Hei,
Tule käymään Kemin kaupunginkirjastossa. Valikoimissamme on useita lainattavia kirjoja, joissa opetetaan kysyymääsi ns. kymmensormijärjestelmää. Esimerkiksi "Mäkinen, Anja Näppäilytaito ja tekstinkäsittely ISBN 951-97968-6-X (2003) ja Mäkinen, Anja Konekirjoitus ja tekstinkäsittely 1 ISBN 951-95954-5-7 (1992) käsittelevät asiaa. Muitakin oppaita löytyy.
Kaukolainaus toimii toistaiseksi vain kirjastojen kautta. Voitte tehdä kaukolainapyynnön lähimmästä teille sopivasta kirjastosta, johon nuottivihot toimitetaan.
Voisiko kyseessä olla Anatolij Afanasjev, Terve – Afinogen!, http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_3173#.VNNtfvM8JZs ? Afanasjev on neuvostokirjailija eikä siis välttämättä sellainen venäläinen klassikko, jota tarkoitat.
Suomeksi on ilmestynyt vuonna 2010 Tammen julkaisema teos Etelä-Afrikka. Kirja on Näe ja koe sarjaa ja se on kätevä ja helppokäyttöinen kirja, josta löytää helposti värikoodien avulla esimerkiksi maan eri osien nähtävyydet.
Lisäksi englanniksi on ilmestynyt esimerkiksi seuraavat uudemmat teokset:
Briggs, Philip, South Africa, 2015 (Insight Guides)
Bainbridge, James, South Africa, Lesotho & Swaziland, Lonely Planet, 2015.
Kannattaa tutustua useampiin teoksiin ja ottaa matkalle mukaan mieluisin.
Voit kaukolainata sen täyttämällä kaukopalvelulomakkeen. Mene www.helmet.fi, valitse oikealta kohdasta Kirjastot ja palvelut alin kohta Kaukopalvelu ja klikkaa sieltä kohtaa Tee kaukopalvelupyyntö. Kaukolainat maksavat Espoosta ja Vantaalta noudettaessa 7 euroa, Helsingistä 4 euroa, Kauniaisista alk. 3 euroa. Voit valita haluamasi kaupungin, mutta kaukolainan noutopaikaksi Sinun on laitettava juuri siinä kaupungissa oleva kirjaston.
Tämä tilasto julkaistaan yleensä neljännesvuosittain. Jostain syystä nyt on viivettä. Viesti on mennyt eteenpäin joten todennäköisesti pian tulee loppuvuosikin nähtäväksi.
RFID-tarrat kirjoissa ovat virtalähteettömiä ja ei-lukutilanteissa passiivisia.
Helsingin kaupunginkirjaston RFID-lukijoiden ja automaattien elektromagneettiset arvot:
Kirjastojen pöydillä käytetään lähes yksinomaan 3M Mini RFID lukijalevyä (malli 210).
- RF frekvenssi: 13,56 MHz
- lähetysteho: 200 mW
- lukualue: 15,2 cm asti
- UL, FCC ja CE-hyväksynnät
Automaateissa käytetään vähän tehokkaampaa mallia Tagsys L-SA4 SHD.
- RF frekvenssi: 13,56 MHz
- lähetysteho: 1 W
- lukualue n 20 cm (ei löytynyt tarkkaa tietoa)
- UL, FCC ja CE-hyväksynnät
Helsingin kaupunginkirjasto on kysynyt neuvoa ja ohjeita Säteilyturvakeskukselta ja RFIDLab ry:n asiantuntijoilta.
Vastauksen antoi Helsingin kaupunginkirjaston Aineisto- ja metatietoyksikkö...
Helmet-kirjastojen asiakkailla on käytössä Ebsco Masterfile Elite -artikkelitietokanta. Osan artikkeleista voi lukea kokotekstinä, osa on vain viitetietoina, eli itse artikkelia ei pääse lukemaan, vain tiedot siitä näkyvät. Osan artikkeleista saa näkyviin kirjautumalla kirjastokortin numerolla ja pin-koodilla Helmetin omiin tietoihin.
Jos artikkelin saa näkyviin, on se mahdollista myös kopioida ja tulostaa.
Alla tietoa Helmet-kirjastojen asiakkaiden käytössä olevista tietokannoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Tietokannat
Valitettavasti kirjaston aineistosta ei löytynyt tietoa kalahaarukasta, mutta haarukan käytön historiasta löytyy tietoa. Alla listattuna muutama teos:
Grönholmn, Kirsi (2005) Pöytä koreaksi: kattauksen ja pöytätapojen historia. Hämeenlinna: Karisto Oy:n kirjapaino
Talvi, Jussi (1989) Gastronomian historia. Keuruu: Otava
Uusitalo, Hanna (2014) Pöytähopeat kaapin kätköistä. Helsinki: WSOY
Ruokailuvälineitä valmistavilta yrityksiltä (esim. Iittala tai Hackman) voisi saada lisää tietoa kalahaarukan valmistuksesta ja käytöstä.
