Kuvaukseen voisi sopia Pollux-hevoskerhossa vuonna 2000 ilmestynyt kirja Walt Morey: Hurja pakomatka (The Runaway Stallion, 1973).
Jeff Hunter on juuri muuttanut vanhempiensa kanssa kaupungista syrjäiseen laaksoon. Eräänä myrsky-yönä hän näkee tarunomaisen, upean hevosen tallin ovella, mutta ukkonen säikyttää aavehevosen tiehensä. Aamulla Jeff luulee uneksineensa, mutta löytää kavionjälkiä. Jeff ei saa rauhaa ja haluaa selvittää mistä ori tuli ja minne se katosi.
Kirja löytyy helmet-kirjastoista https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2270585
En onnistunut löytämään käytettävissäni olevista lähteistä viitettä siitä, että Branderilla olisi ollut kahviloita Helsingissä. Toki asiaa voi vielä tiedustella yritykseltä itseltään. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta https://www.brander.fi/.
Helsingin vanhojen kahviloiden joukosta löytyy kyllä hieman samantapainen nimi, Brondinin kahvila eli Bronda. Se perustettiin jo 1897 ja tunnettiin myöhemmin erityisesti taiteilijoiden suosimana paikkana. Kahvilasta on ilmestynyt Ville Nenosen muistelmateos Tavattiin Brondalla (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1981).
Muita tunnettuja helsinkiläiskahviloita mainittujen lisäksi ovat ainakin Kappeli (vuodesta 1867), Café Succès (vuodesta 1957) ja Café Ursula (1952). Lisäksi Primulan leipomolla oli...
Alonzo (tai Alonso) on espanjalainen versio nimestä Alfonso, joka puolestaan perustuu germaaniseen nimeen Adalfuns. Se tarkoittaa jaloa, taisteluun valmista.
Lähteet:
Baby Name Meaning: https://nameberry.com/babyname/alonso
Name Doctor: https://www.name-doctor.com/meaning/alonzo
Kyseessä voisi olla ruotsalaisen Åke Sandgrenin ohjaama Ihmeitä Valbyssä (Miraklet i Valby). Vuonna 1989 valmistunut elokuva on kestoltaan 85 min. Ainakin juonikuvio vaikuttaisi melko lailla kuvailemasi kaltaiselta.
Ensi-ilta Suomessa oli 08.11.1991 elokuvateatteri Forumin viitossalissa.
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_129240
https://www.imdb.com/title/tt0097890/?ref_=ttpl_ov
Valitettavasti tällaista tilastotietoa on mahdotonta antaa.
Suomen yleisten kirjastojen tilastot löytyvät kyllä verkosta (https://tilastot.kirjastot.fi/), mutta yksittäisistä kirjoista ei ole olemassa lainaustilastoa, eikä sellaista voida tehdäkään. Esimerkiksi Viisikko-sarjan kirjoista on otettu vuosikymmenten saatossa useita eri painoksia. Niitä on hankittu kirjastoon, luettu puhki, poistettu valikoimasta ja hankittu taas uusia kappaleita aina 1950-luvulta asti. Ennen kuin kirjastojen lainausjärjestelmät siirtyivät tietokoneelle, yksittäisten kirjojen kiertomääristä ei myöskään kertynyt tietoa samaan tapaan kuin nykyään. Nytkin, kun niteiden lainauskerrat jäävät rekisteriin näkyviin, ne ovat kirjastokohtaisia. Suomen yleiset kirjastot...
Kysymyksessä siteeratut säkeet kuuluvat Arja Tiaisen runoon Naisen alemyynti, joka ilmestyi alun perin vuonna 1977 julkaistussa kokoelmassa Saatanan tytär.
Ensimmäinen suomalainen satelliitti Aalto-1 lähetettiin avaruuteen vuonna 2017, kertoo Suomi 100 -satelliittiprojektin verkkosivu. Itse Suomi 100 -satelliitti pääsi lähtemään vasta vuonna 2018. Nämäkin satelliitit on viety avaruuteen yhteistyössä Intian ja Yhdysvaltojen kanssa. Suomella ei vielä ole omaa teknologiaa avaruuslentoja varten.
