Kuva- ja satukirjoja on suomennettu ainakin seuraavilta vironkielisiltä tekijöiltä: Kristina Ruder, Lauri Juursoo, Indrek Koff, Oskar Luts, Juhan Kunder ja Heiki Vilep. Hieman isompien lasten romaaneja on lisäksi käännetty seuraavilta: Mika Keränen, Helena Koch, Kairi Look, Andrus Kivirähk ja Leelo Tungal.
Tässä joitakin teoksia ja verkkolähteitä, jotka valottavat suomalaista koulutuspolitiikkaa ja kouluhistoriaa 1800-luvun loppupuolella. Tarkempia alueellisia tietoja varten kannattaa kääntyä esimerkiksi maakunta-arkistojen ja -museoiden puoleen.
Heikkinen, Anja ja Leino-Kaukainen, Pirkko: Valistus ja koulunpenkki. Kasvatus ja koulutus Suomessa 1860-luvulta 1960-luvulle (SKS, 2011)
Helsti, Hilkka; Stark, Laura ja Tuomaala, Saara: Modernisaatio ja kansan kokemus Suomessa 1860-1960 (SKS, 2006)
Kero, Esa: Kansakoulu (Rakennusalan kustantajat, 2000)
Kiuasmaa, Kyösti: Oppikoulu 1880-1980. Oppikoulu ja sen opettajat koulujärjestyksestä peruskouluun (Pohjoinen, 1982)
Lappalainen, Antti: Suomi...
Lähettämäsi säkeet ovat Eino Leinon runosta Pyhät on pihlajat pihalla kokoelmasta Maaliskuun lauluja (1896).
Voit lukea runon kokonaisuudessaan esimerkiksi Maaliskuun laulujen digitoidusta versiosta sivulta 70.
Maaliskuun lauluja / kirj. Eino Leino. - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
https://www.doria.fi/handle/10024/100817
Kysyjä tarkoittaa ilmeisesti sodanjälkeisenä aikana toteutettua kirjaston kokoelmapolitiikkaa. Tästä kirjastojen historian vaiheeseen paras mahdollinen lähde on Kai Ekholmin väitöskirja Kielletyt kirjat 1944-1946 : yleisten kirjastojen kirjapoistot vuosina 1944-1946. Oulun yliopisto, 200. Tämä vastaus perustuu pääasiassa tuohon kirjaan.
Kun Suomi solmi Välirauhansopimuksen Neuvostoliiton kanssa syksyllä 1944, sopimukseen liittyi vaatimus poistaa neuvosvastaiseksi koettu aineisto kirjastoista, kouluista ja kirjakauppamyynnistä. Vaatimus oli yleinen eikä sopimusehtojen toteutumista valvova Valvontakomissio käytännössä puuttunut asiaan. Kirjapoistot olivat kuitenkin muihin sopimusehtoihin verrattuna marginaalinen. Suomessa toimi 1940-luvulla...
Kyseessä on Carlo Levin vuonna 1945 ilmestynyt omaelämäkerrallinen romaani Jumalan selän takana (Christo si è fermato a Eboli, suom. Helka Hiisko, 1956)
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_275
Näyttää siltä, että oman verkkokirjastosi kokoelmissa teosta ei ole, mutta voit tilata sen kaukolainaan oman kirjastosi kautta.
Iltalehti paljasti artikkelissaan kapellimestarin nimen "Huima yllätys: Käärijän mystinen kaksoisolento Häärijä on nyt Ylen suositun ohjelman vetäjä!" 8.5.24 Linkki artikkeliin.Kapellimestarina toimi Tomi Häppölä.
Giovanna Paternitin kääntämän vuonna 2018 julkaistun Bienes historie -kirjan italiankielisen laitoksen nimi on La storia delle api.La storia delle api | WorldCat.org
Valitettavasti emme löytäneet tällaista Nalle Puh -satua. Kukaan vastaajistamme ei muistanut sitä, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen sadun? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Käännöstyössä sanakirjojen ja sanastojen käyttö riippuu paljon kielestä, tarpeesta ja kontekstista sekä käännettävän tekstin laadusta ja lajista. Eräs monikansallisessa käännösfirmassa työskentelevä kokenut ammattikääntäjä kertoo, että ns. perustarepeisiin kääntäjät käyttävät yleensä (maksullisia) verkkosanakirjoja, joko yksikielisiä (esim. Oxford Endlish Dictionary, Duden, Kielitoimiston sanakirja) tai monikielisiä. Suosittu on esimerkiksi MOT-sanakirja, joka sisältää useita erityisalojen sanakirjoja, sekä ilmainen, monien eri alojen termejä yhteen kokoava TEPA-termipankki. Verkkotiedonhaku ja hakukoneiden käyttö korpuksena on myös yleistä nykykääntäjän työssä. Sanakirjojen, verkon hakukoneiden ja aineistopankkien lisäksi käytetään...
Vexi Salmen sanoitus Kai Hyttisen säveltämään kappaleeseen "Kurki" sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 8 ja "Pienen toivelaulukirjan" osaan 3 (F-Kustannus, Otava, 2017). Laulu alkaa: "Pilvet tummina taivasta sousi".
