Teoksessa Lapsuuden isänmaa : Otavan IV lukemisto (toim. Alfred Salmela et al., Otava) on Hilda Käkikosken tarina Sepän Maija lähtee merille. Kirja ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1952 ja siitä otettiin uusintapainokset vuosina 1955, 1962 ja 1964.
Kirjan eri painoksia on saatavana Suomen kirjastoissa. Saatavuuden voitte tarkistaa myös oman kirjastoverkkonne haulla.
https://lastenkirjainstituutti.fi/
https://finna.fi/
https://outi.finna.fi/
NE - Nationalencyklopedin mukaan Moder Svea olisi esiintynyt ensimmäisen kerran Ruotsin kansakunnan henkilöitymänä Georg Stiernhielmin runossa "Heroisch Jubel-Sång" vuodelta 1644. Runo oli kirjoitettu kuningatar Kristiinalle hänen valtaannousunsa ja täysi-ikäisyytensä kunniaksi. Se levisi tämän jälkeen laajempaan tietoisuuteen mm. Anders Wolimhausin (tunnetaan myös nimellä Anders Leijonstedt) runon "Svea Lycksaligheets Triumph" (1672) ja Gunno Dahlstiernan (Eurelius) runon "Kunga-Skald" (1698) kautta:
https://www.ne.se/uppslagsverk/encyklopedi/l%C3%A5ng/svea
Valitettavasti emme löydä yksityishenkilöiden osoitteita, puhelinnumeroita tai sähköpostiosoitteita. Sähköpostiosoitteiden hakuunkaan ei ole oikein pätevää hakukonetta.
Voit ehkä kysyä sähköpostia ystävilta. Heidän yhteystietonsa saat esim. Fonectan palvelusta tai myös maksullisesta Digi- ja väestötietoviraston palvelusta https://dvv.fi/osoitepalvelu
Asiaa pohdiskellaan muun muassa näissä sivustoissa. Molemmissa mainitaan tapauksia, joissa laukaus on sytyttänyt takin tuleen tai kuumat hylsyt ovat polttaneet (lievästi) ampujan kättä.
https://crimefictionbook.com/2015/04/28/on-writing-guns-is-the-pocket-s…
https://thefiringline.com/forums/showthread.php?t=516593
Linkitetyissä videoissa taskusta ampumista kokeillaan käytännössä. Niissä myös esitetään huoli siitä, että takki voi syttyä tuleen tai että vaatteen aiheuttama este voi saada aseen räjähtämään. Näissä esimerkeissä uhkakuvat eivät toteutuneet. Ampujat eivät myös näytä polttaneen käsiään. Jälkimmäisessä videossa ampuja korostaa, että tämä edellyttää oikeaa otetta, joka pitää käden kaukana piipusta ja rullasta.
https...
Presidentin valinnasta määritetään Suomen perustuslaissa (linkki Finlex-palveluun) seuraavasti: "Tasavallan presidentti valitaan välittömällä vaalilla syntyperäisistä Suomen kansalaisista..." eli jos henkilö on syntyessään Suomen kansalainen, hänestä voi tulla presidentti, eikä hänen etnisyydellään ole merkitystä.
Historia - Helsinki sivustolla kerrotaan, että "Kaupungin nimeksi tuli Helsingfors, koska se perustettiin Vantaanjoen suulle kohtaan, jossa vielä tänäkin päivänä kuohuu komea koski (ruotsiksi fors). Nykyään kyseinen koski on nimeltään Vanhankaupunginkoski."
Vaalilain 75 § toteaa ykskantaan: "Äänestäjä on velvollinen esittämään vaalilautakunnalle selvityksen henkilöllisyydestään." Se ei ota kantaa henkilöllisyyden todistamisen yksityiskohtiin, kuten vaikkapa tarvittavien asiakirjojen voimassaoloon. Tähän sisältyvän tulkinnanvaraisuuden vuoksi vuodesta ja vaaleista toiseen kirjallisten äänestysohjeiden laveus hämmentää äänioikeutettuja ja herättää kysymyksiä. Ohjeet ovat laveat, koska äänestäminen on tärkeä perusoikeus. On toivottavaa, että mahdollisimman moni pääsisi äänestämään – siksi henkilöllisyyden todistamista koskevista vaatimuksista onkin pyritty tekemään mahdollisimman väljiä ja äänestämisen mahdollistavia.
