Halal:ista kerrotaan näin sivulla
http://www05.turku.fi/kulttuurikeskus/kvk/kulttuurit/islam.html
Kulttuurit kanssamme:
Halal(sallittu) -ruoka on tehty islamin sääntöjä noudattaen. Halal-teurastus edellyttää, että teurastettavan eläimen pää käännetään Mekkaan päin ja lausutaan: ”Jumalan, armeliaan armahtajan nimeen” ja sitten sen kaulavaltimo katkaistaan veren pois valuttamiseksi. Useissa länsimaissa tällainen teurastustapa on sallittu. Suomessa sen ehtona on eläimen tainnuttaminen ennen teurastusta.
Islamilaisen ruokaetiketin mukaan ruokaa kuuluu aina tarjota kaikille ihmisille, jotka ovat samassa huoneessa. Hyviin tapoihin kuuluu kestitä vierasta ylenpalttisesti. Vieras osoittaa kohteliaisuuttaan isäntiä kohtaan jättämällä lautaselleen...
Syysaikaan myös Itäkeskuksen kirjasto, Kallion kirjasto, Rikhardinkadun kirjasto ja Töölön kirjasto ovat auki sunnuntaisin, mutta kesäaikaan tosiaan vain Kirjasto 10 pitää ovensa avoimena sunnuntaisin. Kesällä lienee kirjastojen sunnuntain aukiololle vähemmän tarvetta kuin muulloin, ja koska henkilökunta pitää kesälomia, olisi työntekijöiden saaminen sunnuntaivuoroihin ongelmallista isoissa kirjastoissa. Kesällä arkisinkin töitä tehdään usein pienemmällä väellä kuin yleensä, vaikka jonkin verran kesäsijaisia onkin apuna. Osaksi kyse on varmasti myös rahasta, sillä sunnuntaina tehty työ maksaa enemmän kuin arkena tehty työ.
Jos olet kuitenkin sitä mieltä, että kesällä pitäisi olla enemmänkin kirjastoja sunnuntaisin auki, voit antaa siitä...
Lauri Pohjanpään runo "Kalajuttu" on alkuruno 10-osaisesta sikermästä "Eriskummainen uni merikäärmeestä" ja se julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa "Sininen hämärä" vuonna 1933.
"Kalajuttu" löytyy kokonaisuudessaan esimerkiksi teoksista "Lausuntarunoja nuorelle väelle" (toim. Eero Salola, 1949) ja "Viides lukukirjani" (toim. Laurinen, 1955).
Lähteet:
https://finna.fi
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Lausuntarunoja nuorelle väelle (toim. Eero Salola, 1949)
Viides lukukirjani" (toim. Laurinen, 1955)
Mariana on Marianuksen sisarnimi. Molemmat ovat latinalaista alkuperää ja ovat peräisin sanasta mare eli meri. Marianan nimipäivä on ollut katkonaisesti Suomen almanakassa 1790-1907 huhtikuun 30. päivänä. Vuonna 1908 nimen korvasi Mirjam. Katkonaisuus johtui siitä, että vuosina 1797-1822 Marianan tilalla oli toisinaan vastaava miehennimi Marianus. Nimen on korvannut almanakassa toisinaan myös nimi Marianna.
Lähteet:
Lempiäinen, Pentti. Nimipäiväsanat: mitä nimet kertovat. Helsinki: Kirjapaja. 1994.
Lempiäinen, Pentti. Suuri etunimikirja. Porvoo: WSOY, 1999.
Asiaa on kysytty aikaisemminkin. Vastauksia voit lukea Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta osoitteeshttp://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx Kirjoita hakuruutuun nimet ja tee haku.
Kopioin sinulle osan aikaisemmin annetusta vastauksesta tähän:
"Onni lienee vanhepien tunteita pojan syntymän johdosta kuvastava nimi. Nimen voi käsittää myös onnellisen elämän toivotukseksi lapselle. Se voi myös olla lyhennelmä sanasta onnellinen, jolloin sen vastineita olisi latinan Felix (muistathan Mika Waltarin kirjan Feliks onnellinen) ja kreikan Makarios."
"Ilmari on muotoutunut kantasanasta 'ilma'. 1551 Psalttarissa mainitaan jo hämäläisten epäjumala Ilmarinen. Kalevalassa seppä Ilmarinen oli yksi eepoksen sankareista. Ensimmäinen...
Hei!
Tuon Arvo Koskimaan säveltämän ja Dagmar Parmaksen sanoittaman laulun sanat löytyvät esim. Suuresta toivelaulukirjasta, osa 10.
Sanat löytyvät muutamista muistakin kirjoista. Piki-verkkokirjastosta,
osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2 löytyy laulukirjoja myös laulun nimellä, siis kirjoittamalla tässä tapauksessa nimeke-laatikkoon vaaralliset huulet.
