Monet juhlapäivät länsimaissa ovat kristillisiä ja toistuvat samoina päivinä vuodesta toiseen. Äitienpäivä sen sijaan on kulttuurisesti laajempi juhla, jota vietetään eri päivinä eri puolilla maailmaa.Miksi äitienpäivän päivämäärä sitten vaihtelee eri maissa? Syynä on hyvin todennäköisesti eri kulttuuriset ja historialliset käytännöt. Esimerkiksi Iso-Britanniassa "Mothering Sunday" oli alun perin anglikaanisen kirkon juhlapyhä, joka on myöhemmin muuttunut äitienpäiväksi. Intiassa hindut juhlivat äitienpäivää Durga Puga -festivaalin yhteydessä syys-lokakuussa ja Japanissa päivä oli alkujaan keisarinna Hojunin syntymäpäivä. Monissa maissa päivä on myös yhdistetty kansainvälisen naistenpäivän viettoon.Lähteet:https://worldpopulationreview.com...
Kyseessä lienee 1998 ilmestyneet Pulu-albumin nimikkokappale, jossa lauletaan seuraavasti:"
se on sitä sielujen sympatiaa
henkien harmoniaa, suurta sinfoniaa
jota sodassa soitellaan"
https://www.ismoalanko.com/sanoitukset/pulu/
Kyseessä on Immi Hellénin kirjoittama runo, joka on otsikoitu Iida Hannikaiselle. Runo on päivätty 12.10.1920.
Voit lukea runon kokonaisuudessaan Kansalliskirjaston digitoimista aineistoista. Runo löytyy julkaisuista Naisten ääni no 30 - 31 /1920 (23.10.1920) ja Valo: kanskouluväen joulukirja 3/1920 (1.12.1920).
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1371248?term=kasvoi…
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/907756?term=Siell%C…
Tulossa olevia kirjoja voi Helmetissä hakea seuraavasti: valitse tarkennettu haku. Laita hakulaatikkoon asteriski (*), valitse kokoelma-valikosta "Tulossa kirjastoon" ja kieli- ja aineisto-valikoista halutut valinnat.
Voidaksesi varata HelMet-verkkokirjastossa muistilistalle lisäämiäsi aineistoja sinun pitää ensin napsauttaa auki kyseinen muistilista, etsiä siitä haluamasi teos. Klikkaa sen jälkeenauki teoksen tiedot ja varaa teos ihan tavalliseen tapaan, joko varaamalla yksitellen tai lisäämällä koriin ja sen jälkeen varaamalla koko korin sisältö.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Teokset_tal…
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kirjastojen käytännöt vaihtelevat, jotkut kirjastot antavat sakkoja anteeksi Lainan päivän kunniaksi. Helsingin kirjastoissa ei ole Lainan päivänä sakkojen nollausta.
Hei,
Tällaisen tiedon löysin Outi Heiskasen vuosikymmenen vanhasta päivityksestä: "[...] pieniä uniikkeja teoksia, jotka ovat Outi Heiskasen m.o.i.v. - eli omin sanoin ”mä olen ite värjännyt” -vedoksia." Kyseessä lienee siis taiteilija itsensä kehittelemä eikä sen laajemmassa käytössä oleva lyhenne.
Fransiskus Assisilaisen tarina täydellisestä ilosta sisältyy teokseen Pyhän Franciscuksen kukkaset (I fioretti di San Francesco, johdanto, suom., selitykset: Seppo A. Teinonen, Kirjapaja, 1986, s. 31). Tarina on teoksen VIII luku.
https://piki.finna.fi/Record/piki.218948
https://contemplativemeditation.weebly.com/uploads/4/3/5/7/4357357/flow…
https://archive.org/details/ifiorettidisanfr00franuoft/page/20/mode/2up
Tyyni Tuulion suomennoksen ko. tarinasta voi lukea Kansalliskirjaston digitoimasta Lotta Svärd -lehdestä:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1103397?term=T%C3%8…
Netistä löytyvän tietokannan mukaan kone on valmistettu 1923. Tai mahdollisesti vuosiluku voidaan myös tulkita ajankohdaksi, jolloin jollekin valmistuserälle on varattu sarjanumerot, mutta niihin aikoihin kuitenkin.
Singer Sewing Machine Serial Number Database
Toinen tietokanta antaa valmistusvuodeksi niin ikään 1923, mutta mainitsee myös valmistuspaikan: Elizabethport, New Jersey, Yhdysvallat.
Etsimäsi kirja on varmaankin Maria Peuran On rakkautes ääretön (Tammi, 2001).
Voit lukea teoksesta esimerkiksi Kirjasammosta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_50654
https://lukki.finna.fi/Record/lukki.121962?imgid=1
Kyseessä on Ruben Östlundin vuonna 2014 valmistunut elokuva Turisti (Turist). Elokuvan englanninkielinen nimi on Force Majeure.
