Lontoon - ja maailman - ensimmäinen maanalainen rautatielinja avattiin 10.1.1863 välillä Bishop's Road (nykyään Paddington) - Farringdon Street (nykyään pelkkä Farringdon). Molemmat asemat ovat edelleen olemassa ja käytössä.
https://tfl.gov.uk/corporate/about-tfl/culture-and-heritage/londons-transport-a-history/london-underground/a-brief-history-of-the-underground
Kyseinen kohta on Uuden Kalevalan (1849) 22. runosta.
Mitenpä minunki mieli,
Minun synkeä sisuni?
On kuin laaka lammin ranta,
Kuin pimeä pilven ranta...
https://www.gutenberg.org/files/7000/7000-h/7000-h.htm
Tinnituksella tarkoitetaan korvien soimista. Terveyskirjaston mukaan syynä on tavallisimmin sisäkorvan karvasolujen hermopäätteiden vaurioituminen, mikä aiheuttaa poikkeavan ääniaistimuksen. Voit lukea lisää tinnituksesta Terveyskirjaston sivulta https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00281/tinnitus-korvien-soiminen?q=tin…
Meillä on Vaasan kaupunginkirjastossa olemassa useampiosainen kirjasarja "Suomen rintamamiehet", josta voit tulla katsomaan tietoja isoisästäsi. Tällöin sinun kuitenkin täytyisi tietää divisioona tai prikaati, jossa hän on palvellut. Muuten kirjastosta ei oikein löydy tarkempia tietoja yksittäisestä henkilöstä. Jos haluat enemmän tietoja isoisästäsi, kehotan sinua kääntymään maakunta-arkiston tai sota-arkiston puoleen ja aloittamaan tutkimukset sitä kautta. Siellä kyllä autetaan eteenpäin isoisäsi tietojen etsimisessä.
Yrjö Koskinen on julkaissut runoja Suomettaressa sekä Joukahainen-albumissa. Etsimänne runo on ilmestynyt Joukahaisessa (Joukahainen VI, 1869).
Käytetty lähde: Suomen runotar I, 6.p. (Kirjayhtymä 1990)
HelMet-kirjasto on hankkinut lisenssit HelMet-monihaun maksullisten tietokantojen käyttöön nimenomaan rekisteröityneille asiakkailleen. Kirjaston koneita taas voivat käyttää myös sellaiset asiakkaat, joiden asiakastietoja ei ole lainaajarekisterissä. Siksi monihaku vaatii kirjautumisen riippumatta siitä, miltä koneelta sitä käytetään.
Olet jonossa sijaluvulla 17, kun varauksia on kaikkiaan 112. Molemmat luvut muuttuvat koko ajan sen mukaan, miten lainassa olevia niteitä palautetaan ja uusia varauksia tehdään.
Kun sijaluku on 17 ja niteitä on 41, on hyvin suuri todennäköisyys, että kuukauden sisällä palautuu niin monta lainaa, että varauksesi ottaa kirjasta kiinni. Koska jokainen lainaaja kuitenkin käyttäytyy yksilöllisesti, on mahdotonta arvioida tällaisia asioita tarkasti. Mitä kauempana jonossa on, sitä vaikeampaa odotusaikaa on arvioida.
Oma veikkaukseni on, että kuukauden sisällä saat kirjan. Lupausta en voi kuitenkaan antaa. Onnekkaassa tapauksessa se voi tulla nopeamminkin.
Heikki Poroila
Asiaa lienee parasta tiedustella Helsingin kaupunginarkistosta, joka säilyttää myös taloyhtiöiden arkistoaineistoja:
http://www.hel.fi/www/tieke/fi/kaupunginarkiston-palvelut/
Kirja näyttää olevan yhä kaupan tilausjonossa. Emme ole saaneet sitä vielä kirjastoon.
Pyydän vantaalaisia hoputtamaan kauppiasta.
Pahoittelut odotusajasta!
Hei!
Koska laina ei näy tiedoissasi, niin se ei ole sinulla lainassa. Lainatessa on tapahtunut jokin kömmähdys, asiakasruuhka tms. Sakkoja ei tässä tapauksessa pääse kertymään.
Älä kuitenkaan unohda palauttaa lainaa!
Kyselin tätä asiaa Nordeasta, siellä palveluneuvoja sanoi että ainoa tapa saada kuitti on kuvankaappaus maksetusta laskusta. Näin saattaa olla myös toisissa pankeissa. Lisää neuvoja kannattaa kysyä myös omasta pankista.
