Peninkulmasaappaat (seitsemän peninkulman saappaat) esiintyvät tunnetuimmin jätillä sadussa Peukaloinen, ja Peukaloinen varastaa ne häneltä. Saappaiden avulla Peukaloinen pystyy ottamaan valtavia harppauksia ja päätyy kuninkaan sanansaattajaksi. Peukaloinen on alkujaan suullisesti kerrottu kansansatu, joka julkaistiin kirjallisesti Charles Perrault'n muokkaamana satukokoelmassa Hanhiemon tarinoita (ransk. Contes de ma mère l'Oye) Ranskassa vuonna 1697. Lähde: Wikipedia
Netistä löytyy laskureita, joilla voi laskea minkä tahansa päivämäärän viikonpäivän, esim.
http://www.mistupid.com/months/weekdaycalc.htm tai https://takemeback.to/07-July-1937
Suomalaisia almanakkoja kannattaa etsiä Almanakkatoimiston sivuilta. Siellä on arkisto, jossa on vanhoja almanakkoja, myös tuo Yliopiston almanakka vuodelta 1937, https://almanakka.helsinki.fi/fi/arkisto/yliopiston-almanakat-universit….
7.7.1937 oli keskiviikko.
Olet tehnyt varauksen 16.7., samana päivänä kun kyseinen levy on viety tietokantaan. Valitettavasti aineiston käsittely vie muutaman päivän, toivottavasti saat varauksesi lähipäivinä.
Valitettavasti Tuusulan kirjastoista ei löydy yksittäistä kirjaa tästä aiheesta. Lähimmäs tätä aihetta pääsee ehkä kirja nimeltä Suomen talouselämän rakenne ja kehitys. Tämä kirja löytyy Järvenpään kirjastosta ja voidaan tilata sinulle tänne Tuusulaan. Koska kirja ei ole nyt täällä paikalla, en pysty suoraan sanomaan, käsitelläänkö siinä Suomea kokonaisuutena vai maakunnittain eriteltynä.
Internetistä löytynee helpommin ajantasaista tietoa aiheesta.
Kannattaa katsoa esim. Varsinais-Suomen elinkeino,- liikenne- ja ympäristökeskuksen sivut osoitteessa http://www.ely-keskus.fi/fi/elykeskukset/varsinaissuomenely/Sivut/defau…
Turun kaupungin nettisivuilta www.turku.fi löytyy hyviä linkkejä kohdasta "Työ ja elinkeinot". Esim. "Elinkeinot ja...
Suosittelen, että etsit itse Helmet-tietokannasta. Sekä työtyytyväisyys että työhyvinvointi ovat molemmat asiasanoja, joita voi käyttää tiedonhaun apuna. Hae vaikka yhdellä termillä kerrallaan ja kirjoita hakusanahakuruutuun. Klikkaa Löytyi-otsikon alla olevaa sanaa aihe (suluissa oleva numero kertoo löytyneiden teosten määrän), kohdista haku tietokirjoihin. Jos haluat vain suomenkielisiä, rajoita haku kielen mukaan. Järjestä vielä hakujoukko uutuusjärjestykseen klikkaamalla Järjestysrivillä olevaa sanaa vuosi. Käy viitteet läpi ja varaa itsellesi kiinnostavat. Kirjan kuvailussa asiasanat kertovat aiheista, joita kirja käsittelee. Kun klikkaat kirjan kansikuvaa, saat luettavaksesi kirjan takakansitekstin.
Sodista julkaistaan jatkuvasti uutta kirjallisuutta.
Hyvänä kokonaisjohdatuksena toimii varmaankin vielä
Myllyniemi, Seppo
Suomi sodassa 1939-1945. - Otava, 1982
Useiden tekijöiden yhteistyönä ovat ilmestyneet
Talvisodan pikkujättiläinen. - WSOY, 1999
ja
Jatkosodan pikkujättiläinen. - WSOY, 2005
Sotahistoria on lukemattomine joukko-osastonumeroineen usein varsinainen ryteikkö. Selkeyttä siihen tuo lukuisine karttoineen
Raunio, Ari
Sotatoimet : Suomen sotien kulku kartoin. - Genimap, 2004
Samaa esittämistapaa Raunio on noudattanut teoksissa
Talvisodan taisteluja. - 3. p. - Karttakeskus, 2010
Jatkosodan hyökkäystaisteluja 1941. - Karttakeskus, 2007
ja
Jatkosodan torjuntataisteluja 1942-44. - Karttakeskus, 2008
Näiden kolmen teoksen...