Tarkkoja rahasummia, mitä avaruuteen lähettäminen maksaa, ei ole helposti saatavissa mistään. Viittaankin vain englanninkieliseen Wikipedia-artikkeliin "NASA Advanced Space Transportation Program", jonka mukaan vajaan puolen kilon (amerikkalainen pauna = 454 g) massan lähettäminen kiertoradalle maksaisi nykystandardeilla 10 000 dollaria (yli 9000 euroa). Kun Aalto-1:n massa on pyöreästi 4 kg, tulisi sen...
Tiedot sotilaista löytyvät nykyään Kansallisarkistosta. Suomen Rakuunarykmentin asiakirjat on luetteloitu tunnuksella M-243 - M-261. Rakuunarykmentin aineistoja pääsee selaamaan esimerkiksi kaikkien aineistokokonaisuuksien aakkosellisesta listauksesta M-kirjaimen kohdalta (esimerkki aineistoista: https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_aineisto.html?id=7059291174). Aineistoja ei ilmeisesti ole digitoitu, vaan niitä pääsee katsomaan alkuperäisinä Kansallisarkiston Helsingin toimipaikassa, jonka tutkijasaliin ne pitää siis etukäteen tilata.
Koska asiakirjoihin tutustuminen vaikuttaa melko monimutkaiselta, suosittelen ottamaan yhteyttä Kansallisarkiston Helsingin toimipaikkaan ja selvittämään, voiko henkilökunta etsiä tiettyä henkilöä...
Kyseessä on V. A. Koskenniemen runo Taivaan ja maan välillä kokoelmasta Uusia runoja (1924).Voit lukea runon myös esimerkiksi Koskenniemen Kootuista runoista, joita on julkaistu useampikin laitoksia.V. A. Koskenniemen Uusia runoja (1924) HelmetissäV. A. Koskenniemen Kootut runot 1906-1955 Helmetissä
Kannattaa aloittaa etsiminen Maanmittauslaitoksen Suomen vanhat kartat -verkkosivulta: https://www.maanmittauslaitos.fi/suomenvanhatkartatEri tyyppisten karttojen luettelot ovat ladattavissa excel-tiedostoina. Excel-taulukoissa aineistoa voi suodattaa esimerkiksi kartoitus- tai julkaisuvuoden mukaan. Kaikkia karttoja ei ole digitoituna saatavissa suoraan ruudulle, mutta linkit digitoituinin karttoihin löytyvät taulukoista.Myös Finna.fi-hakupalvelun kautta voi etsiä karttoja, joiden alue on Suomi / Ruotsi / Venäjä, eri ajanjaksoilta. Finnassa voi myös rajata aineistoa vuosilukujen mukaan. Digitoituihin, vapaasti saatavana oleviin aineistoihin on linkit luettelotiedoissa.
Digi- ja väestötietoviraston sivuilta löytyy tietoa sukunimen muuttamisesta ja sen ehdoista: dvv.fi/sukunimen-muuttaminenKohdassa "Minkälaista nimeä voin hakea? Keneltä tarvitsen suostumuksen?" lukee, että nimen voi saada käyttöönsä mm. jos "sukunimi on ollut käytössäsi aiemmin tai se esiintyy suvussasi viiden sukupolven sisällä".
