Kyllä. Unikon siemeniä voi kuivata ja käyttää leivän mausteena.
Oopiumiunikon (Papaver Somniferum) maitiaisnesteessä on yhdisteitä, joita käytetään päihteinä.
Valitettavasti tätä laulua ei ole vielä julkaistu nuottina, joten ainoa keino on kääntyä suoraan Jukka Kuoppamäen puoleen. Suoria yhteystietoja meillä ei ole, mutta todennäköisesti hänen virallisten kotisivujensa kautta yhteys voi syntyä: http://www.jukkakuoppamaki.net/yhteydet.html
Heikki Poroila
Etunimi Madeleine on ranskankielinen muunnos nimestä Magdalena tai Magdaleena (hepr. Magdalasta kotoisin oleva). Nimi on muunnos Jeesuksen ystäväpiiriin kuuluneesta Magdalan Mariasta ja sitä on Suomessa käytetty jo keskiajalla. Nimestä on paljon lyhentymiä ja erikielisiä muunnoksia, joista ehkä suomalaisille tutuin on Leena.
Lähde: Lempiäinen, Pentti SUURI ETUNIMIKIRJA
Tilastokeskuksella on myös nimitietoa internetissä, jos kiinnostusta riittää, osoite:
http://www.stat.fi/tup/tilastokirjasto/etunimet.html
Suomalaisia rahoja ja niiden arvoja voi kartoittaa ”Suomen rahat arviohintoineen” -teoksista. Kysymyksessä oleva kahden kopeekan kolikko vuodelta 1800 on kuitenkin painettu ennen kuin Suomi liitettiin osaksi Venäjän keisarikuntaa. Tästä syystä kyseinen raha luokitellaan ulkomaiseksi valuutaksi, eikä sen arvoa määritellä yleisimmissä suomalaisissa numismaattisissa teoksissa. Sen sijaan joudutaan turvautu-maan kansainvälisiin hakuteoksiin. Yksi näistä on Standard Catalog of World Coins. 18th Century Edition 1701-1800. (1997) Teos määrittelee kolikon summaksi 7.50-60 Yhdysvaltain dollaria, mikä on noin 6-47 euroa (3.7.2006).
Rahan arvoa määriteltäessä on syytä huomauttaa kolmesta asiasta.
Ensinnäkin vanhojen kolikoiden arvo riippuu monesta...
Raila on myöhäinen suomalainen mukailu samaa tyyppiä kuin Aila, Maila. Almanakassa se on ollut 13.6. vuodesta 1950 alkaen. Virossa Railin ja Railan katsotaan johtuvan hebrealaisesta nimestä Raakel, jonka merkitys on ’lammas’. Lisää etunimistä kirjoissa Vilkuna, Kustaa : Etunimet ja Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja. Erisnimenä raila on Nykysuomen sanakirjan mukaan valkosuojuksinen suksen muotoinen jalas, jolla maaten hylkeenpyytäjä lähestyy saalistaan, ajopuu.
Kirjastoissa sähköisenä käytössä oleva ”Kielitoimiston sanakirja” tarjoaa sanan muodossa ”akasia”. Kielitoimisto antaa sen myös osoitteesta http://www.kotus.fi/index.phtml?s=4355 löytyvässä ohjeessa esimerkkinä kolmitavuisesta erikoislainasanasta, joissa on lyhyt vokaali sanan lopussa olevan kirjainyhdistelmän ”ia” edellä. Tuota voisi siis pitää suosituksena.
Kielitoimiston ohjepankissa "kauaa" mainitaan kauan-muotoa harvinaisempana, mutta sinänsä aivan sallittuna ilmauksena. Se muistuttaa kuitenkin kielenhuoltajien aiemmasta kielteisestä suhtautumisesta kauaa-muotoon: "Kieltolauseissa esiintyvää partitiivisijaista kauaa-muotoa pidettiin kielenhuoltokirjallisuudessa ainakin E. A. Saarimaan Kielenoppaasta (1947) alkaen yleiskielessä huonompana vaihtoehtona kuin muotoa kauan. Perusteluja tälle ei esitetty. Vaihtelusta ei paljon ~ paljoa sen sijaan ei ole huomautettu."