Virsi löytyy sivustolta Luterilainen.com pyhäkouluaineistoista. Sivuilla on myös nuotit lauluun. Linkki sivustoon.Laulun sanat on tehnyt ruotsalainen J. T. Jakobsson (k. 1912) ja sävelen H. Braxen (k. 1906)Laulu löytyy myös Lasse Heimosen laulamana. https://www.youtube.com/watch?v=9FlE4HqrHlQ
Menneinä aikoina verbillä rapata on ollut sellaisia merkityksiä kuin 'ryöstää, rosvota, varastaa; siepata, temmata itselleen'. Rap(p)ari on siis tarkoittanut 'rosvoa, ryöstäjää'. Sanan taustalla on keskialasaksan (1200–1600) verbi rap(p)en, 'ryöstää'. Asiakirjoissa sitä on tässä merkityksessä meillä käytetty varsinkin Kainuun seudulla, paikoin muuallakin.Lähde: Suomen kielen etymologinen sanakirja
Mambo Virtanen on alkuperäiseltä nimeltään Mumble Bumble ja alkuperäismaaksi on ilmoitettu Tanska sekä Kanada. https://en.wikipedia.org/wiki/Mumble_Bumble
Silja on suomalainen nimi joka on muunnelma Ceciliasta, joka juontuu muinaisroomalaisesta sukunimestä Caecilius (1). Sivustolla https://www.ancestry.com kerrotaan englannista vapaasti suomennettuna:"Silja-nimi on suomalaista alkuperää ja se yhdistetään usein luonnon kauneuteen, erityisesti sinikelloon tai vuokkoon. Suomalaisessa kulttuurissa kukilla on usein merkittäviä merkityksiä, ja Silja edustaa ominaisuuksia, kuten herkkyyttä ja viehätystä, jotka ovat luontaisia näille kukille. Lisäksi nimi tuo mieleen kuvia rauhallisista maisemista ja Suomen kansallispuistojen kasviston lempeästä olemuksesta. Historiallisesti Silja-nimeä on käytetty pääasiassa Suomessa, ja sillä on kulttuurinen merkitys suomalaisessa kansanperinteessä ja...
Kasvit eivät tunne kipua samalla tavalla kuin eläimet, joilla on keskushermosto ja aistit. Kasvit eivät siis ole tietoisia kivusta, mutta ne reagoivat vahvasti ärsykkeisiin ja haitallisiin olosuhteisiin. Lähde: https://www.aka.fi/tietysti/kysy-tieteesta/tunteeko-kasvi-kipua-voiko-kasvi-masentua/
Kirjan kustantaja Otava ilmoitti, että kirjan kustannusoikeudet ovat siirtyneet toiselle kustantajalle Suomessa. Tämän takia kirjaa ei ole tällä hetkellä mahdollista varata. Uusi julkaisupäivä ei ole vielä tiedossa. Sinulla on mahdollisuus saada sähköposti-ilmoitus kirjailijan uusista kirjoista, jotka lisätään Helmet-verkkokirjastoon. Ohjeet uutuusvahdin tekoon löydät helmet.fi:stä: https://helmet.finna.fi/Content/asiointi-verkkokirjastossa#tallennetut-haut
Kirjastonhoitaja yrittäisi ehkä jäljittää Frans Oskar Virtasen elämänvaiheita näin:
-Retkeilylautakuntaa koskevat asiapaperit on tallennettu Kansallisarkistoon.
-Vanhoista retkeilyalan vuosikirjoista yms. tiedetään mahdollisesti Suomen Retkeilymajajärjestössä. Suomen retkeilymajajärjestön vuosikirjoista vanhin on vuodelta 1939. Retkeilymajajärjestön yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.srmnet.org/
F.O.Virtasen panoksesta kuorotoimintaan voi kysyä Sulasolista, Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto r.y:stä. Heidän kotisivuiltaan löytyy myös hyvä linkkiluettelo muihin musiikkialan tiedonlähteisiin. Osoite on http://www.sulasol.fi/
Helsingin kaupunginarkistossa, www.hel2.fi/Tietokeskus, on osoiterekisteri, johon on tallennettu helsinkiläisten osoitteet vuodesta 1907 lähtien. Rekisterissä on sukunimen mukainen hakemisto, joten Amandan osoitteet Helsingissä selviävät todennäköisesti siitä. Ammattihakemistoista, puhelinluetteloista ja osoitekalentereista saattaa myös olla apua.
Lapualla apteekkarina toiminut John Wahander mainitaan Finlands apotekare -matrikkelissa vuodelta 1895. Hänen vaimonsa nimi on Aina Lovisa Holmlund. Suomen sukututkimusseuran HISKI-tietokannasta, www.genealogia.fi, he löytyvät Lapuan seurakunnasta. Matrikkeleita on parasta hakea Kansallisarkistosta tai Suomen sukututkimusseuran kirjastosta. Lääkintöhalituksen myöntämät apteekkiluvut on...
Taitaa olla niin, että kirjastojen kokoelmista Lambda Literary -palkintoon ehdolla olleita tai palkittuja kirjoja löydät parhaiten hakemalla joko kunkin teoksen tai tekijän nimellä. Kirjoista ei nimittäin välttämättä tallenneta tietoja siitä, ovatko ne palkittuja tai olleet ehdokkaina kirjallisuuspalkinnoille. Helmet-kirjastoista voit toki etsiä Finlandia-palkittuja (hakusanalla Finlandia-palkinto), mutta haku sanoilla ’lambda literary’ ei minulla tuottanut yhtään tulosta.
Minun on siis vain kehotettava sinua verryttelemään sormesi ja istumalihaksesi – ja käymään tietokoneen äärelle pitäen silmien ulottuvilla listaa kirjoista, joita haluaisit etsiä. Kaikkien kirjastojen tietokannoista löydät teoksen englanninkielisellä nimellä sekä...
HelMet-aineistotietokannan (www.helmet.fi) mukaan kysymääsi kirja 'Culture shock! Japan' löytyy Kirjasto 10:n kokoelmista.
Kirjasto Kympin osoite on Elielinaukio 2 G ja puhelinnumero
09-31085703.