Osoitteesta https://finna.fi löytyvän Fennica-tietokannan mukaan Lauri Pohjanpään kokoelma ”Metsän satuja ja muita runoja” ilmestyi ensimmäisen kerran WSOY:n kustantamana vuonna 1924. Toisen painoksen julkaisi sama kustantaja vuonna 1930. WSOY julkaisi kirjasta Annikki Arola-Anttilan kuvittaman uuden laitoksen nimellä ”Metsän satuja” vuonna 1953 ja siitä toisen painoksen 1967.
Birger Federleyn vuonna 1907 suunnittelema ja Tampereen Ammattilaisten Kiinteimistö ja Kauppa Oy:n rakennuttama Kymmenenmiehentalo on saanut nimensä talon kymmenestä osakkaasta, jotka olivat tehtailija J. N. Salminen, nahkuri K. K. Kari, sähköteknikko Juho Holmsten-Heiniö, tehtailija J. A. Johansson, työnjohtaja Arvi Tanner, räätälimestari K. H. Pohjanpää, suutarimestari Paul Leppänen, kelloseppä C. V. Bergström, kauppias K. V. Luukkonen ja kauppias K. O. Toivonen.
Lähde:
Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998
Kun olen kuollut löytyy esimerkiksi Pohjanpään vuonna 1941 julkaistusta kokoelmasta Mustarastas ja hänen valittujen runojensa kokoelmasta Kaipuu ylitse ajan.
Raila on myöhäinen suomalainen mukailu samaa tyyppiä kuin Aila, Maila. Almanakassa se on ollut 13.6. vuodesta 1950 alkaen. Virossa Railin ja Railan katsotaan johtuvan hebrealaisesta nimestä Raakel, jonka merkitys on ’lammas’. Lisää etunimistä kirjoissa Vilkuna, Kustaa : Etunimet ja Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja. Erisnimenä raila on Nykysuomen sanakirjan mukaan valkosuojuksinen suksen muotoinen jalas, jolla maaten hylkeenpyytäjä lähestyy saalistaan, ajopuu.
Maakuntalauluilla tarkoitetaan Suomen historiallisten ja nykyisten maakuntien kunniaksi sävellettyjä tai tuohon tarkoitukseen myöhemmin valittuja lauluja. Kaikki maakuntalaulut paitsi Maasalon Lapinmaa löytyvät cd:ltä Maakuntalaulumme/Jyrki Anttila ja Satakunnan Sotilassoittokunta, johtaa Riku Huhtasalo, S.l. : Satakunnan Sotilassoittokunta, 2006. Laulut on sovitettu lauluäänelle ja puhallinorkesterille. Maakuntalauluja on koottu myös seuraaville cd-levyille: Kotimaan kasvot/Suomen laulu (esitt.), Helsinki : Finlandia Records, p1998. Kokoelma perinteisiä isänmaallisia ja maakuntalauluja; Isänmaan lauluja = Songs of the Fatherland/Eri esittäjiä, Espoo : Fazer Music, p1992. Alkuperäisäänitteet ovat vuosilta 1972-1992.
HelMetistä...
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Mirette on keskieurooppalainen muunnos Mirasta ja sen kautta Mirabellasta. Mirabella tulee latinasta ja tarkoittaa ihailtavaa, ihastuttavan kaunista.Alkujaan italialaisen nimen lyhentymä on Mirella, jonka ranskalaisia vastineita ovat Mireille ja Mirelle. Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistosta (http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx) löydät lisätietoa Mira-nimestä. Kirjoita hakusanoiksi etunimet ja Mira sekä tee haku.
Elina, Elna, Ellen, ELLA 10.2. Kustaa Vilkuna tarkisti nimipäiväkalenterin v 1950 almanakkaa varten. Silloin lisättiin nimet Elna ja Ella, jotka olivat siihen aikaan kuitenkin jo vanhoja nimiä.
Ella tunnetaan monien eri nimien lyhennettynä muotona. Tällaisia ovat Elina tai Eleonoora, jonka Englannissa tulkitaan tarkoittavan kaunista keijukaista. Eleonooran alkuperä on arabian sanassa Ellinor = Jumala on valoni. Ella voi olla muunnos myös Helenasta (kreikan ’loistava, säteilevä’) tai Elisabetista (hepr. ’Jumala antaa avun’, ’Jumala on valani’). Alkuperä voi olla myös germaaninen Alia tai Alja (suom. ’kaikki’).
MARIA, Maija, Mari 2.7. Maria, Jeesuksen äidin nimi, on Suomen yleisin naisennimi, koko maailmassa toiseksi yleisin (tilastoa on...
