Mahdollisia paikkoja voisivat olla:
Lahden kansanopisto
Wetterhoffin työkoulu (Hämeenlinnassa)
Lempi Turusen ompelukurssi (Hartolassa 1936)
Marttayhdistysten ompelukurssit (nämä kyllä lienevät olleet hieman lyhyempikestoisia)
Lahden kansanopiston vuosikirjoista voisi tutkia, onko siellä järjestetty ko. vuosina ompelukursseja. Vuosikirjoja on ainakin Lahden kaupunginkirjaston kokoelmassa sekä Kansalliskirjaston kokoelmassa Helsingissä. Lisäksi kansanopiston todistuksia on Kansallisarkiston kokoelmassa.
Ajan sanomalehdissä mainitaan toisinaan henkilöitä, jotka ovat suorittaneet ompelukurssin esimerkiksi Wetterhoffin työkoulussa, joten isoäidin nimellä hakemalla tieto voi löytyä helpostikin vanhoista digitoiduista sanomalehdistä.
Koko Hubara ääntää teoksensa Bechi nimen 'behi'. Nimen terävä h-äänne on samankaltainen kuin esimerkiksi saksan kielen sanassa 'ich'.
Voit kuulla Koko Hubaran lausuvan itse nimen esimerkiksi netistä löytyviltä videoilta, joilla häntä haastatellaan.
Maalausten ja taidemaalareiden tunnistamisessa pystyvät auttamaan mm. taide- ja antiikkikauppiaat. Tässä muutama linkki:
https://www.hagelstam.fi/myy
https://www.bukowskis.com/fi/sell
https://www.helander.com/myy/esinearvio/
Kysyit, mikä hämähäkki mahtaa olla kyseessä? Huomioin, että samakin hämähäkki voi kuvissa olla väriltään hyvinkin erivärinen, joten varmaksi ei voi sanoa, mutta olisikohan kyseessä Pallohämähäkkien heimoon kuuluva Pilkkupavukki. Kyseeseen voi tulla myös Puutarhahämäkki. Netistä löytyy paljon kuvia Puutarhahämähäkistä.
Kirjastot.fi -sivuilta löytyy erilaisia sivustoja, kuten esim. Suomen Luonto ja LuontoPortti. Muita mahdollisia kiinnostavia sivustoja ovat Lajitieto ja Ötökkätieto.
https://suomenluonto.fi/kortit/pilkkupavukki
https://laji.fi/taxon/MX.70198/images
https://www.otokkatieto.fi/cat?id=45
https://www.kirjastot.fi/kysy/tietoa-palvelusta/muut-kysy-palvelut
Halutessasi voit myös lähettää kyselyn Ylen...
Hei!
Vuosina 2020-2023 on ilmestynyt seuraavia kirjoja nuorille, joista voisit valita:
Kivekäs: Raakaversio
Isto: Näkymättömät
Paija: Soita minulle karusellin kelloa
Suomela: Ilmatilaloukkaus
Suomela: Kiss my juhannus
Thomas: Betoniruusu.
Kaikkia näitä on saatavana kirjakaupan kautta.
Ilman kuvaa on vaikea sanoa varmasti, mutta epäilisin kyseessä olevan kuitenkin kastelupussi, minkä tarkoituksena on kastella taimea pitkäaikaisesti. Pussista vesi tihkuu taimen juurelle vähitellen, yleensä useiden tuntien ajan. Kastelupussi voidaan laittaa joko taimen ympärille tai sen tukikeppeihin.
Esimerkiksi: https://www.harviala.fi/Kastelupussit/Kastelupussi-75-L-UV-kestava tai https://www.haveno.fi/tuote/treegator-original/
Harava on vanha työväline. Erityisesti maataloustöissä sitä on käytetty paljon. Vaan luulenpa, että voi sanoa, että jo muinaiset roomalaiset ovat jonkinlaisella haralla siivonneet asuinympäristöjään tai keränneet puiden oksia tai satoa kokoon.
