Muisteltu lyhyiden kauhutarinoiden kokoelma on ruotsalaiskirjailijoiden teksteistä koottu Keskiyön kummitusjuttuja (Kolibri, 2003). Morsian katoaa kuurupiilon aikana Gunila Ambjörssonin tarinassa Kadonnut morsian. Vahakabinetin keltasilmäinen noitanukke tavataan tarinassa Vahanukke, jonka on kirjoittanut Ewa Christina Johansson. Hänen on myös giljotiinitarina Jonon viimeinen.
Ennen 2021 julkaistua värikuvitettua laitosta ilmestyneissä Peppi Pitkätossun tarinoissa sivut 7–106 sisältävät Peppi Pitkätossu -kirjan 11 lukua (Peppi muuttaa huvikumpuun – Peppi viettää syntymäpäivää). Sivuilla 107–201 on luvut 2–9 kirjasta Peppi aikoo merille (Peppi käy kaupoissa – Peppi nousee laivaan). Avausluku Peppi asuu yhä Huvikummussa puuttuu yhteislaitoksesta. Sivujen 202–[292] 12 lukua sisältävät Peppi Pitkätossu Etelämerellä -kirjan kokonaisuudessaan (Peppi ja talon ostaja – Peppi Pitkätossu ei tahdo tulla isoksi).
Mika Waltariin liittyviä tietokirjoja voi etsiä Vaski-verkkokirjastosta hakemalla ensin Mika Waltarin nimellä ja sitten rajaamalla hakutulokset kirjoihin, suomenkieliseen aineistoon ja tietokirjallisuuteen. Tällöin saadaan 127 tulosta, ehkä jokin tällä listalla kuulostaa tutulta? Kaivattu teos ei ole Panu Rajalan kirjoittama Unio Mystica eikä Ritva Haavikon kirjoittama Mika Waltari, valloittaja, nämä kirjat on tarkistettu kirjan lopusta löytyvän henkilöhakemiston perusteella.
Ihmisiä muuttaa rajan yli, joten tiettynä vuonna syntyneet henkilöt Suomen väestössä eri vuosina eivät ole sama joukko. Täsmällistä vastausta ei siis tähän ole. Vastauksen oletuksena on siis että kysymys koskee suomalaisia. Lähelle vastausta pääsee Tilastokeskuksen väestötilastojen perusteella. Vastausta kirjoittaessa tuoreimmat tiedot koskevat vuoden 2023 loppua. Kuolleet -tilastosta löytyy suhteellinen tunnusluku 'Elossa olevat 100 000 elävänä syntyneestä', jonka tiedot on julkaistu ikävuosien (ei siis syntymävuoden) mukaan. 1952 syntyneet ovat vuoden 2023 lopussa olleet 71-vuotiaita, ja sen ikäisten 100 000 elävänä syntynytta kohti elossa olleiden lukumäärä on tuolloin ollut 83 359. Tietoja voi itse tutkia tarkemmin Tilastokeskuksen...
Hei,Kyseessä on varmaan Bengt Ahlforsin ja Johan Bargumin näytelmä "Onko Kongossa tiikereitä?"Näytelmä kirjoitettu 1986, kaksi miesroolia ja teemana AIDS, joten hyvin täsmää.
Muistelen lukeneeni Sinuhen nimenomaan 13-vuotiaana ensimmäisen kerran. En usko, että siinä olisi mitään sellaista, mikä voisi järkyttää nuorta mieltä. Vielä 12-vuotiaana äitini kielsi teokseen tarttumisen, mutta en tiedä miksi. Ehkä siksi, että siinä "iloitaan naisten kanssa". Kirjan alku on katkeran vanhan miehen tilitystä, mutta sitten seikkailukertomus pääsee vauhtiin. Lukemaan vaan!
Lastenkirjallisuuden klassikoita voi aina suositella. Esimerkiksi Astrid Lindgrenin Ronja ryövärintytär ja Veljeni Leijonamieli, Marjatta Kureniemen Onneli ja Anneli -kirjat, Michael Enden Tarina vailla loppua.
Uudemmasta lastenkirjallisuudesta Tomi Kontion palkittu Keväällä isä sai siivet sekä Koira nimeltään Kissa -kirjat ovat sellaisia, joita voi lämpimästi suositella. Tuore Finlandia Junior voittaja Anja Portin Radio Popov on myös edellisten lailla lämminhenkinen ja jännittävä seikkailu.
Kirjasammon Sivupiiri-sivustolta voi etsiä lisää sopivaa lastenkirjallisuutta https://www.kirjasampo.fi/fi/sivupiiri
Lauri Rapelin artikkeli Yleinen mielipide ajautui kriisiin Tiede-lehden numerossa 11/21 on sivuilla 7 - 12.
Tiede-lehden numerot vuoden taakse päin ovat luettavissa eMagz-palvelussa HelMet-kirjastokortilla ja siihen liitetyllä pin-koodilla.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin…
Farkut kehitti nevadalainen räätäli Jacob Davis 1870-luvulla. Ne olivat alun perin työhousuja, joita käyttivät erityisesti metsurit ja kaivosmiehet. Denimkangas on kuitenkin paljon vanhempi keksintö. Se on peräisin Euroopasta 1600-luvulta. Farkkujen oikeisto- tai vasemmistolaisuutta en pysty arvioimaan näiden historiantietojen valossa. Voisi kuitenkin sanoa, että ne ovat alun perin olleet enemmän käytössä työmiehillä, jotka ovat yleensä vasemmistolaisia.
