Populaarimusiikin nuottijulkaisuissa merkitään enää harvoin aloitussivulle kappaleen esityohje. Siksi nämä arviot ovat jossakin määrin likimääräisiä.
Vihreät niityt (alkuperäiseltä nimeltään Greenfields) on triolifoksi eli triolislovari.
Rakkauden satu (Historia de un amor) on bolero.
Hiljainen kitara (Gringo's Guitar) muistuttaa rytmiikaltaan edellistä, mutta se on kolmijakoinen. Pohjalla on valssirytmi, bongorumussa bolero. Nimitys voisi olla espanjalainen bolero.
Lähteitä:
Tanssimusiikin lajipiirteet
Tanssilajit
Nuotti: Big book of latin songs, saatavuus
Keskimääräistä kääntäjän työtahtia on vaikea tietää. Kääntäjistä suuri osa työskentelee freelancereina, yrittäjinä. Monet kääntäjät tekevät käännöstyön lisäksi muutakin, esimerkiksi kirjoittavat tai opettavat kieltä. Käännöstyön arkea kuvaa esimerkiksi Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton sivulta löytyvä Kirjallisuuden kääntäjän selviytymisopas.
Kääntäjän ammatissa toimiminen – Kirjallisuuden kääntäjän selviytymisopas (kirjallisuudenkaantajanselviytymisopas.com)
Kääntäjän työstä voi saada käsityksen lukemalla kääntäjien kirjoittamia (omaelämäkerrallisia) kirjoja, vaikka seuraavia teoksia:
Huttunen, Katriina : Surun istukka. 2019 - Omaelämäkerrallinen romaani, jossa kääntäjä tekee työtä samalla kun hän suree...
Hei!
Löysin englanninkielisen antologian nimeltä Anthology of Australian aboriginal literature
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1911604 sekä https://searchworks.stanford.edu/view/7705267
Etsin muutamalla kirjailijan nimellä ja ainoa suomennettu teos, jonka löysin Helmet-tietokonnasta oli Ruby Landgonin Bonalbon musta Ruby
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1360630
Englanniksi löytyy teoksia muun muassa Tara June Winchiltä ja Alexis Wrightilta.
Lisähakuja voit tehdä osoitteissa Finna.fi ja Kirjastot.fi -sivun Frank-monihaussa.
Kirkes kirjastoista löytyy muutamia teoksia (haku: aihe lammet and aihe rakentaminen not luokitus 84.2) Kirkes
esim. Bridgewater, Alan ; Bridgewater, Gill:Suihkulähteet ja vesirakenteet puutarhassa : helppoja ja käytännönläheisiä ohjeita tai Flink, Raimo:Keksintöjen puutarha : ekokeksijän uusimmat ideat ja keksinnöt
Finna haku löytää runsaammin tietoa lammen rakennuksesta, mutta suurin osa näyttää olevan englanninkielistä ja melko vanhoja. Finna.fi
esim. Swift, Penny Step-by-step ponds, pools, and rockeries (1997) tai Nash, Helen:The complete pond builder : creating a beautiful water garden (1996)
Netistä löytyy esim. Wikihow.com sivustolta löytyy englanninkielinen ohje lammen rakentamisesta. https://www.wikihow.com...
Kysy museolta -palvelun ammattilainen (Valokuvataiteen museosta) on antanut ohjeita lasinegatiivien puhdistamiseen:
https://www.kysymuseolta.fi/valokuvataiteenmuseo/#!id=376 . Sama palvelu on ottanut kantaa myös lasinegatiivien digitointiin :https://www.kysymuseolta.fi/valokuvataiteenmuseo/#!id=14 .
Jos haluat Helsingin Kauppiaitten Kauppaoppilaitoksen vuosikirjan 1966–1967 omaksi, kannattaa suunnistaa Antikvaari-palveluun. Yksi kappale julkaisua oli myynnissä vastauspäivänä 21.2.2023.