Kirjastokorttiin kuuluvan pin-koodin saat kirjastosta. Ota kirjastokortti ja henkilötodistus mukaan. Alla lisää tietoa:
http://www.kajaani.fi/fi/palvelut/lainauspalvelut-ja-kirjastokortti
CD-levyillä musiikkia on hankalampi löytää.
Helmet-kirjaston hausta löytyi kolme levyä (tosin kokoelmateoksia)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb1796663__Spropaganda__Ff%3Afacetmediatype%3A3%3A3%3ACD-levy%3A%3A__Ff%3Afacetfields%3Aauthor%3Aauthor%3ATekij%C3%A4%3A%3A__Ff%3Afacetlanguages%3Arus%3Arus%3Aven%C3%A4j%C3%A4%3A%3A__P0%2C2__Orightresult__U__X3?lang=fin&suite=cobalt
Ostamalla levyjä voi saada käsiinsä esim. Ruslania-verkkokaupasta
https://ruslania.com/site/search?q=Propaganda&e=22
Youtubessa ryhmällä on laajat fanisivut:
https://www.youtube.com/user/PROPAGANDABANDRUSSIA
Tätä tietoa oli hieman vaikea löytää. Kollega muisteli, että Sakari Pälsin "Pohjankävijän päiväkirjasta : matkakuvauksia Beringiltä, Anadyriltä ja Kamtšatkasta" kerrotaan ranskalaisesta tutkimusmatkailijasta, joka oli tutkinut pohjoista noihin aikoihin. Voisiko olla kyseessä tämä teos?
Talvieretkelle on Maija Konttisen runo, joka sisältyy teokseen Koulutieltä : runoja ja suorasanaista (1938). Kirjaa ei ole Kuopion kaupunginkirjastossa, mutta se voidaan kaukolainata.
Ronja syö velliä vauvana. Matiasrosvot syövät lampaanpaistia ja juovat olutta. Syksyllä rosvot lähtevät hirvijahtiin, ja Loviisa kypsentää ja savustaa hirvenlihaa. Loviisan ruoka-aitasta löytyy monenlaisia herkkuja: leipää, vuohenjuustoa ja vuohenmaitovoita, munia, suolasäilykkeitä, savustettuja lampaanviuluja, jauhoja ja ryynejä, herneitä, hunajaa, saksanpähkinöitä, yrttejä ja lehtiä kanakeittoa varten. Ronja kypsentää lohta nuotiossa. Ronja ja Birk syövät myös leipää ja juovat villihevosen maitoa.
Kauppa- ja teollisuusministeriön satavuotisjuhlakirjan Sotakorvauksista vapaakauppaan ministeriluettelon mukaan Väinö Voionmaan ministerikausi alkoi 12.3.1937 ja päättyi 30.11.1939. Lyhyitä jaksoja Voionmaan sijaisina tämän ministeriyden aikana toimivat Väinö Tanner (10.6.-10.7.1937, 16.6.-27.6.1939 ja 14.8.-31.8.1939) ja Väinö V. Salovaara (27.6.-30.6.1939).
Aimo Halilan elämäkerta Väinö Voionmaa istuttaa kohteensa niin ikään kauppa- ja teollisuusministerin pallille vuosiksi 1937-39: "Voionmaan ollessa kauppa- ja teollisuusministerinä 1937-1939 ei tapahtunut mitään merkittäviä yleisiä talouspoliittisia ratkaisuja." Ministerikautenaan Voionmaa keskittyi kauppa- ja teollisuusministeriön alaisia teknillisiä oppilaitoksia,...
Turkisvarkauksia näyttää tapahtuneen paljonkin menneinä vuosikymmeninä. Helsingin Sanomien Aikakone-palvelun kautta löytyi 39 uutista turkisvarkauksista, joista suuri osa oli tapahtunut 1940- ja 50-luvuilla.
