Jo aiemmassa vastauksessa linkatusta Tilastokeskuksen julkaisusta (https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/98780/xksk_vrm_1749-1999_1999_dig.pdf?sequence=1) löytyy pelkän väestönlaskennan lisäksi paljon muutakin tietoa väestön rekisteröimisestä.
Julkaisun sivulla 25 kerrotaan läsnäolevan ja poissaolevan väestön jaottelusta: ”Läsnäoleva väestö sisälsi kunnan alueella vakinaisesti asuvan väestön. Poissaoleva väestö jaettiin kolmeen osaan siten että erotettiin (1] ulkomailla olevat, (2) muualla Suomessa olevat, jotka eivät olleet kirjoissa muussa seurakunnassa ja (3) ne henkilöt, joiden olinpaikasta ei ollut tietoa.”
Kuten julkaisusta käy ilmi, muuttojen rekisteröimiseen liittyi paljon epätarkkuutta. Julkaisussa kerrotaan: ”...
Voisit ehkä pitää Sara Osmanin uutuusromaanista Kaikki mikä jäi sanomatta. Nuorten aikuisten kirjallisuudestakin löytyy varmasti paljon kriteerisi täyttäviä teoksia, esimerkiksi Emma Luoman Perhosten aika.
Jos jännärit ovat mielestäsi usein liian pelottavia, voit kokeilla lukea hiukan kevyempää jännitystä, ns. ”cosy crime” kirjallisuutta, esimerkiksi Alan Bradleyn Flavia de Luce-sarjaa, Louise Pennyn Gamache-sarjaa tai Elly Griffithsin Ruth Galloway-sarjaa.
Suurin on Ylä-Enonvesi (12 km2) Saimaan Sääminginsalossa. Sääminginsaloa erottaa yhdeltä puolelta keinotekoinen kanava (Raikuun kanava).
Jos Sääminginsaloa ei pidä aitona saarena, niin suurin on Kulkemus Pihlajaveden Partalansaaressa (5,8 km2).
Lähde: https://en.m.wikipedia.org/wiki/Recursive_islands_and_lakes kohta Lakes on islands in lakes.
Avohakkuun hyöty luonnolle lisääntyy, jos sen yhteydessä jätetään säästöpuita metsään kuolemaan ja lahoamaan. Kokonaisten runkojen säästämisen asemesta voidaan tässä hyödyntää tekopökkelöintiä. Tekopökkelö saadaan aikaan katkaisemalla puu 2-4 metrin korkeudelta. Katkaisu nopeuttaa lahoamista, jolloin saadaan nopeasti lisää lahoavaa puuta metsiin. Puunlatva jätetään korjaamatta, mikä lisää myös maalahopuuta. Tekopökkelö tehdään yleensä lehtipuusta, joka on monimuotoisuudelle arvokas, mutta taloudellisesti vähäarvoisempi kuin havupuut.
https://forest.fi/fi/artikkeli/kukkiva-avohakkuu-on-suuri-hyonteishotel…
https://www.metsagroup.com/fi/puunhankinta/kestava-kehitys/metsanomista…
https://www.storaenso.com/fi-fi/newsroom/news/2021/8/get-to-...
Kävin tutkimassa Helsingin kaupunginkirjaston toimintakertomuksia ja raportteja, mutta niin outoa kuin se onkin, missään ei kerrottu toimipisteiden aukioloaikoja. Löysin vain eräästä kehittämissuunnitelmasta maininnan siitä, että kirjastojen aukiolo on viikolla n. 10 tuntia, lauantaisin 5-6 tuntia ja jotkut toimipisteet pitävät jopa sunnuntaisin auki. Tämä kuvasti oloja 1990-luvun puoivälissä. Kirjaston historiaa kuvaavasta teoksesta löytyi maininta Pukinmäestä, joka piti oviaan auki sponsorien avulla, Kansanvalistajasta kansalaisten olohuoneeksi : Helsingin kaupunginkirjasto 1940-2005 / Mikko Laakso. Helsingin kaupunki, kaupunginkirjasto 2010.
Helsingin seudun puhelinluettelosta löytyvät aukioloajat...