Valitettavasti noin tarkkaa tietoa ei ole vielä saatavaissa. Kirjojen postitus, pakkaus ja muutto sekä kirjahyllyjen kestävyys on yleensä laskettu keskimääräisellä painolla. Äkkiseltään voisi ajatella, että isojen kirjojen tieto-hylly painaa paljon enemmän kuin kaunohylly. Kirjojern koko kuitenkin aiheuttaa sen, että hyllyjen välitys ei voi olla niin tiheä kuin kaunon ja paksuus taas sen, ettei hyllyyn mahdu yhtä monta kirjaa kuin kaunokirjallisuusalueella. Siksi hieman yläkanttiin painotettu keskikokoisen kirjan paino ja niteiden määrä hyllymetrillä riittänee hyvin aineiston painon arviointiin.
Kirjaston paikkakin tietysti vaikuttaa. Vanhat tilat tai vain asumiskäyttöön suunnitellut kerrostalot eivät kenties kestä kirjastoa, mutta...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirja Sukunimet antaa Valkonen -nimestä seuraavanlaista tietoa: nimi pohjautunee ihon tai tukan väriä ilmaisseeseen lisänimeen samoin kuin esimerkiksi nimi Valkeapää, joka on kehittynyt sukunimeksi valkotukkaiselle tai poikkeuksellisen vaaleaihoiselle annetusta alkuaan henkilökohtaisesta lisänimestä.
1500-luvun puolivälissä Valkosia on esiintynyt Etelä-Karjalassa ja Savossa. Haukivuoren kirkonkylän vanhimpia taloja on Valkosten vuodesta 1541 vuoteen 1721 isännöimä talo. Sieltä Valkosia siirtyi Hankasalmen Sauvamäkeen. Hämeessäkin Valkonen mainitaan veroluettelossa 1500-luvulla.
1600-luvun lähteissä Valkosia tavataan Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Sotkamossa.
Tarkoitat varmaankin vuosittain ilmestyvää Spes patriae -ylioppilasmatrikkelia, jossa kylläkin on ylioppilaita Suomen eri paikkakunnilta. Pelkästään Rovaniemen yhteislyseon ylioppilaista tuskin löytyy erillistä matrikkelia; ainakaan Suomen kansallisbibliografia ei sellaista tunne.
Esimerkiksi HelMet-kirjastoista Spes patriae löytyy vuodesta 1958 lähtien aina nykypäivään asti:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/tspes+patriae/tspes+patriae/1%2C52%…-
Vuoden 1960 matrikkelissa on kyllä mukana myös Rovaniemen yhteislyseo.
Sanat ja nuotti löytyvät ainakin julkaisusta Koulukuoro, osa 8: Kun pimenevät illat : kuusi laulua koulukuorolle / sov. Jukka Kankainen, c 1987 Fazer Musiikki, Helsinki. Nuotin tuotetunnus on F. M. 07814-7. Tämän laulun Kun pimenevät illat on säveltänyt Lilli Leinberg (Thuneberg), ja sanat ovat Elsa Beskowin. Säkeistöjä on kolme. - Koulukuoro 8 -nuottivihkoa voitte kysyä asuinkuntanne kirjastosta. Mikäli sitä ei ole juuri siinä kirjastossa, se voidaan kaukolainata teille jostain sellaisesta kirjastosta, jossa sitä on.
Signeerausten tunnistaminen vaatii asiantuntijan. Heitä voi helposti löytää esim. taidehuutokaupoista.
Kuvataiteilijamatrikkelista sekä Art Signature Dictionary palvelujen kautta voi myös hakea taiteilijoita.
http://www.hagelstam.fi/
https://www.bukowskis.com/fi/auctions/upcoming
http://www.artsignaturedictionary.com/result.php?stype=e&m=1&qMonogram=…
http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/fi/etusivu.html
Anna-Leena Härkösen sähköposti- ja kotiosoitteensa eivät ole julkisesti tiedossa eikä häneltä löydy verkosta henkilökohtaista kotisivua. Otavan kotisivuilta osoitteesta http://www.otava.fi löytyy tietoisku Anna-Leena Härkösestä, kun valitset ensin linkin kirjailijat ja sieltä kotimaisten kirjailijoiden kohdalta pudotusvalikosta hänen nimensä. Voit ehkä yrittää kysyä häneltä jotakin hänen kustantajansa Otavan kautta. Otavan yhteystiedot löytyvät täältä, http://otava.fi/yritys/yhteystiedot/
Anna-Leena Härkösestä on kysytty usein Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta. Vastauksissa on paljon tietoa hänestä ja hänen kirjailijan urastaan. Vanhat vastaukset löydät täältä, https://www.kirjastot.fi/kysy/asiasanat/h/harkonen-anna-leena Vastauksista...