Helmet-kirjastojen omassa kokoelmassa ei ole aiheesta mitään, mutta korkeakoulukirjastoista löytyy jo vähän paremmin. Pääset tutkimaan kokoelmaa esim. osoitteessa www.finna.fi. Kirjoita hakulaatikkoon hakusanaksi kiihtyvyyssensorit tai magnetometrit. Molemmista aiheista on kirjoitettu runsaasti opinnäytetöitä, joista monet ovat vapaasti verkossa luettavissa.
Jos hakutuloksista löytyy kiinnostava teos, jota ei ole saatavilla pääkaupunkiseudulta, voit tehdä siitä kaukolainapyynnön. Kaukolainatilauslomake ja -hinnasto löytyvät täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu.
Perusteellinen lähde aiheesta on Ronald Atkinin kirja Meksikon vallankumous (1974). Helmet-kirjastoista kirja on Pasilan kirjavaraston ja Pohjois-Haagan kirjaston kokoelmissa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1144373__SMeksikon%20vallankumous__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Mikko Laakson kirjoittama Helsingin kaupunginkirjaston historia Kansanvalistajasta kansalaisten olohuoneeksi - Helsingin kaupunginkirjaston historia 1940-2005 (2010) kertoo Töölön vanhasta sivukirjastosta. Kirjan mukaan kirjasto toimi vuodesta 1939 vuoteen 1969 osoitteessa Mannerheimintie 48-50. Talo on vanha sotilasapteekki, joka oli 40-luvulta lähtien purku-uhan alla. 60-luvulla tehtiin päätös nykyisen Töölön kirjaston rakentamisesta ja rakennukseen päästiin muuttamaan vuonna 1970. Kun vanhan kirjaston vuokrasopimus umpeutui ennen kuin uusi kirjasto valmistui, kirjasto muutti vuonna 1969 väliaikaisiin tiloihin Kivelän sairaalan alueelle. Kyseessä oli vielä edellistäkin kirjastoa pienempi yksikerroksinen puurakennus. Molemmat...
Yksi mahdollinen ehdokas "Kiehnanjoeksi" voisi olla Kiehimänjoki Paltamon kunnan alueella Kainuussa. Professori Reijo Heikkisen "Jokia, jotka virtaavat Kainuussa" -verkkosivulla (http://www.reijoheikkinen.fi/jokia-jotka-virtaavat-kainuussa/) Emäjoen kohdalla kerrotaan seuraavaa: "Joen yläjuoksua kutsutaan Kiannanjoeksi ja alajuoksua Ristijärven Iijärvestä lähtien Kiehmänjoeksi. Joen kokonaispituus on 105 kilometriä, josta Emäjoen osuus on 65 km." Kuvittelisin, että Kiehmän/Kiehimänjoki voisi helposti muuntua Kiehnanjoeksi kirkonkirjojen merkinnöissä.
Kahdeksantuntisen työpäivän Pekkasen kirjailijanuran yhteydessä Jouko Tyyri mainitsee Ylioppilaslehdessä 5.8.1955 julkaistussa kirjoituksessaan Lukekaa Pekkasta: " -- miten on mahdollista että työläiskirjailijasta kehittyi oman sukupolvensa avarin ja älyllisin henki? Kahdeksantuntisesta työpäivästä alkaa tärkeä luku kirjallisuutemme historiassa." Julkista kirjastolaitosta ei tähän tekstiin kuitenkaan sisälly, enkä tätä ajatusta valitettavasti onnistunut muualtakaan tutkimistani Tyyrin kirjallisista tuotoksista löytämään. Tyyri tuotti puolivuosisataisella lehtimiesurallaan melkoisen määrän esseitä, artikkeleita, kolumneja ja muita kirjoituksia lukuisiin lehtiin, joten etsiessä mielessäni käväissyt vertaus neulaan ja...
Helmet-tietokannasta löytyi kaksi kirjaa hakusanoilla salakirjoitus, tiedustelu, suomi (rajattuna suomenkielisiin kirjoihin)
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28salakirjoitus%29%20%28t…
tiedustelu, upseerit, Suomi tuotti enemmän osumia:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28salakirjoitus%29%20%28t…
Niilo Marttinen ei esiinny tekijänä Helmet-tietokannassa.