Lähde: Tieteen kuvalehti Historia 9.11.2016 https://historianet.fi/yhteiskunta/arkielama/missa-farkut-keksittiin
Ensimmäisenä kokeilin ihan Google-hakua: "Brian May scifi". Tällöin hakutuloksiin ilmestyi Wikipedia-artikkeli Brian Mayn Star Fleet Projectista joka tuotti minilevyn. Kyseessä on siis musiikkiprojekti, joka on saanut inspiraationsa X-Bomber -scifi-nukkeanimaatiosta. Youtubesta löytyy projektin musiikkivideo, jossa meininki on aika scifiä, mutta May ei ole astronautti, vaan pelkkä laulava pää - avaruusseikkailut on videossa jätetty japanilaisille nukeille. Projekti on toteutettu vuonna 1983.
Queen (jonka kitaristi May on), teki vuonna 1980 soundtrackin scifi-elokuvaan Flash Gordon, mutta bändi ei esiintynyt elokuvassa. https://ultimateclassicrock.com/queen-flash-gordon/
Queen on julkaissut niinikään ´39 -nimisen kappaleen, joka on...
Groskop näyttää olevan aika lailla eturintamassa tässä kirjallisuudenlajissa.
Hänen lisäkseen löysin Helmet-haulla elämänoppaat + kirjallisuudenhistoria vain muutaman teoksen.
Breaking bread with the dead : a reader's guide to a more tranquil mind / Alan Jacobs
The self-help compulsion : searching for advice in modern literature / Beth Blum
Monster i terapi : skräcklitteraturens ikoner hos psykologen / Jenny Jägerfeld, Mats Strandberg ; illustrationer: Elin Sandström Helmet
Jos unohtaa hausta elämäntaidon ja lisää tilalle huumorin, löytyy vielä muutama opus.
Ada Gootti ja Humisevan karju / Chris Riddell ; suomentanut Jaana Kapari-Jatta
100 klassikkoa tunnissa / Vesa Sisättö
Aapelista...
Näyttäisi siltä, että kansalaiset ovat kokoontuneet toisen maailmansodan aikana useaankin otteeseen vastaanottamaan sotilasjoukkoja hurraten ja (leikko-)kukkia heittäen.
Esimerkiksi Roomassa näin tapahtui kesäkuussa 1944, jolloin roomalaiset ottivat liittoutuneiden joukot ilolla vastaan. : https://www.warhistoryonline.com/world-war-ii/fall-rome-fight-italy-m.h…
YouTubesta taas löytyy video, jossa puolalaiset toivottavat saksalaiset sotilaat tervetulleiksi kukkia viskoen vuonna 1939. : https://www.youtube.com/watch?v=mgLyBiJlmZc
1945 myös esimerkiksi hollantilaiset ottivat kanadalaiset joukot vastaan kukkia heitellen. Samoin tekivät luxemburgilaiset amerikkalaisten sotilaiden saapuessa. : https://www.historynet.com/v-e-day-1945-the-...
Hei!
Sveitsissä on lain määräämä neljän viikon lomaoikeus. Lomaa voi työntekijällä olla käytännössä kuitenkin enemmänkin, sillä joissakin työehtosopimuksissa lomien määrä on sovittu korkeammaksi. Myös osa työnantajista antaa työntekijöilleen pidemmät lomat, kuin laki määrää. Tarkemmin Sveitsin lomaoikeudesta löytyy täältä: https://www.ch.ch/en/work/working-hours/vacation--public-holidays-and-absences-from-work/
Emme valitettavasti muistaneet tällaista tapausta. Etsin esimerkiksi Helsingin Sanomien arkistosta, mutta sieltä ei tuntunut löytyvän mitään tähän liittyvää.
Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen tapauksen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa myöhästymismaksu on 20 senttiä vuorokaudelta aikuisen kortille lainatusta aikuisten aineistosta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_ma…
Jos lainaamastasi aineistosta ei ole varauksia eikä se ole esimerkiksi Bestseller, voit uusia lainan verkkokirjastossa. Tämä edellyttää, että korttiisi on liitetty pin-koodi ja ettei tiedoissasi ole maksuja yli 30 euroa.
Tällaista kirjallisuutta olikin vaikea löytää kokoelmastamme. Hätä on tarpeen : kulttuuripessimismin nousu 1965-2015 / Tommi Uschanov. 2015 näyttäisi olevan melkein ainoita. Finna-haun tulos antoi myös ehdotukseksi Arthur Schopenhauerin, jonka filosofiaan voi tutustua teoksessa, Arthur Schopenhauer : elämä ja filosofia / J. E. Salomaa WSOY | 1944. Tuo teos on kuitenkin kadonnut Helmetistä.
Suosittelen käyntiä Kansalliskirjastossa, josta löytyy tieteellistä kirjallisuutta.
Haulla pessimismi ja tietokirjallisuus löytyvät teokset Finnassa (Mielensäpahoittajat poistettu hausta).
Vastaamisen tueksi ei valitettavasti löytynyt luotettavaa kirjallista lähdettä. Wikipedia kertoo kuitenkin, että vuonna 2015-2016 käyttöön otetut uudet kruunun setelit ovat kaikki keskenään hiukan erikokoisia. Koot ovat: 20 kruunua 120x66 mm, 50 kruunua 126x66 mm, 100 kruunua 133x66 mm, 200 kruunua 140x66 mm, 500 kruunua 147x66 mm ja 1000 kruunua 154x66 mm.
Kyseessä on varmaankin Juhani Karilan Pienen hauen pyydystys (2019). Kirjan tapahtumat tosin sijoittuvat Lappiin.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4311464
Juhani Karilan Pienen hauen pyydystys Helmetissä
Juhani Karilan Pienen hauen pyydystys Kirjasammossa