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/kauaa/ohje/576
Bert-kirjoja on toistaiseksi suomennettu 17 kpl. Ne ovat: Bertin päiväkirja, Bertin salaiset muistiinpanot, Bertin uudet aivoitukset, Bertin hervottomat haaveilut, Bertin urotyöt, Bertin tunnustukset, Bert ja bikinimimmit, Bertin lemmenhuolet, Bertin pähkäilyt, Bert, villi ja vapaa, Bert ja innokkaat ihailijat, Bert Babyface, Bert, maailmanvalloittaja, Bert ja kovanaamat (tapahtuu osan 1 jälkeen), Bert ja kylmät kundit (tapahtuu osan 14 jälkeen), Bert ja basillit, Bert ja kylmä sota. Näitä kaikkia voi lainata kirjastosta.
Matias on lyhentymä heprealaisesta nimestä Mattatias, Mattitja. Nimi tarkoittaa Jahven/Jumalan lahjaa.
Etunimistä löytyyy tietoa kirjoista Lempiäinen, Pentti, Suuri etunimikirja; Vilkuna, Kustaa, Etunimet.)
Niklas: katso
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=0a92…
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet -teoksen mukaan Penttinen on ollut 1500-luvun puolivälistä saakka yleinen sukunimi Etelä-Karjalassa ja Savossa (Juva, Pellosniemi, Rantasalmi, Sääminki, Vesulahti), muttei tuntematon muuallakaan suomessa. Penttinen ja Pentti -nimet pohjautuvat pyhimysnimeen Benedictus.
Sukunimi Ahtisen taustalla karjalaisten osalta ortodoksinen ristimänimi Avtonom (kreikan Autonomos), kun taas Länsi-Suomessa lähtökohta on muinaissaksalainen Ahti, Ahto (tai friisin Achte). Ahtiainen ja Ahtinen ovat karjalaisia sukunimiä, joista on merkintöjä 1500- ja 1600 -luvulta. Ahtista on käytetty sukunimenä Juvalla 1556. Ahti on omaperäinen, muinaissuomalainen nimi, ja tunnettu vedenhaltijan nimenä.
Mikkonen on...
Sivistyssanakirja määrittelee instituutin seuraavasti: "tieteellinen tutkimuslaitos, ylempi oppilaitos".
Kielitoimiston sanakirjassa sanalla on kaksi merkitystä:
1. tieteellinen laitos, tutkimuslaitos
2. toisen asteen ammatillista koulutusta antava oppilaitos
Lähteet:
"Sivistyssanakirja" (Otava, 1988)
MOT Kielitoimiston sanakirja 2.0
Kansansadut, joissa hyvä ja paha taistelevat, ovat sopivia kirjoja lapsille tukemaan syy- ja seuraussuhteiden ymmärtämistä. Erityisesti eläinsadut sopivat alle kouluikäisille lapsille.
Omatoimisuuteen liittyvät lastenkirjat on usein suunnattu aika pienille lapsille, ja ne liittyvät esim. pukemiseen tai syömiseen. Tällaisia ovat esim.
- Pikku Leo pukee itse / Linne Bie
- Pikku Kanin hassu päivä / kuvat ja teksti: Kati Bondestam & Camilla Mickwitz
Erilaisuuden ymmärtämiseen liittyviä lastenkirjoja voisivat olla vaikkapa
- Meidän ja muiden perheet / Mary Hoffman
- Pekka Töpöhäntä ja Mauri Mäyräkoira / Gösta Knutsson
- Ruma ankanpoikanen / H. C. Andersen
- Maukka ja Väykkä / Timo Parvela
Alaluokkalaisten vitsikirjoja ovat mm.
-...
Mustapään jäähyväiset 24.1.1951 kuolleelle puolisolleen sisältyvät vuonna 1952 Linnustaja-kokoelmassa julkaistuun runoon Muisto.
Katarina Eskola kirjoittaa Elsa Enäjärvi-Haavion ja Martti Haavion parielämäkerran päätösosassa Autius lehtipuissa (2003) seuraavasti: "Kun kaikki oli ohi, Martti - P. Mustapää julkaisi runon 'Muisto'. Linnustajassa (1952) ilmestynyt runo on monille tuttu. Se päättää myös tämän teoksen dokumenttiosan."
Veikko Samulin säveltämä laulu "Mun sydämeni tänne jää" löytyy helppona pianosäestyksisenä sovituksena nuottikokoelmasta "Suuri toivelaulukirja 11", joka on hyllyssä Maarianhaminan kaupunginkirjastossa.
