Kysymyksen sitaatti on kirjan kuudennen luvun alusta:
"Kesäisenä aamuna, poikavuosieni legendaarisella Venäjällä, kohdistui ensimmäinen katseeni heti herättyäni valkoisten sisäkaihdinten väliseen rakoon." (suomentanut Juhani Jaskari)
Ilmeisesti mainitsemasi kirja on ensimmäinen afganistanilaistaustaisen kirjailijan suomeksi julkaisema kirja.
Afganistanilaistaustaisen suomalaisen Aziza Hossainin kirjoittama novelli "Punaiset pilvet ja sininen taivas" on ilmestynyt novelliantologiassa "Mikä ihmeen uussuomalainen? (2009)". Teos löytyy helmetistä: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1890609__SAziza%20Hossaini__Orightresult__U__X3?lang=eng&suite=cobalt
Löysin ainakin seuraavat afganistanilaiset naiskirjailijat:
Nadia Anjuman (1980-2005) oli afganistanilainen runoilija. Häneltä on ilmestynyt englanniksi lasten kuvakirja "Dreams of freedom : in words and pictures", joka löytyy helmetistä: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/...
Kirjastoissa noudatetaan normaalia laina-aikaa vuodenajoista riippumatta, mutta remonttien takia laina-ajat voivat olla pidempiä. Myös joulunpyhät tai muut kirjaston sulkupäivät voivat siirtää eräpäivää vähän eteenpäin.
Löysin kaksi ehdokasta. Thomas Danielssonin ja Monica Gydalin kirja Pasi sairaalassa (1973) on osa sarjaa, jonka muut osat ovat Pasi saa pikkuveljen (1973), Pasin vaari (1973) ja Pasi ja Kaisan perhe (1975). Toinen vaihtoehto, Aase Foss Abrahamsenin kirja Anne sairaalassa (1990) ei kuulu sarjaan, joten se ei ehkä kuitenkaan ole etsimäsi kirja. Mitään näistä ei ole Kuopiossa saatavana, enkä myöskään löytänyt kansikuvia netistä tai kuvauksia niistä Lastenkirjainstituutin tietokannasta. Kirjat voi tilata Varastokirjastosta kaukolainaksi. Kaukopalvelumaksu on 3 € kirjalta.
Oi Herrani, oi Luojani on osa Jussi Rasinkankaan säveltämää ja Juhani Konolan säveltämää Juhlamessua (2001). Laulun sanat näyttävät löytyvän ainoastaan messun nuotista, joka kuuluu useidan Suomen kirjastojen kokoelmiin.
Voit tilata nuottijulkaisun kaukolainaan oman kirjastosi kautta.
https://www.finna.fi/Record/fikka.4703576#toc
https://finna.fi
Kyseinen teksti löytyy ainakin Ähtäriin pystytetystä Hugo Simbergin muistomerkistä (uutisoitu mm. Ilkka-sanomalehdessä 12.6.2017). Muistomerkissä lukee täältä Tuonelaan - tog sig till Hades.
Kun mietitään tog sig till Hades -tekstin tarkoitusta niin edellä mainittu täältä Tuonelaan on hyvä vapaamuotoinen käännös: Vanhoissa jumaltarustoissa Hades viittaa jumalan lisäksi myös vainajien olinpaikkaan ja tuonpuoleiseen. Suomalaisessa mytologiassa vastaava paikka on Tuonela. Muistoteksti kuvannee siis vainajan päätymistä tuonpuoleiseen. En kuitenkaan valitettavasti onnistunut löytämään lähdettä muistotekstin alkuperästä tai siitä onko se miten yleinen.