Vuoden 2021 kunnallisvaaleihin liittyvän uutisoinnin yhteydessä...
Ydinfissiossa raskas uraaniatomi halkeaa kevyemmiksi tytärytimiksi. Tytärytimien yhteenlaskettu potentiaalienergia on suurempi kuin uraaniatomin. Tämä sidosenergia vapautuu ytimen haljetessa. Energiaero vastaa uraaniytimen ja tytärytimien välistä massaeroa. Käytännössä osa uraanin massasta muuttuu energiaksi.
Prosessissa uraanipolttoaineen massasta katoaa noin 0,1 prosenttia eli yksi promille. Jos tonni uraanipellettejä käytettäisiin täysin reaktorissa, sen massa olisi poistettaessa siis enää 999 kilogrammaa.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sidosenergia
https://www.radioactivity.eu.com/site/pages/Fission_Energy.htm
https://www.vedantu.com/question-answer/in-the-fission-of-u235-the-perc…
https://world-nuclear.org/information-...
Kyse voisi olla Edward Ballin teoksesta Vereen kirjoitettu: plantaasin orjat ja isännät (Otava, 1998). Ballin suku omisti kaikkiaan noin 4000 orjaa. Kirjavinkit-sivulla on hyvä kuvaus kirjan sisällöstä.
Tällaisia koriste-esineeksi tarkoitettuja vuosilautasia näyttäisi valmistetun useampina vuosina. Esimerkiksi Astiaparatiisi-sivustolla kaupataan vuoden 1981 lautasta hintaan 45 euroa. Samoin vuoden 1990 lautasen (design Heidi Heinola) hinnaksi on asetettu 45 euroa.
Sivusto käyttää niistä nimitystä "Talvi, seinälautanen". https://www.astiaparatiisi.fi/kotiseina4.htm
Goodwill-sivustolla vuoden 1991 lautanen (design Stina Asikainen). Valmistaja tuntematon. https://goodwill.fi/kauppa/tuote/seinalautanen-jossa-koira-kavelee-mets…
Euroopassakin esiintyy tornadoja, mutta niistä käytetään Suomessa ja monissa Euroopan maissa nimitystä trombi. Pohjois-Amerikassa ilmiötä kutsutaan tornadoksi.
Lisätietoja
Ilmatieteenlaitos: Trombit https://www.ilmatieteenlaitos.fi/trombit
Yle: Näin syntyy tornado https://yle.fi/a/3-6651564
Hakusanalla Alissa löytyi Kirjasampo-sivuston haussa Kirill Bulytsevin romaani Alissa avaruudessa. (Hakutulokseen pääset tästä https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aubf6983f8-f1df-40f9-a6c7-6…)
Risingshadow-sivuston mukaan kirja sisältäisi kaksi teosta: Kun Alissa oli pieni vuodelta 1964 ja Alissa avaruudessa vuodelta 1974. Kirjan kuvaus vaikuttaisi vastaavan kuvaustasi. Voit lukea kuvauksen täältä https://www.risingshadow.fi/library/book/430-alissa-avaruudessa.
Toivottavasti osui oikeaan!
Kyseessä on vain rutiiniluonteinen ilmoitus. Windows-käyttöjärjestelmä lähettää Microsoftille diagnostiikkatietoja, jolla varmistetaan järjestelmän toiminta ja päivitystilanne. Required eli pakolliset on diagnostiikan vähimmäistaso ja se on asetettu kaikille kirjaston asiakastietokoneille. Asiakastietokoneen käyttäjä ei voi muuttaa asetusta eikä hänen tarvitse välittää ilmoituksesta.
Tätä laulua on kyselty vuosien varrella useampaankin kertaan. Laulu alkaa "Tummuu yö, vain tuuli vaeltaa. Laulun on levyttänyt ainakin Johanna Kartano-Rusanen vuonna 2008. Laulua ei ole ilmeisesti julkaistu nuottina, mutta sanat pitäisi löytyää tuon Yö meren rannnalla -levyn tekstilitteestä. Voit varata levyn ja kopioida sanat tekstiliitteestä.