Suomen maatalousmuseo Sarka kertoo nettisivuillaan, että Suomessa haravaa on käytetty erityisesti heinätöissä. Tarpeen vaatiessa heinäharavaa on käytetty myös pahnojen ja lehtikasojen kokoamiseen. Luultavasti asuinympäristöjen kaupungistuessa heinien haravointi on vaihtunut luonteikkaasti lehtien haravointiin pihoilta ja sitä myötä on kehitelty paremmin lehtien haravoimiseen sopivia malleja.
Monista jo paljon käytetyistä työvälineistä ovat nykysuunnittelijat tehneet tunnetuksi...
Helsingin kaupunginkirjastossa Valitut palat -lehden vanhoja numeroita ei säilytetä. Jos tiedät, mistä numerosta on kyse, voit tilata oikean numeron kaukolainaksi omaan kirjastoosi. Ainakin Kuopion Varastokirjastossa on näyttää olevan säilytyksessä kaikki vuosikerrat.
Varastokirjaston tietokanta
https://vaari.finna.fi/Record/vaari.189015?sid=3504098017
Helmet-kirjastot kaukopalvelu
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Joitakin lehden vuosikertoja on luettavissa myös Kansalliskirjastossa. Lehden sisällysluettelot vuodesta ja valikoituja koko artikkeleita on luettavissa kirjastossa sähköisinä. Yksittäisiä vuosikertoja (1945, 1946, 1964) on tilattavissa myös paperimuotoisina lukusaliin.
https://...
Mustesuihkutulostinta ei löytynyt Helmet-kirjastojen palveluvalikosta eikä tilavarausjärjestelmästä (Varaamo), joten valitettavasti sellaista ei ole missään pääkaupunkiseudun kirjastossa käytössä.
Kuulostaa niin tutulta, että ulkomuistista uskallan väittää kyseessä olevan lyhyt absurdi tarina Daniil Harmsin teoksesta Sattumia. En pysty tätä nyt tarkistamaan nopeasti, koska kyseinen teos ei ole omassa kirjastossani.
Daniil Harms: Sattumia Keski-kirjastoissa
https://keski.finna.fi/Search/Results?lookfor=harms+sattumia&type=AllFields&hiddenFilters%5B%5D=building%3A%220%2FKeski%2F%22&limit=20&sort=relevance%2Cid+asc
Mensan tehdasalueen ajoilta on säilynyt ainoastaan yksi rakennus, jossa nykyään toimii saunaravintola Vanai Bistro & Bastu.
Nykyinen ravintolarakennus toimi Mensan aikana asuinrakennuksena sekä autotalli- ja pesuhuonekäytössä.
Rakennus valmistui vaiheittain vuosina 1941, 1947 ja 1949-1950. Ensimmäisen vaiheen suunnitteli Jaakko Tähtinen, toisen Erik Bryggman ja kolmannen Olavi Sahlberg.
Lisätietoja:
Saarto, Vesa: Mensa 1926-1976 : viisi vuosikymmentä (1976)
Tmi Lauri Putkonen: Mensan tehdaskiinteistö Hämeenlinnassa : rakennushistoriallinen selvitys. raportti 30.5.2007
Jäätiköiden sulamisella on sekä globaaleja että paikallisempia vaikutuksia lämpötiloihin. Keskeisinä pidettyjä erityisesti paikalliseen lämpenemiseen vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa veden ja maan kyky varastoida lämpöä sekä jään kyky heijastaa auringonsäteitä takaisin avaruuteen, kun taas globaaleja tekijöitä ovat muun muassa merivirtauksissa tapahtuvat muutokset sekä metaanin kaltaisten voimakkaiden kasvihuonekaasujen vapautuminen jään sulaessa. Koska jään sulaminen kiihtyy lämpötilan noustessa, voivat muun muassa tällaiset tekijät aiheuttaa myös niin sanottuja takaisinkytkentöjä Grönlannin alueella — toisin sanoen sulava jää voi lämmittää ilmastoa, mikä aiheuttaa kiihtyvää jään sulamista, mikä jälleen lämmittää entisestään...