Induktioliedet vievät yleensä vähemmän sähköä kuin muut liedet. Kannattaa ensin tutkia oman induktiolieden käyttöoppaan tiedot sähkönkulutuksesta. Työtehoseura on myös vertaillut eri induktioliesien sähkönkulutusta. Veden kuumenemisajat keittoalueiden suurimmilla tehonasetteluilla ja Power-toiminnoilla näkyvät taulukoissa 3 ja 4. Käytännön ruoanvalmistuskokeiden tulokset näkyvät taulukossa 5.
https://www.tts.fi/files/893/Induktiotasojen_vertailu_TTS_koti661.pdf
Joistakin Vaski-kirjastoista ja.myös Turun kaupunginkirjastosta voi lainata energiamittarin ja mitata omien sähkölaitteiden energiankulutusta. Turun laitteita ei voi varata, mutta Vaskista voi seurata, onko jossain paikalla energiamittari. Tällä hetkellä ne ovat aika suosittuja....
Yleisradio välitti 2.6.1953 kruunajaistunnelmaa Iso-Britanniasta suomenkielisille kuuntelijoilleen reilun tunnin ajan. Ville Zilliacus selosti tapahtumia lähetyksessä Elisabet II:n kruunajaiset 19.15–20.25. Ruotsinkieliset saivat tyytyä 50 minuuttiin (19.30–20.20). Lähetyksen Elisabet II:s kröning selosti ensisijaisesti urheilutoimittajana tunnettu Enzio Sevón, joka radiouransa aikana raportoi Yleisradiossa kaikkiaan kahdettoista olympiakisat.
Hei!
Löysin pajulinnusta runon "Lintuin keräjät" Kantelettaresta.
http://runosto.net/kanteletar/kaikille-yhteisia-lauluja/lintuin-kerajat/
Voisiko se olla kyseessä?
Lisäksi pajulintu mainitaan Jukka Itkosen, Pertti Niemisen ja Aili Lipposen runoissa.
https://www.facebook.com/LappajarvenKunnankirjasto/posts/1824737444422846/
Sinä olet pajulintu,
minä paju,
lehahdat syliini joka yö,
nukut kainalooni, soperrat unesi tuuleen
vain minun kuulla,
minun, minunkin uneksia,
sinä lintu, minä paju.
- Pertti Nieminen
http://www.mediapinta.fi/isbn/978-952-236-886-7
Olisiko joku näistä oikea?
Vuosittain ilmestyneessä (1958-2016) Spes patriae -kirjasarjasta löytyvät tiedot eri vuosien ylioppilaista. Kirjassa on kuitenkin tiedot vain niistä ylioppilaista, jotka ovat sinne tietonsa antaneet.
Lisäksi paikallinen sanomalehti Suur-Keuruu on julkaissut 22.5.1996 tiedot valmistuneista kahden eri lukion ylioppilaista. Tiedot ylioppilaista saa olemalla yhteydessä Keuruun kirjastoon, jossa on Suur-Keuruu-lehden sidotut vuosikerrat.
Lause löytyy aivan kirjan viimeisiltä sivuilta. Kivivuoren Janne on tullut Helsingistä Koskelassa käymään. Janne lausahtaa näin Akselin pojalle Juhanille, kun he puhuvat maataloudesta. Janne kehuu Juhanin isännyyttä ja tilanhoitoa, ja Juhani puolestaan yrittää korostaa maatilan töiden vastuksia ja tukipalkkioiden menemistä sen hyväksi, että kaupunkilaisilla olisi halpaa ruokaa ja helppo elämä. Janne toteaa: "Niin. Poika istuu vankan talon pöydän päässä ja puhuu niin kuin mikäkin proletaari... Tämä elämä taitaa tehdä meille kaikille pelkkää vääryyttä... Aikoinaan tuommoista miestä tässä kylässä pidettiin sortajana... Ja taitaa joku pitää nytkin... Niin, niin. Päivä on tehnyt kierroksensa."
