemmän tietoa kuin samankokoinen perinteinen muistipiiri. Se myös kestäisi erittäin hyvin säteilyä. Memristorit nähdään myös hyödyllisinä keinotekoisten neuroverkkojen rakentamisessa, koska niiden toimintaperiaate muistuttaa aivojen synapsien toimintaa.
https://fi....
Koko sävellyssarjasta Umpeenkasvaneella polulla (JWVIII17) löytyy pianonuotinnos teoksista Composizioni per pianoforte : pianoforte solo (Bärenreiter Editio Supraphon, 1978) ja Po zarostlém chodnicku : Drobné skladby pro klavír (Edition Supraphon, 1971). Molemmat löytyvät Helmet-kirjastojen kokoelmista.
Laulun nimi on "Maria". Sen on säveltänyt Antti Hyvärinen ja sanoittanut Raul Reiman. Maria on "nuori vaimo Pedro Gonzalesin". "Jos juntta hallitsee, silti vallitsee syrjäseudulla rauha". Laulu sisältyy nuottiin "Kootut kotimaiset. 1" (Fazer, 1982; sanat, melodia ja sointumerkit). Laulun on levyttänyt Pirjo Lehti.
Pirjo Lehti: Maria YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=1LTJ9K6snrk
Tietojeni mukaan ei ole suomennettu.
Tarkistin kokoelmat Värmlannin lauluja - valikoima runosuomennoksia (1952), Runoilija Wennerbom ja muita runoja (1986) ja Valikoima runoja (1915). Kokoelmista ei löytynyt suomennosta, joka olisi vastannut alkuperäistä runoa.
Wikisitaatteihin (https://fi.wikisource.org/wiki/Gustaf_Fr%C3%B6ding) on koottu Frödingin runojen suomennoksia. Myöskään siellä ei näyttäisi olevan runoa, joka vastaisi alkukielistä Tiga och tala -runoa.
Harmi, että juuri tällä hetkellä Runotietokanta on poissa käytöstä, sillä sitä siirretään parhaillaan Kirjasampo-verkkopalvelun alle. Runotietokannassa on paljon juuri runokäännöksiin liittyvää tietoa.
Valitettavasti vastaajamme eivät muistaneet kyseistä laulua. Muistaisiko joku lukijosta sen? Tietoja laulusta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kjetil Østlin ja Lars Monsenin teoksesta Lars Monsen : mitt liv (2019) ei ole suomennosta. Tulossa olevasta suomennoksesta ei myöskään ole tietoja.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://bibsys-almaprimo.hosted.exlibrisgroup.com/primo-explore/search?…
Aktiebolaget/Osakeyhtiö Granit mainitaan eri lähteissä, ks. esim. kauppakalenteri ja hautakivikuvasto, näissä ei kuitenkaan määritellä tarkemmin, minkä nimistä graniittia yritys vei maasta.
Lisää tietoa voisi löytyä teoksesta Karsten, Leo: Osakeyhtiö Granit 1886 - 1936 (Helsinki 1936). Teos on saatavissa ainakin eri yliopistojen kirjastoissa.
En onnistunut löytämään antamillasi tiedoilla mitään sopivan kuuloista teosta, vaikka haeskelin erilaisilla asiasanoilla. Välitin siis kysymyksesi edelleen, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, jos joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi teoksen. Ilmoitamme heti jos vain saamme sieltä vastauksen! Vai tietäisiköhän joku palvelumme seuraajista?
Hyvä perusteos voisi olla Risto Pulkkisen Suomalainen kansanusko : samaaneista saunatonttuihin (Gaudeamus, 2014). Muita lukuvinkkejä, joissa aihetta tarkastellaan eri näkökulmista:Aalto, Ilari: Vuosi keskiajan Suomessa (Otava, 2023)Kesäläinen, Tuomo: Suomen lohkareet ja tarinakivet (Salakirjat, 2019); Suomen luonnon pyhät paikat (Salakirjat, 2017)Koski, Kaarina: Kuoleman voimat : kirkonväki suomalaisessa uskomusperinteessä (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2011)Ojanen, Eero: Suomalaiset taruolennot (Minerva, 2017)Saure, Heikki: Tonttu : tarua ja totta (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2019)
Kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista elokuvaa. Tietokannoista ei myöskään ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen elokuvan. Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Oppitorista löytyy tietoa Vipusesta. Tässä kerrotaan Vipusesta taustaa ja sääntöjä. Toisella sivulla on myös linkki netissä pelattavaan versioon. Kirjoittajan mukaan peli on tunnettu myös nimellä Avista. Wikipedian mukaan Avista oli suomenkielinen versio yhdysvaltalaisesta kaupallisesta pelistä nimeltä Quick Wit, joka julkaistiin alun perin vuonna 1938. Peli käännettiin suomeksi tuoreeltaan. Tässä esimerkiksi näkyy pelin Vipunen-niminen versio vuodelta 1941. Avista-nimellä peliä valmistettiin 90-luvun alkuun saakka. Tämä urheiluaiheinen peli lienee viimeisiä suomenkielisiä.Tämäntyyppisten sanapelien idea on ilmeisesti kaupallisia sovelluksia vanhempia ja pelityypistä on monta variaatiota eri kielillä. Englanninkielisessä maailmassa se...
Musiikkipitoista aamuohjelmaa Torstai on toivoa täynnä esitettiin 4.10.1984 alkaen. Sitä lähetettiin torstaiaamuisin kolmessa jaksossa (6.15–6.55, 7.15–8.00 ja 8.15–9.00). Ohjelmaa tekivät Kirsi Eklund, Seppo Konttinen, Juha Kulmanen, Timo Marttinen ja Ulla-Maija Määttänen (Katso 40/1984). Viimeisen kerran ohjelmaa kuultiin 28.2.1985.Joulukuun 1986 ja syyskuun 1987 välisenä aikana torstaisin samalla ohjelmapaikalla kahdessa jaksossa kuuden ja kahdeksan välillä esitettiin Erkki Kuparin toimittamaa ohjelmaa Toivoa täynnä.