Laji.fi;stä löytyy uhanalaisten lajien esiintymiä. Lajista ilmoitettuja havaintoja voi tutkia kartalla palvelussa, https://laji.fi/observation/map?target=MX.212403&countryId=ML.206&recordQuality=EXPERT_VERIFIED,COMMUNITY_VERIFIED,NEUTRAL&needsCheck=false. Ainakin osa erittäin uhanalaisten lajien esiintymistä on karkeistettu kartalta niin, että esim. aivan kilometrilleen tarkkaa sijaintipaikkaa ei anneta, Tietoa sensitiivisestä lajitiedosta, https://laji.fi/about/709
Kyseessä on Lucinda Rileyn kirja Varjon sisar. Teos kuuluu Rileyn kuuluisaan Seitsemän sisarta-kirjasarjaan. Varjon sisaren nykyaikaan keskittyvässä osiossa seurataan Tähti D’Aplièsen tarinaa, kun taas menneisyyden äänenä on Flora MacNichol, joka asuu maineikkaan Beatrix Potterin naapurissa.
Kyseessä on kaiketikin Arvo Turtiaisen runo Kevätkaipuu kokoelmasta Laulu ajasta ja rakkaudesta (1954, s. 8).Teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla.https://helmet.finna.fi/
Olen selannut erilaisia Etelä-Pohjanmaan murteen sanakirjoja ja sanastoja, mutta tuossa läsipää-muodossa kahvin yhteydessä en ole sitä mistään kirjasta löytänyt. Hevoseen liittyviä mainintoja kyllä oli. Johannyttoki Lapuan murteella -kirjassa mainittiin pläsipääkahvit, jotka tarkoittivat teoksen mukaan vahvoja kahveja. Kollegat tiesivät kertoa, että tätä sanontaa on käytetty myös Nurmossa/Seinäjoella sekä Isossakyrössä. Heidän mukaansa tarkoittaa oikein hyviä kahveja, jotka tulevat tarpeeseen ja kruunaavat tilanteen. Lapualta kotoisin oleva kollega sanoi, että kyllä siellä käytetään myös muotoa läsipääkahvit, kuulemma p on siinä hiljainen :) Isokyröläinen kollega muisteli, että sanontaa on käytetty hänen lapsuudessaan 60-luvulla ihan...
Voisikohan kyseessä olla ampiaisvieras? Tieteellinen nimi volucella pellucens. Taitaa siis olla jokin kukkakärpänen.Näyttää mielestäni ainakin hyvin samannäköiseltä kuin näissä lähteissä: https://www.otokkatieto.fi/species?id=321 https://www.naturespot.org/species/pellucid-fly https://en.wikipedia.org/wiki/Volucella_pellucens
Työsuojeluhallinnon sivuilta osoitteessa http://www.doshnet.fi/hallinto/tyosuhdetieto/ löytyy työsuhdetietoa kotitaloustyöntekijöiden asemasta. Sieltä löytyy myös palvelupuhelintiedot, johon voi soittaa kysyäkseen työsuhdeasioista ja työehtosopimuksista. Numero on 0200 66 122. Laki kotitaloustyöntekijän työsuhteesta on myös olemassa ja se löytyy verkosta Finlexistä osoitteesta http://finlex.om.fi/ Valitse kohta lainsäädäntö ja saat esiin hakulomakkeen, johon voit kirjoittaa kotitaloustyöntekijä ja vastaukseksi tulee em.laki. SDK-kohdasta löydät lain koko sisällön, joka on jo vuodelta 1977, mutta SMUR-kohdasta löydät kaikki ne kohdat, joilta osin laki on muuttunut vuosien myötä. Viimeisin muutos on tapahtunut tammikuussa 2001.