Helsingin kaupunginarkistoon on tallennettu Helsingin Kauppiaitten Kauppaoppilaitoksen asiakirjoja. Haulla ei tosin löytynyt juuri etsimääsi julkaisua. Oppilaitos toimii nykyään nimellä Mercuria kauppaoppilaitos. Heillä saattaa olla arkistoissaan selailukappale.
Jatkosodan aikana oli paljon marssilauluja, joissa muisteltiin jotain kotiheilaa. Tuottelias viisunikkari Palle esimerkiksi kynäili tällaisia koko joukon. Laulut saattoivat kuitenkin olla varsin muuntuvaisia ja usein niihin väsättiin tilanteen mukaan lisää sanoja, etenkin puolituhmia, niin kuin Palle itse Pallen parhaat -tekstikokoelmassaan vihjaa. Jälkipolvia varten on kirjoihin ja kansiin taltioitu etupäässä "painokelpoista" tavaraa, eikä kysymyksessä kuvaillun laulun tapaista tutkimistani lähteistä löytynyt. Kuitenkin, niin kuin tutkija Sari Näre kirjansa Sota ja seksi alkusanoissa huomauttaa, SKS:n kansanrunousarkiston korsuperinneaineistoon sisältyy runsaasti "seksuaalissävytteistä kerrontaa". Suorasukaista runo- ja lauluperinnettämme...
En onnistunut löytämään käytettävissäni olevista lähteistä viitettä siitä, että Branderilla olisi ollut kahviloita Helsingissä. Toki asiaa voi vielä tiedustella yritykseltä itseltään. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta https://www.brander.fi/.
Helsingin vanhojen kahviloiden joukosta löytyy kyllä hieman samantapainen nimi, Brondinin kahvila eli Bronda. Se perustettiin jo 1897 ja tunnettiin myöhemmin erityisesti taiteilijoiden suosimana paikkana. Kahvilasta on ilmestynyt Ville Nenosen muistelmateos Tavattiin Brondalla (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1981).
Muita tunnettuja helsinkiläiskahviloita mainittujen lisäksi ovat ainakin Kappeli (vuodesta 1867), Café Succès (vuodesta 1957) ja Café Ursula (1952). Lisäksi Primulan leipomolla oli...
Soittohuoneita löytyy seitsemästä eri Helmet-kirjastosta. Löydät kyseiset kirjastot kirjastot ja palvelut osiosta. Tässä linkki: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Kirjoita hakukenttään hakusanaksi soittohuoneet, jonka jälkeen saat listauksen kirjastoista, joista soittohuone löytyy. Klikkaamalla kirjaston nimeä löydät yhteystiedot sekä tarkempaa tietoa soittohuoneiden varauskäytännöistä.
"Nyt heinäniityll' on mun vanhempain" alkaa P. J. Hannikaisen sanoitus lauluun "Ikävöivä", jonka on säveltänyt Halfdan Kjerulf. Laulun alkuperäinen nimi on "Gud vet det hvar han vankar" (opus 11, nro 6). Opuksessa 11 on seitsemän laulua, jotka Kjerulf on säveltänyt lauluäänelle ja pianolle. Tämän laulun alkuperäinen sanoittaja on Daniel Klockhoff. Hannikaisen suomenkielinen sanoitus sisältyy nuottiin "Kansanvalistusseuran naisäänisiä lauluja. 2. vihko" (Kansanvalistusseura, 1911; kolmas painos). (Näitä vihkoja on ilmestynyt myös yhteensidottuina, esimerkiksi vihkot 1-19.)
Laulusta on olemassa toinenkin suomenkielinen sanoitus nimellä "Miss' on hän, Herra tiennee". Se alkaa: "Nyt äiti, isä, sisko niitull' on". Tämä sanoitus sisältyy...
"Liisa Mäen" kirjoittama "vanhan hyvän ajan rakkauskertomus" Hän tuli junalla Urjalasta ilmestyi Apu-lehden numerossa 29/1966. Sisällysluettelo lisää nimeen roomalaisen ykkösen ikään kuin kyseessä olisi jatkokertomus, ja teksti päättyykin sanoihin "jatkuu tilaisuuden tullen".