Kansalliskirjaston Digitaaliset aineistot -sivuston kautta löytyi tuolta ajalta yksi artikkeli Gunnar Grönbergistä. Se on Sisämaa-Laatokka-lehdestä 13.8.1948. Se liittyy kuitenkin hänen vankilasta pakoonsa. Artikkeli on luettavissa alla olevasta linkistä:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1744900?term=Gunnar%20Gr%C3%B6nberg&page=3
Kaikkia artikkeleita ei kuitenkaan voi vapaasti lukea vaan ainoastaan vapaakappalekirjastoissa, joita ovat Kansalliskirjasto Helsingissä, Turun yliopiston kirjasto, Jyväskylän yliopiston kirjasto, Åbo Akademin kirjasto, Oulun yliopiston kirjasto ja Itä-Suomen yliopiston kirjasto.
Pietarsaaren kirjastossa on mikrofilmeillä Pietarsaaren Sanomien ja Jakobstad Tidningin vanhempia...
Suomenkielisiä Harry Potter -kirjoja on luettavissa Overdrive-palvelussa, joka ei ole kirjastoalueellasi käytössä. Kirjastosi tarjoamassa Ellibs-palvelussa Harry Pottereita ei ole.
http://ekirjasto.kirjastot.fi/
Sinun kannattaa antaa palautetta asiasta suoraan omalle lähikirjastollesi. Se ei kuulu Kysy kirjastonhoitajalta -vastaajakirjastoihin.
Pukinmäen kirjasto on auki nyt kesällä, maanantaista torstaihin klo 9 - 19 ja perjantaisin.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pukinmaen_kirjasto
Viikissä Helmet-kirjastojen asiakkaita palvelee pop-up-kirjasto, joka sijaitsee Viikin Infokeskus Koronassa. Sen sisäänkäynti on vain muutaman askeleen päässä vanhalta sisäänkäynniltä osoitteessa Viikinkaari 11 B. Kirjasto sijaitsee rakennuksen 4. kerroksessa, johon pääsee hissillä. Pop-up-kirjastoon voi mm. palauttaa aineistoa. Kirjasto on auki kesällä ma–pe klo 12–18.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Viikin_kirjasto/Juttuja_kirjastosta/Viikin_Popup_Kirjasto(210719)
Virasto-termi on oikeastaan aika rajattu viralliselta käytöltään. Virasto on toiminto, jolle on annettu laissa tai säädöksissä tehtävä, vastuu tai toimivaltuus johonkin asiaan. Lakitekstissä saatetaan määritellä esimerkiksi näin: Virastolla tarkoitetaan lailla tai valtioneuvoston asetuksella perustettua valtion virastoa tai laitosta (kts. esimerkiksi Laki yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20131233 ).
Varastokirjasto ( http://www.varastokirjasto.fi/tehtava-ja-tavoitteet/ ) on opetus- ja kulttuuriministeriön alaisista 11 virastosta yksi: https://minedu.fi/hallinnonala . Varastokirjaston toimintaa määrittää Laki varastokirjastosta https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1988/...
Tiger Team -sarjan kirjoissa lukija on yksi etsivistä. Jokaisen luvun lopussa on lukijalle kysymys, jossa voi käyttää apuna liitteenä olevia salapoliisitarvikkeita. Jokainen kirja loppuu Tiikereitten tunnuslauseeseen: "Tiger Team selvittää, verraton on joukko tää." (Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta)
Thomas Brezinan Tiger Team -sarja ilmestyi suomeksi vuonna 2001 Kirjaliton kustantamana:
1. Tiger Team ja faraon kirous.
2. Tiger Team ja avaruusolennot.
3. Tiger Team ja kasvoton ratsastaja.
4. Tiger Team ja jalkapallokentän kummajainen.
5. Tiger Team ja lentävät tulipallot.
6. Tiger Team ja pääkallokypärä.
Sarjan muita osia ei ole suomennettu.
Kyseessä on varmaankin Judy Leigh'n teos Suurenmoinen irtiotto (A grand old time, suom. Marja Helanen, HarperCollins, 2020). Kirjan alanimeke on Tarina naisesta, joka osti auton ja ajoi vapauteen.
Lisää teoksesta voit lukea täältä:
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4072516
Linkistä voit myös tarkistaa teoksen saatavuuden kirjastoverkkosi alueella.