Juha Tapion laulu "Kaksi puuta" (ei siis "Kaksi vanhaa puuta") löytyy erittäin monilta nuottikokoelmilta, mutta valitettavasti mitään niistä ei näytä löytyvän Ahvenanmaan Bibliotek.ax -haulla. Jos kiire ei ole kova, sen voi toki yrittää saada kaukolainaamalla manner-Suomesta, esimerkiksi "Suuri toivelaulukirja 23" löytyy useimmista kirjastoista.
Kirjatosta lainaaminen on Suomessa maksutonta, mutta kirjastokortti täytyy ensin hankkia. Kysyjän oma Hammarlandin kirjasto näyttää olevan tänään torstaina avoinna klo 17-20. Siellä kannattaisi...
Sim Kaupunki CD-ROM on kyllä aika monen kirjaston valikoimissa. HelMet-aineistohausta ( http://www.helmet.fi ) saat ajan tasalla olevat tiedot omistajakirjastoista kirjoittamalla hakukenttään sim kaupunki.
Jos lähikirjastossa ei kyseistä romppua ole niin voit kyllä tilata sen sinne tai pyytää kirjaston virkailijaa tilaamaan sen. Lasten aineistosta ei tällä hetkellä peritä varausmaksua.
Kirja on suhteellisen arvokas, mutta ei kuitenkaan mikään keräilyharvinaisuus. Kannattaa kysyä tarkempaa arviota kirjan arvosta jostakin antikvariaatista. Esimerkiksi Vetelin Luther-divarista saat varmasti asiantuntevan hinta-arvion.
Kaupunginkirjastoilla ei ole mahdollisuuksia ylläpitää harvinaiskirjojen kokoelmaa, mutta Kansalliskirjasto (eli Helsingin yliopiston kirjasto) saattaisi olla kiinnostunut ottamaan teoksen kokoelmiinsa. Heiltä kannatta siis kysyä asiasta.
Linkit:
http://www.luther-kirjat.fi/
http://www.lib.helsinki.fi/
Savon kielestä on julkaistu Unto Eskelisen sanakirja Tavvoo savvoo, WSOY, 1997. Kirjassa ei kuitenkaan ole käännetty yksittäisiä sanoja suomesta savoon. Teoksessa on savolaisille ilmaisuille esitetty suomenkielinen vastine.
Kirjan alussa on kuvattu savon kielen erityispiirteitä, jotka auttavat ei savolaista hahmottamaan miten savon kielellä "huastellaan" eli puhutaan.
Koska sanakirjassa ei ole sanakohtaisia käännöksiä, emme osaa kääntää kysymiäsi sanoja.
Neuvoja käännöstyöhösi voisit kysyä Savon kielen seurasta:
http://gamma.nic.fi/~sakinseu/index.html
Tulostaminen omaan sähköpostiin tulleista dokumenteista on mahdollista kaikissa HelMet-kirjastoissa. Tulosteet maksavat 40 senttiä sivulta.
Mikäli haluat varmistaa, että saat käyttöösi koneen juuri silloin, kun tulet kirjastoon, voit varata koneen ajanvarausjärjestelmästä (ks. linkki alla). Varaaminen edellyttää, että sinulla on voimassa oleva kirjastokortti ja siihen liitetty pin-koodi. Voit myös varata koneen soittamalla siihen kirjastoon, jossa haluat asioida. Kirjastojen yhteystiedot löydät HelMet-palvelusivuston oikeassa laidassa olevasta valikosta "Löydä kirjastosi".
Mikäli sinulla ei ole voimassa olevaa kirjastokorttia, varaa mukaasi kuvallinen, voimassa oleva henkilötodistus.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/...
Tähän ei ole yhtä vastausta. Kivenheitto ei ole orgainsoitunut urheilulaji, jossa olisi säännöt ja jonka väline, suorituspaikka ja tyyli olisi määritelty vertailukelpoisesti ja erityisesti jonka tuloksia olisi dokumentoitu luotettavasti. Heti nousee useita kysymyksiä: Minkä kokoinen ja muotoinen kivi olisi? Heitetäänkö paikaltaan, saako pyörähtää tai juosta vauhtia? Mitataanko heitto vaakasuoralla pinnalla vai rinteeseen kuten mäkihypyn pituus? Saako käyttää apuvalineenä linkoa tai heittovartta?
Guinnesin ennätyskirjaan on 1980-luvulla kirjattu lingolla avustetun kivenheiton ennätykseksi peräti 437 metriä. Pisimmälle ilman apuvälineitä heitetty esine on Guinnessin tuloksissa erityismuotoiltu frisbee-kiekko, tulos 406 metriä.
Optimaalisen...