Nimi "Hän tuli junalla Urjalasta" vilahtaa Suomen musiikintekijöiden verkkosivuston Seppo Rannikkoa käsittelevässä osuudessa, jossa hän muistelee kvartettinsa "surrelistisia herjoja" Yleisradion silloisen vahtimestarin Martti Innasen kanssa: "Sekoiltiin pokkana, humoristisesti. Night In Tunisia vääntyi 'Tunisian Tukkipojaksi'. Uusia keikkabiisien nimiä ja muita aihioita syntyi lukemattomia määriä, kuten muun muassa 'Hän Tuli Junalla Urjalasta' tai 'Käymme...
Signeeraus on osin selkeämmin erottuva, mutta sukunimen loppuosa on tosiaan vaikeasti tulkittava. Verkkolähteistä, erilaista taitelijaluetteloista ei löytynyt sopivalta vaikuttavaa nimeä.
Linkki kuvataiteiljamatrikkelin sukunimeltään K-alkuisiin taiteilijoihin: https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/aakkosellinen-hakemisto-taiteilijoi…
Suomen taiteilijat Ry:n taiteilijaluettelo, jäsenet: https://suomentaiteilijat.net/jasenet/
Bukowskin ja Hagelstamin antiikkiliikkeistä voisi kyseistä signeerausta kysellä.
https://www.hagelstam.fi/
https://www.bukowskis.com/fi
Valitettavasti tällaista tilastotietoa on mahdotonta antaa.
Suomen yleisten kirjastojen tilastot löytyvät kyllä verkosta (https://tilastot.kirjastot.fi/), mutta yksittäisistä kirjoista ei ole olemassa lainaustilastoa, eikä sellaista voida tehdäkään. Esimerkiksi Viisikko-sarjan kirjoista on otettu vuosikymmenten saatossa useita eri painoksia. Niitä on hankittu kirjastoon, luettu puhki, poistettu valikoimasta ja hankittu taas uusia kappaleita aina 1950-luvulta asti. Ennen kuin kirjastojen lainausjärjestelmät siirtyivät tietokoneelle, yksittäisten kirjojen kiertomääristä ei myöskään kertynyt tietoa samaan tapaan kuin nykyään. Nytkin, kun niteiden lainauskerrat jäävät rekisteriin näkyviin, ne ovat kirjastokohtaisia. Suomen yleiset kirjastot...
Mustesuihkutulostinta ei löytynyt Helmet-kirjastojen palveluvalikosta eikä tilavarausjärjestelmästä (Varaamo), joten valitettavasti sellaista ei ole missään pääkaupunkiseudun kirjastossa käytössä.
Säästöpossun syntyhistoria on hieman epäselvä, mutta ainakaan suomalaisille ei sen keksimisestä kunnia kuulu.
Yhden teorian mukaan säästöpossu sai alkunsa keskiaikaisessa Englannissa, jossa kotitalouksien moniaisiin tarpeisiin valmistettiin erilaisia astioita ja purnukoita oranssinsävyisestä savesta, josta käytettiin nimeä "pygg". Kolikoiden säilyttämiseen käytetystä savikiposta ("pygg jar") kehkeytyi kielenkäytössä "pygg bank", joka edelleen 1700-luvun puoliväliin tultaessa oli muokkautunut muotoon "piggy bank". Tämä antoi savenvalajille inspiraation muotoilla "piggy bankeistaan" sianhahmoisia "säästöpossuja".
Lähde:
Sandra & Harry Choron, Money : everything you never knew about your favorite thing to find, save, spend...
teos voisi olla Sheri S. Tepper: Portti naisten maahan, Karisto 1990. Tämä löytyy Jyväskylän kirjastostakin. Tässä linkki, missä kuvausta teoksesta:
https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/portti-naisten-maahan/
Suomalainen kirjailija, joka asuu Islannissa ja on kirjoittanut Islantiin sijoittuvia dekkareita, on Satu Rämö.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aua39b6f73-a4aa-4006-af66-3…
