Vaahteramäen Eemeli on niin suosittu kaveri, että hänestä kertovia kirjoja on melkeinpä jokaisessa kirjastossa. Nokian kirjaston kokoelmissa on näitä Astrid Lindgrenin kirjoittamia kirjoja monenlaisena versiona ja myös DVD-elokuva löytyy.
Jos haluat tarkistaa, mitä niistä tällä hetkellä on kirjastossa paikalla, voit tarkistaa sen Piki-kokoelmatietokannasta. Sitä pääset katsomaan vaikkapa kirjaston kotisivujen kautta.Toinen mahdollisuus on soittaa kirjastoon ja pyytää virkailijaa etsimään niitä sinulle valmiiksi.
Hei,
kyllä kävelysauvoja löytyy kuusi paria. Pituudet 105 - 130 cm.
110- ja 125-senttiset ovat parhaillaan lainassa pääkirjastolta, muut paikalla. Kirjaston aineistorekisteristä voi itse tarkistaa tilanteen: Web-Origon tarkennetussa haussa laitetaan teoksen nimi-kenttään: kävelysauvat. Saatavuustilanne kertoo, mitkä ovat lainassa ja mitkä paikalla. Sauvoja saa myös lähikirjastojen kautta, ne tulevat kuljetuksessa.
Kyseinen muistio lienee englannin ja ranskan kielellä Valtion painatuskeskuksen toimesta vuonna 1920 ilmestynyt
Aland question : from a Swedish Finlander's point of view
La question d'Aland : considérations par un Finlandais de race suedése
Kumapaakin kirjasta (noin 60 sivua) on saatavana Helsingissä ainakin Eduskunnan kirjastosta, muualle se voidaan kaukolainata esim. Kuopion varastokirjastosta.
VHS-nauhojen digitoiminen dvd-levyille on mahdollista useissa kirjastoissa, myös Lahden pääkirjaston musiikin alueella. Asiakas digitoi itsepalveluna henkilökunnan opastuksella, joten toiminta ei ole maksullista. Lahden kirjastossa myydään dvd-rw-levyjä, joiden hinta on 3 euroa, mutta asiakas voi tuoda myös mukanaan dvd-levyn, jolle tallennetaan.
Digitoiminen tapahtuu katselun tahdissa. Kolmen tunnin vhs:n siirtämiseen menee siten noin kolme tuntia aikaa. Lahdessa myytäviin levyihin mahtuu n. kahden tunnin verran liikkuvaa kuvaa.
Osoitteesta
http://www.kirjastot.fi/monihaku/maakuntakirjastot.htm
voit hakea maakuntakirjastojen aineistoa. Kirjoita asiasanaksi kantele ja valitse lajiksi video tai cdlevy. Osoitteesta
http://mainio.kirjastot.fi/listaa_kaikki.asp
pääset yksittäisten kaupungin- ja kunnankirjastojen sivuille. Listasta ilmenee onko kyseisen kijaston aineistotietokanta käytettävissä.
Kuopion kaupunginkirjastosta löytyy ¡Canta, amigo! -paketti, joka sisältää nuottikirjan ja tupla-CD:n. Kokoelmassa on espanjan kielen opiskeluun soveltuvia lauluja, myös lastenlauluja. Nuottivihkossa yhteislauluun sopivat sovitukset sointumerkkeineen sekä laulukohtaiset espanjalais-suomalaiset sanastot. CD-äänitteillä kappaleista sekä laulu- että instrumentaaliversiot.
Lisäksi löytyy nuotti Barnvisor från hela världen, jossa on mukana viisi espanjankielistä lastenlaulua, sekä tekstit että nuotti.
Yksi Pekka Töpöhäntä löytyy venäjän kielellä.
Prikljutšenija Beshvostika Pelle : skazotšnyje povesti / Josta Knutsson
Helmet haulla löytyy muitakin tuttuja klassikoita. Hae kirjan nimellä esim. Nalle Puh (nimi kannattaa pitää yksinkertaisena, koska kaikkia tuttuja kirjoja ei ole käännetty venäjäksi) Rajaa haun tulos kirjaksi ja kielellä venäjä. http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Snalle%20puh__Ff%3Afacetlanguages%3Arus%3Arus%3Aven%C3%A4j%C3%A4%3A%3A__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Mukavia lukuhetkiä.
Kyseessä saattaisi olla Tammen kultaisissa kirjoissa ilmestynyt Arianen Kalle Kani, vaikka aivan kaikki annetut tuntomerkit eivät siihen täsmääkään. Kirjasta löytyy lisätietoa ja kansikuva esim. Kirjasammon sivuilta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9513038890.
Pirko Manolan (!) saksankielinen versio Who put the Bompista on Wikipedian mukaan nimeltään "Bam-schi-bam"
https://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%BCsse_im_Mondschein
Venäläisellä subscribe.ru -sivustolla on Bam-schi-bamin saksankieliset sanat, mutta ei ole varmuutta ovatko ne oikein
https://subscribe.ru/group/nemetskij-yazyik-estradnyih-pesen/2975346/
Kukaan ei taida olla kovin lähellä toimivan aikakoneen rakentamisessa. Pari vuotta sitten uutisoitiin kuitenkin kanadalaisesta tutkijasta, joka keksi matemaattisen mallin, jolla aikakone voisi toimia. Tutkija kuitenkin epäilee, että mallin pohjalta voisi rakentaa toimivaa konetta, koska se edellyttää vielä tuntemattomia rakennusmateriaaleja. Uutisen voi lukea esim. Tekniikan maailma -lehden sivuilta:
https://tekniikanmaailma.fi/tutkija-keksi-matemaattisen-mallin-miten-aikakone-voisi-oikeasti-toimia/
Babbis Friis-Baastadin Nuori neiti urhea "kertoo seitsenvuotiaasta Kerstistä, pienestä auto-onnettomuuden uhrista, hänen sairaalassa olostaan ja paluustaan kouluun toverien pariin." Kerstin nimi on sekä Lise että Kersti, mutta kaikki sanovat häntä Kerstiksi.