Asiantuntemuksemme ei riitä opastamaan kustannussopimuksessa sovittujen palkkioiden maksuun liittyvissä ongelmissa. Parasta onkin ottaa yhteyttä Kirjailijaliiton lakimieheen ja kysyä neuvoa. https://kirjailijaliitto.fi/yhteystiedot/
Liitto lupaa neuvoa kustannussopimusasioissa paitsi jäseniään, myös uransa alussa olevia ja vielä liittoon kuulumattomia kirjailijoita. https://kirjailijaliitto.fi/kirjailijalle/kustannussopimus-ja-muut-sopi…
Myös Suomen tietokirjailijat ry:llä on oikeudellista neuvontaa. Heidän palvelunsa ovat saatavilla yhdistyksen jäsenille.
https://www.suomentietokirjailijat.fi/kirjailijalle/oikeudellinen-neuvo…
Suomen Sukututkimusseuran sivustolla asiasta kerrotaan seuraavasti: ”Evankelis-luterilainen kirkkohallitus antoi suosituksen vuonna 2011, jonka mukaan sukututkijoita ei pitäisi päästää henkilökohtaisesti tutkimaan 100 vuotta nuorempia kirkonkirjoja tai niiden mikrojäljenteitä. Käytännössä tämä tarkoittaa noin vuosien 1910–1960 kirkonkirjoja. Useimmat seurakunnat toimivat Kirkkohallituksen suosituksen mukaisesti. Tietojen saaminen alle 100 vuotta vanhoista kirjoista vaatii yleensä virkatodistuksen tilaamisen seurakunnasta.” Sivustolla on myös video, jossa opastetaan virkatodistuksen tilaamisessa. Tässä linkki sivustolle:
https://www.genealogia.fi/kirkonkirjat/
Tietojen tilaaminen suoraan kansallisarkistosta ei siis onnistu, vaan tietoja...
Sarjan uusi osa What Time the Sexton's Spade Doth Rust näyttäisi ilmestyvän alkukielellään englanniksi syyskuussa 2024, mutta sarjaa suomeksi julkaissut kustantaja Bazar ei ole vielä julkaissut tietoa suomennoksen ilmestymisen ajankohdasta. Tiedustelin asiaa myös suoraan kustantamosta, mutta en valitettavasti saanut vielä vastausta. Aikaisempien osien ilmestymistä kun katsoo, niin hyvin ripeällä tahdilla ne on suomennettu, jopa heti samana vuonna.
Selailin Helsingin seudun puhelinluetteloita. Vielä vuoden 1979 luettelosta löytyy Laatuvaunu Ky osoitteesta Itälahdenkatu 25. Vuoden 1980 ja 1981 luetteloissa Laatuvaunu Ky:n kohdalla puolestaan lukee seuraavasti: "ks. Starckjohann & Co Oy Ab. Palontorjunta Niittaajank. 3 B." Vuoden 1982 luettelossa Laatuvaunu Ky:ta ei löydy enää lainkaan.Hs.fi aikakoneen vuoden 1979 juttujen silmäilyn perusteella näyttää siltä, että Laatuvaunu Ky on vuosikymmenen vaihteessa integroitunut osaksi Starckjohann & Co Oy:ta. Käsiini saamieni tietojen perusteella jää hieman epäselväksi, mitä tässä yhteydessä on tarkalleen tapahtunut Itälahdenkadun Laatuvaunulle. Yksi veikkaus voisi olla, että Laatuvaunun toiminta on lakannut välittömästi...
Tarkoitatko ehkä kappaletta "Keltaiset banaanit", joka alkaa: "Hei Hondurassa rannalla sen puhtahalla sannalla"? Laulussa lauletaan myös: "He paljon banaaneita syö, ja siinä onkin päivän työ, sen päälle banjojaan he lyö". Sen ovat säveltäneet ja sanoittaneet Valto Tynnilä ja Martti Jäppilä. Sen on levyttänyt esimerkiksi Dallapé-orkesteri solistinaan Veli Lehto (eli Viljo Lehtinen). Tämä levytys on vuodelta 1931.Keltaiset banaanit Yle Soiva arkisto:https://areena.yle.fi/podcastit/1-63858870
Löysin pari kirjaa, joissa Ateneumin taidemuseo on keskeinen paikka. Inari Krohnin Musta ja muut värit on taiteilijaromaani joka sijoittuu 1960-luvulle ja kertoo nuorista taideopiskelijoista. Katja Kärjen Evan neljä elämää on elämäkertaromaani kuvanveistäjä Eva Ryynäsestä, joka taistelee tiensä maatalosta Ateneumiin opiskelemaan kuvanveistämistä. Tämä toki on todelliseen henkilöön pohjautuva romaani.