Linkki Johanna Rusasen Yö meren rannalla levyyn:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1883978?lang=fin
Laulun sanat löytyvät myös Aulikki Oksasen kirjasta Kolmas sisar - lauluja ja laulurunoja (2011). Laulu on kirjassa nimellä Hopeinen laulu. Kirja on varattavissa Helmetin kautta.
Yleisradion artikkeli aiheesta: https://yle.fi/a/3-6114137
Kysy...
Valitettavasti näihin kysymyksiin on vaikea antaa täsmällistä vastausta, voin vain esittää arveluja. Vertailua varten tulisi olla tiedot kaikista painetuista ja julkaistuista tietokirjoista sekä tulisi määritellä pitääkö kirjan tekijän/tekijöiden olla suomalaisia vai riittääkö, että kirja on käännetty suomeksi. Aluksi kuitenkin pitäisi määritellä mitä tietokirjalla tarkoitetaan. Esimerkiksi kirjastoluokituksen mukaan myös raamattu (Helsingin luokka 220) kuuluu tietokirjoihin. Silloin hyvä ehdokas paksuimmaksi tietokirjaksi voisi olla jokin vanha raamatun painos. Esimerkiksi Finna.fi:stä löytyy esineinä vanhoja raamattuja, jotka kuvien ja kuvailutietojen perusteella ovat melkoisia möhkäleitä. Salon historiallisessa...
Suomen ja Viron televisiouutisten lähetysajat lienevät toisistaan riippumattomia ja niiden väliset yhteydet pelkkää sattumaa. Neuvosto-Virossa illan pääuutislähetyksen aika 21.00 oli varattu valtakunnalliselle Vremjalle, ja "paikallinen" Aktuaalne kaamera alkoi tällöin jo 20.30. Vremjan esittäminen Viron kansallisessa televisiossa päättyi vuoden 1989 lopussa. Aktuaalne kaameran lähetysaika siirtyi pysyvästi iltayhdeksään 27. tammikuuta 1992.
Suomalaisia ja virolaisia lähetysaikoja vertailtaessa tulee muistaa ottaa huomioon myös se, että Neuvosto-Virossa noudatettiin tunnin Suomea edellä olevaa Moskovan aikaa. Itä-Euroopan normaaliaikaan Virossa palattiin 24.9.1989. Tämän jälkeen Suomen ja Viron kellot ovat käyneet samaa aikaa...
Historia aineena kattaa varsin mittavan ajan ja kirjoja on paljon. Periaatteessa sinulle voisi suositella kaikkia kirjoja, joissa on Kirjasampo-palvelussa käytetty kuvailuna termiä historiallinen romaani, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/historiallinen%20romaani.
Varhaiselle ajalle, antiikin ajalle ja keskiajalle sijoittuvat Mika Waltarin teokset (mm. Sinuhe Egyptiläinen, Turms kuolematon, Ihmiskunnan viholliset, Mikael Karvajalka, Mikael Hakim) ovat varmaan sinulle tuttuja. Uudempaan aikaan ja Suomeen sijoittuvat esim. Tanssi yli hautojen ja Suuri illusioni. Antiikin aikaan sijoittuvat Jukka Heikkilän teokset. Ne ovat melko sotaisia.
Keskiajan elämään Euroopassa, erityisesti Italiassa voi tutustua Giovanni...
Suomen merimuseoon kannattaa ehkä ottaa yhteyttä. Merimuseon asiakirjakokoelmissa on Merenkulkulaitoksen vanhaa aineistoa, johon kuuluu myös suomalaisten kauppa-alusten miehityskortit vuosilta 1938-1981, jotka on järjestetty alusten nimen mukaiseen järjestykseen. Kortteihin on merkitty alukseen otetusta miehistöstä seuraavat tiedot: nimi, toimi aluksella, ottokatselmuspaikka ja -päivämäärä sekä päästökatselmuspaikka ja -päivämäärä. Kortteihin merkittiin 1940-50-lukujen vaihteeseen asti vain päällystö, minkä jälkeen myös miehistö pääsi mukaan kortteihin. Miehistökortit tehtiin aluksi vain ulkomaanliikenteen aluksista, mutta myöhemmin myös kotimaanliikenteessä olleista aluksista. Kortit löytyvät mikrofilmattuina myös Liikennevirastosta....