Kannattanee tulla etsimään "oikeaa" varkautta Helmet-kirjastoon. Palvelua pääsee käyttämään kirjastojen tietokoneilla. Espoossa ja Vantaalla käyttö onnistuu myös omalla laitteella kirjaston langattomassa verkossa. Alla lisätietoa Aikakoneesta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/HS_Aikakone_kaytossa_kirjastoissa(161585)
”… homoseksuaalisuuden virallinen sairaudeksi luokittelu on niinkin uusi kuin vuodelta 1952 (DSM-I), jolloin vallitsevaan psykoanalyyttisen käytännön mukaisesti kaikki siemensyöksyt, joka eivät kohdistu naisen vaginaan (itsetyydytys, homoseksuaalisuus), luokiteltiin virallisesti psyykkisen häiriön oireiksi.” – Homoseksuaalisuuden sairausleiman loppu. Väitöskirja lääketieteen sosiologiassa 20.11. 1997 Olli Stålström, VTM Kuopion yliopisto Sosiaalitieteiden laitos.
Ajanjaksona 1939-45 ei homoseksuaalisuudessa ollut siis virallista tautiluokituskoodia, eikä sellaista ole myöskään puolustusvoimien lääkärintarkastusohjeessa.
Suomen rikoslaki 1940, 20 luku 12§: ”Jos joku harjoittaa haureutta toisen samaa sukupuolta olevan kanssa,...
Kyllä valitettavasti julistetulostin on tällä hetkellä huollossa ja siksi pois varaamosta.
Pahoittelumme.
Onneksi Julistetulostin on kohta korjattu ja Sellon pajan palveluvalikoimissa.
Tarkkaa päivää emme vielä uskalla luvata, joten kone ilmaantuu varaamoon kun se taas toimii..
Suomen kuvalehti julkaisi vuonna 2011 Vaaliraha-sarjan, joka on netissä luettavissa. Se käsittelee osin aihettasi:
https://suomenkuvalehti.fi/avainsana/vaaliraha-sarja/
Kaleva-lehdessä (2008-06-08, s.3) on ollut aiheesta artikkeli: Ennen vaalirahaa tuli ulkomailta / Pirjo Kukko-Liedes, Janne Nyyssönen.
Alla oleva kirjasta löytyy myös tietoa:
..vaikka voissa paistais? : Venäjän rooli Suomessa : juhlakirja professori Osmo Jussilalle 14. maaliskuuta 1998 / toimittanut Jorma Selovuori (1998)
Tekijänoikeuslain ns. sitaattipykälän 22 mukaan tällainen runon osan lainaaminen on sallittua. Laissa mainittu "hyvän tavan mukaisesti" sisältää lähteen mainitsemisen, tässä tapauksessa laulutekstin kirjoittajan nimen ja alkuperäisen laulun nimen mainitsemisen. Tietokirjallisuudessa asia hoituisi kaarisulkeisiin perään tehdyllä merkinnällä, mutta kaunokirjallisessa tekstissä on varmaan luontevampaa tehdä tämä merkintä koko tekstin loppuun tai jos tämä luku julkaistaan erillisenä, kyseisen luvun loppuun. Maininta voi olla esimerkiksi tällainen: "X:n muistelema teksti on katkelma Y:n laulutestistä Z."
Heikki Poroila
Jos kirjasto ostaa PDF-muotoisen nuottitiedoston, jatkotoimien laillisuus riippuu kokonaan siitä, liittyykö ostoon jonkinlainen käyttöoikeussopimus. Se voi olla kirjoitettuna verkkosivuille siten, että sieltä ostava sitoutuu ostopäätöksen tehdessään tällaiseen sopimukseen. Tai se voi olla erillinen dokumentti, joka täytyy lähettää takaisin myyjälle allekirjoitettuna. Kun en tätä tiedä tarkemmin, seuraavassa vain joitakin arveluja.
Jos kustantaja myy PDF-muotoinen nuotin, sillä ei ole intressiä sallia tuon PDF:n kopioimista paperille ilman erillistä korvausta. Tietenkin jos itse musiikki ei ole enää tekijänoikeuden suojaamaa, eikä kyseessä ole suojattu sovitus vapaasta musiikista, silloin ei kustantaja voi kopiointia ja jakelua estää....
Suomalaista sivustoa en onnistunut löytämään, mutta tässä pari sivustoa, joista toinen tarjoaa palvelua suomeksi ja toisessa on mahdollista valita maarajauksella suomalainen kirjeenvaihtoystävä:
http://www.ipfworld.com/background-fi.html
https://www.penpalsnow.com/index.html