Hakusanalla georgiankielinen kirjallisuus löytyy Helmet-haulla kuusi teosta. Amiredzibi, Tsabua: Lainsuojaton 1 ja 2Dumbadze, Nodar: Ikuisuuden lakiPantterintaljainen : Georgian kansallisrunoelma sekä Käärmenuorukainen : gruusialaisia kansansatujaHakusanalla georgia ja rajauksella aihehakuun sekä alkukielelle venäjä, löytyy yksi kirja Alfejeva, Valerija:Pyhiinvaellus Dzvariin (ei saatavissa) sekä kaksi lehteä Novaja Gazeta. 1/2008 ja Novaja Gazeta. 4/2009.Jos jättää alkukielirajauksen pois, mutta rajaa tietokirjoihin, löytää 47 suomenkielistä kirjaa georgiasta (joista muutama tosin kertoo kuvataiteilijasta tai filosofista). Esim. Ville Ropposen Georgia ja Ville Haapasalon Makujen matka: Georgia. Linkki hakutulokseen.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on vastattu samankaltaiseen kysymykseen aikaisemminkin. Tästä vastauksesta on ehkä myös sinulle hyötyä.Tiivistetty vastaus sinun kysymykseesi: Lasten-, nuorten ja aikuistenosastojen lainausta ei ole rajoitettu millekään ikäryhmälle. Osastoja on sen vuoksi, että lapset, nuoret ja aikuiset löytäisivät mahdollisimman helposti itselleen sopivaa lainattavaa. Peleissä ja elokuvissa on ikärajat, mutta kirjoissa niitä ei ole.Voiko työntekijä estää kirjastossa alaikäistä lainaamasta selvästi hänen ikäiselleen epäsopivaa materiaalia? Elokuvissa on ikärajat, mutta entä kirjat? Jos esimerkiksi alaikäinen haluaa lainata kirjan, joka on hyvin seksuaalinen tai väkivaltainen.VastausVastattu24.6.2020Kirjaston...
Cineast julkaistiin suuressa osassa Suomea yleisten kirjastojen asiakkaille alkuvuonna 2024. Kukin kirjasto vastaa itse tarjoamiensa palveluiden markkinoinnista, joten Cineastin ja sen tarjonnan näkyvyys voi vaihdella kunnittain suurestikin.Kirjastoille uusi elokuvien suoratoistopalvelu Cineast | Kansalliskirjasto Cineast-elokuvapalvelu nyt käytössäsi! | | piki.fi
Onnistunut tai ei, ainakaan julkaistua versiota Rauhalan yrityksestä ei vastaani tullut. Valmiskin suomennostyö on voinut jäädä pöytälaatikkoon – syystä tai toisesta.Runebergin Joutsen-runoa käsittelevässä kirjoituksessaan Jyrki Nummi viittaa sen sanoin "Halk' illan ruskon auermaan" alkavaan laulutekstinä käytettyyn suomenkieliseen tulkintaan "Yrjö Weijolan suosittuna käännösversiona", mistä päätellen tuntemattomat sanat eivät suuremmin ole vastaanottajia häirinneet. Tottumus on vahva tekijä, jonka merkitystä ei sovi unohtaa: onnistuneellakaan uudisversiolla ei ole helppo korvata suosittua vanhaa, jolla mahdollisine puutteineenkin on tottumus puolellaan.Yrjö Veijolan versio ei suinkaan ole ainoa Joutsen-suomennos – niitä on jo entuudestaan...
Vuodelta 1968 peräisin olevaa italialais-ranskalais-jugoslavialais-saksalaista yhteistuotantosarjaa Le avventure di Ulisse ei valitettavasti ole saatavissa tallenteena kotimaisista kirjastoista. Meillä nimellä Odysseia televisioitu 8-osainen sarja on esitetty MTV:n ohjelmistossa vuosina 1973, 1977 ja 1982.Odysseus: Tv-sarja Odysseia | Muistikuvaputki | yle.fi
Peninkulmasaappaat (seitsemän peninkulman saappaat) esiintyvät tunnetuimmin jätillä sadussa Peukaloinen, ja Peukaloinen varastaa ne häneltä. Saappaiden avulla Peukaloinen pystyy ottamaan valtavia harppauksia ja päätyy kuninkaan sanansaattajaksi. Peukaloinen on alkujaan suullisesti kerrottu kansansatu, joka julkaistiin kirjallisesti Charles Perrault'n muokkaamana satukokoelmassa Hanhiemon tarinoita (ransk. Contes de ma mère l'Oye) Ranskassa vuonna 1697. Lähde: Wikipedia
Etsimäsi kirja voisi olla Gunnel Linden "Lurituri matkoilla" (Gummerus, 1962). Sängyllä matkailevia lapsia löytyy myös kirjoista Mary Norton: "Lentävä sänky" (Weilin+Göös, 1987) ja Elaine Horseman: "Kuplii kuplii" (Otava 1966).