En löytänyt tutkimusta juuri tuosta aiheesta.
On pohdittu mainosten vaikutusta ympäristöön esim. Kulutus.fi Mainonnan seitsemän syntiä. http://www.kulutus.fi/artikkelit/mainonnan-seitseman-syntia/
Milla Annala ja Markus Vinnari ovat tutkineet TV-mainosten tuotteita ja huomanneet, että ympäristöä kuormittavat tuotteet saavat enemmän mainosminuutteja. https://www.aamulehti.fi/uutiset/art-2000007325815.html
Mainosten vaikutusta ihmisten käytökseen ja itsetuntoon on myös tutkittu esim. Mark R. Forehand, Rohit Deshpandé: What We See Makes Us who We are: Priming Ethnic Self-Awareness and Advertising Response https://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1509/jmkr.38.3.336.18871
tai Livingstone, Sonia: Does TV...
Emme valitettavasti onnistuneet selvittämään mistä kirjasta voisi olla kyse. Jos se oli kaunokirjallinen teos, niin voit koittaa hakea ja selailla kirjojen kansikuvia ja teoskuvailuja Kirjasammon kautta. Voit tehdä haun esimerkiksi hakusanalla 'seksuaalinen hyväksikäyttö', "lataa lisää tuloksia"-napista saat aina lisää hakutuloksia näkyville:
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/seksuaalinen%20hyv%C3%A4ksik%…
Maanmittauslaitoksen verkkosivuilta löytyy vanhat painetut kartat -palvelu, josta voi tutkia vanhempia karttasivuja halutulta alueelta https://www.maanmittauslaitos.fi/asioi-verkossa/vanhat-painetut-kartat
Mikko Kutilaisen laatima Vanhatkartat.fi -sivusto on varsin helppokäyttöinen. Sen avulla voi tutustua vanhoihin karttalehtiin, verrata niitä uusiin karttoihin ja katsoa kuinka ympäristö on muuttunut. https://vanhatkartat.fi/#13.2/62.37589/26.91248 Sivun vasemmasta yläkulmasta voi vaihtaa kartan painovuoden. Vanhin karttalehti Lahnasen seudulta on tässä palvelussa vuodelta 1972. Pieksämäen maalaiskunta yhdistyi Jäppilän ja Virtasalmen kuntien kanssa Pieksänmaan kunnaksi vuonna 2004. Vuoden 2007...
Ainakin piparkakkutaikinaan tai muuhun keksitaikinaan saa kohokuvioita kuvioivan kaulimen, erilaisten keksileimasimien tai silikonmuottien avulla. Kannattanee kokeilla muihinkin taikinoihin. Varsinaista leivontatekniikkaa kohokuvioiden tekemiseen emme löytäneet.
Robert Louis Stevenson on keksinyt mustat pilkut "Aarresaarta" varten. Mutta hän sai idean siihen entisaikojen merirosvoilta. Karibianmeren merirosvoilla oli tapana näyttää pataässää epäilyttävältä vaikuttavalle kollegalle. Pataässää onkin pidetty ns. kuoleman korttina.
https://en.wikipedia.org/wiki/Black_Spot_(Treasure_Island)
http://www.psywarrior.com/DeathCardsAce.html
Robert Louis Stevenson Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175930209969
Kyseessä voisi olla Elsa Beskowin kuvakirja Kukkaisjuhla. Kansikuva ja kuvaus sisällöstä löytyy esim. Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…. Kirja ei kuulu mihinkään sarjaan, mutta Beskowilta on julkaistu paljon muita kuvakirjoja (https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aucb0bdb53-d7a3-4519-8c07-c…).
Imatran kaupunki on istuttanut jo 300 omenapuuta, joiden hedelmiä asukkaat saavat käydä poimimassa. Aiheesta uutisoi Yle elokuussa 2021 https://yle.fi/uutiset/3-12072856.