Voisiko muistamasi lastenkirja olla Sakari Topeliuksen satu Koivu ja tähti, jossa puu ei tosin ole kuusi vaan koivu. Satu kertoo kotiaan etsivistä sisaruksista, tytöstä ja pojasta,joiden ainoat muistikuvat kodista ovat pihalla kasvava koivu ja sen oksien välistä iltaisin välkkyvä tähti. Satu on ilmestynyt monina eri painoksina ja monissa eri kokoelmissa, 60- ja 70-luvuilla mm. Topeliuksen kertomuksia lapsille ja Topeliuksen kauneimmat sadut -teoksissa.
Satu on luettavissa myös Kansalliskirjaston Doria-arkistosta:
http://s1.doria.fi/helmi/bk/1800/fem19980058/slides/219.html
Olisiko kyse ollut kuitenkin Kruunuvuoresta eikä Kruunuhaasta? Kruunuvuoren alueesta on olemassa Minna Torpan ja Aurora Reinhardin teos Kruunuvuori: unohdettujen huviloiden tarina (Helsingin kaupunginmuseo, 2009). Siinä on runsaasti vanhoja ja uusia kuvia rakennuksista sekä paljon tietoa.
Kollega arveli, että kyseessä voisi olla Kruunuvuoressa sijaitseva Villa Hällebo, jonka ”pihasta laskeutuivat graniittiportaat rantaan vievälle polulle” (s. 143). Talossa mainitaan olevan lasikuisti ja yläkerrassa kaksi makuuhuonetta. Rannasta löytyy hirsisauna, jota kutsuttiin Isoksi saunaksi.
Edellä mainitussa kirjassa on useita muitakin mahdollisia huviloita. Alue siirtyi sotien jälkeen Neuvostoliitolle ja Suomen Kommunistisen Puolueen...
Jyväskylän kaupunginkirjastossa hankintaehdotuksen toteutuminen ei edellytä tiettyä lukumäärää ehdotuksia. Aineiston valintaan vaikuttavat kirjaston yleiset valintaperiaatteet, mm. teoksen arvioitu kysyntä. Vain pieni osa kirjaston kokoelmasta on hankintaehdotuksia, mutta sitä ei erikseen tilastoida.
Muistikuva täysin tyhjästä kaupungista ja pienestä joukosta selviytyjiä "ihmishirviöiden" armoilla saa sarjojen asemesta ajattelemaan Danny Boylen elokuvaa 28 päivää myöhemmin (2002) ja sen jatko-osaa 28 viikkoa myöhemmin (2007). Teatteriesitysten lisäksi molemmat on televisioitu; ensimmäiset esitykset nähtiin MTV3-kanavalla, myöhemmät Foxilla.
Kelan sivuilla on tietoa siitä, milloin ja miten voi saada korvausta taksimatkoista. Alla linkki sivulle:
https://elamassa.fi/terveys/milloin-ja-miten-kela-korvaa-taksimatkoja/
Kyseinen Jerusalemin kuningas oli nimeltään Balduin IV. Balduin eli keskiajalla aikana, jolloin Jerusalem oli kristillisten frankkien ja temppeliherrojen vallassa, s. n.1161- k.1185. Balduin sairastui lepraan jo alle 10-vuotiaana, mutta eli vastoin odotuksia aikuisikään saakka. Balduin kuitenkin valittiin kuninkaaksi 13-vuotiaana ja hän osallistui sotaretkille muslimeja vastaan jo 14-vuotiaana. Tämä oli kuulun Saladinin valtaan nousun aikaa. Muslimien keskinäisen valtataistelun aikaan ja vielä Saladinin päästessä vallan kahvaan, Balduin taisteli voitokkaasti häntä vastaan, suurimman voittonsa Saladinista hän saavutti Montgisardin taistelussa 1177. Tämän jälkeen vähitellen vaikeudet kasvoivat, kristillisten sotaherrojen...
Kyseessä on Alexander Mackendrickin ohjaama Naisentappajat (The ladykillers) vuodelta 1955, pääosissa mm. Alec Guinness ja Peter Sellers.
https://www.elonet.fi/fi/elokuva/141716
https://www.imdb.com/title/tt0048281/?ref_=fn_al_tt_2