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1557604
https://www.imdb.com/title/tt2121382/
Elokuvasta tehty DVD on lainattavissa Helmet-kirjastoista.
Turisti-elokuva Helmetissä
Palvelujen ja lomakkeiden sähköistyessä perinteisiä leimasimia ei tarvita enää niin paljoa. Leimasimia käytetään kuitenkin edelleen, kun käsitellään virallisia paperisia lomakkeita. Esimerkiksi Espoossa kirjaamo leimaa saapuneet asiakirjat sekä antamansa lainvoimaisuustodistukset ja kaupunginarkisto leimaa asiakirjojen kopiot todistaessaan ne oikeaksi.
Sähköisesti saatavilla olevaa aineistoa voisivat olla lähinnä Valtiorikosoikeuden ja valtiorikosylioikeuden aktit, jotka on digitoitu ja jotka ovat luettavissa Kansallisarkiston Astia-palvelussa:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Valtiorikosoikeudet_ja_valtiorikosylioikeus
Aineisto alkaa vasta toukokuun lopusta 1918, joten varsinaisissa sotatapahtumissa menehtyneistä näistä ei löydy tietoa. Varhemmin keväällä punaisella puolella menehtyneistä on todennäköisesti vähemmän tietoa.
Lisätietoja sisällissodan aineistoista Kansallisarkiston Arkistojen portti -palvelussa:
Teema: Sisällissota 1918
Laajemmin erilaisten kenttä- ja pikatuomioistuinten toimintaa kuvataan Marko Tikan väitöskirjassa:
Tikka, M. (2018). Kenttäoikeudet: välittömät...
Yeatsin muistiinpanojen mukaan runo perustui lauluun jonka Yeats oli kuullut vanhan naisen laulavan joen rannassa Ballisodare kaupungissa, Sligon kunnassa, Irlannissa. Runon wikipedia sivu ehdottaa että tämä laulu olisi voinut olla The Rambling Boys of Pleasure.
Runoa analysoivat ajattelevat että nimi "Salley Gardens" viittaa paikkaan jossa Yeats kuuli tämän naisen laulun. Siellä asukkaat viljelivät "Salley" tai "Sallow" puita, jotka kuulut salix-sukuun, eli pajua.
McGarry, James P (1976). Place Names in the Writings of William Butler Yeats. London, UK: Macmillan. p. 79.
Espoon lähiseudulla on tosiaankin paikat nimeltä Vaakkoi ja Viinakokkoi. Espoon kaupungin nimistöryhmä vastasi tiedusteluun seuraavasti:
Vaakkoi
Vaakkoi on järvi (tai isohko lampi) Vihdissä, Ollilan kylän metsämailla. Nykyisin Vaakkoi on myös järveä ympäröivän ulkoilualueen nimi. Murteessa järvennimeä on käytetty muodoissa Vaakkoi ja Vaakkoo. Nimi on ollut käytössä ainakin jo 1800-luvun alussa, sillä 1831 laaditussa Ollilan kylän kartassa lammelle on merkitty nimi ”Wako Jerfvi”. Vuoden 1831 kirjoitusasua ei pidä lukea liian kirjaimellisesti, sillä kirjuri ei erotellut w- ja v-kirjaimia eikä pitkiä ja lyhyitä vokaaleja ja saattoi myös omatoimisesti lisätä nimen loppuun järvi-sanan. Nimi on oletettavasti ollut lähiasukkaitten käytössä...
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa ei tehdä käännöksiä. Raamatun tekstit hepreaksi ja englanniksi löytyvät esimerkiksi tältä sivulta: https://mechon-mamre.org/p/pt/pt0.htm
Kysymäsi Laulujen laulun kohta: https://mechon-mamre.org/p/pt/pt3003.htm
Valitettavasti tätä Mosfilmin vuonna 1976 tekemää yli viisituntista elokuvaa, alkuperäisnimeltään Legenda o Tile, joka televisioesitystä varten leikattiin neljään osaan, ei ole julkaistu Suomessa dvd-muodossa. Voit esittää Ylelle uusintapyynnön tästä hienosta teoksesta osoitteessa https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp.
Olisikohan kyseessä kenties Lars Huldénin alun perin Sommardikter-kokoelmassa 2005 ilmestynyt runo, joka suomeksi tulkittuna alkaa säkeellä "Lyhyt on Pohjanmaan kesä". Siinä kesän yhtenä päivänä tultua kannetaan pöytä ja tuolit ulos nurmikolle ja illalla takaisin vajaan, "koska näytti siltä, että saattaisi tulla sade". Pöytä ja tuolit jäävät sisään odottamaan seuraavaa kesää. Pentti Saaritsan suomennos löytyy Huldén-valikoimasta Erään marjamatkan seikkaperäinen kuvaus : runosatoa viideltä vuosikymmeneltä.