Olisikohan kyse ehkä kuuramuodostelmista? Kuuraa syntyy luonnossa varsinkin vaakasuorille pinnoille kuten vaikka maanteille. Kuura muodostuu niin, että ilman kaasumaisena oleva kosteus härmistyy suoraan kiinteään olomuotoon eli jääksi. Kuurassa lopputulos on valkeita, usein aamuauringossa vielä kimaltelevia muodostelmia ohuena kerroksena tienpinnassa. Kuuraa syntyy sitä enemmän, mitä lämpimämpää ja kosteampaa ilma on tienpinnan ollessa kuitenkin pakkasella.
https://blogi.foreca.fi/2011/09/huurre-kuura-musta-jaa-ja-vahan-olomuotojen-muutoslammoista/
https://elisa.egain.cloud/kb/liikenteen_asiakaspalvelu/content/Prod-2487/Kuinka-tien-liukkaus-syntyy
https://yle.fi/saa/...
Tieteellisten julkaisujen Elektra-tietokanta on käytettävissä yleisissä kirjastoissa ja ammattikorkeakoulujen ja useimpien yliopistojen paikallisverkoissa. Joissakin oppilaitoksissa myös etäkäyttö on mahdollista. Tietokantaan pääsee omasta käyttöliittymästä, se löytyy täältä:
https://www.doria.fi/handle/10024/7297
Finnan kautta löysin kaksi LP-levyä, jotka sopivat kuvaukseesi: "Marches and waltzes", esittäjänä USSR Defence Ministry Brass (1980, tuotetunnus C60-13745-6) ja "Old marches and waltzes for brass band", esittäjänä USSR Defence Ministry Brass Band, johtajina Nikolai Nazarov ja Nikolai Sergejev ([197?], tuotetunnus Melodija CM03211-12). "Marches and waltzes" -levyn sisältötietoja ei ole Finnassa. "Old marches and waltzes for brass band" -levyn sisältötiedot löytyvät Discogs-tietokannasta: https://urly.fi/1KcH. Sama LP-levy on kuvailtu Yleisradion Fono-tietokannassa näin: https://urly.fi/1KcU.
"Marches and waltzes" -levy on lainattavissa Kuopion kaupunginkirjastossa ja "Old marches and waltzes for brass band" -levy...
Hei,pyysin asiantuntija-apua Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutista. Kimmo Saarinen tunnisti lajin.Kyseessä on heloviherikäs, Anthocomus rufus.Lajitietokeskuksessa perustiedot lajista: https://laji.fi/taxon/MX.193420Kimmo mainitsee myös, että lajin ensisijainen elinympäristö on ruovikot, joten laji ei varmasti ole minkään sortin tuholainen sisätiloissa.
Tiedostomuodon muuttaminen edellyttää ainoastaan, että käytössä on cd-asemalla varustettu tietokone. Helmetin kautta en päässyt katsomaan missä kirjastoissa tällainen tietokone löytyy. Mutta todennäköisesti ainakin suurimmissa kirjastoissa tällainen on. Lisäksi katsoin, että Myllypuron mediakirjaston AV-studiosta löytyy ammattimaiseen äänenkäsittelyyn tarvittava välineistö. Studion voi varata Varaamon kautta:
https://varaamo.hel.fi/resources/avams4h47eya?date=2020-10-28
Siirto onnistuu myös kotona, jos tietokoneessasi on käytössä cd-soitin. Googlaamalla "wav to mp3" tai "cd to mp3" löydät lukuisia selaimessa toimivia ilmaisia ohjelmia, joilla yksittäisen kappaleen voi muuntaa nopeasti ja vaivattomasti kotikoneella. Lisäksi...
Kielitoimiston ohjepankissa sanotaan seuraavasti:
"Nimiä, jotka loppuvat sekä äännettäessä että kirjoitettaessa konsonanttiin, taivutetaan lisäämällä nimen ja päätteen väliin sidevokaali i. Sääntö pätee yleensä myös s-loppuisiin vieraskielisiin nimiin". Tämän ohjeen mukaan Sus-nimimerkkiin siis ensin lisätään sidevokaaliksi i-kirjain ja sen perään taivutuspääte.
Koska Sus on konsonanttiin päättyvä nimi (myös nimimerkit voidaan katsoa nimiksi), taivutus on Sus : Susilla. Vastaus kysymykseesi on siis "Susilla on".
Lähteet:
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/632
Muistelemasi kirjasarja on Olov Svedelidin Korttelijengi (ruotsiksi Betongrosorna) -sarja.
Nuortenkirjasarjan tapahtumat sijoittuvat Tukholmaan ja yksi jengiläisistä söi jatkuvasti vadelmaveneitä.
Kahdeksanosainen sarja ilmestyi suomeksi 1986-1994:
Korttelijengi ja asuntomurrot
Korttelijengi ja konnien kätkö
Korttelijengi tuhopolttajien jäljillä
Korttelijengi ja kadonnut nainen
Korttelijengi ja postiryöstö
Korttelijengi ja suuri kaappaus
Korttelijengi ja uhkauskirjeet
Korttelijengi ja petkuttaja
Valitettavasti oikeastaan mitään tutkimaani hyönteiskirjaa tai -verkkosivustoa ei voi pitää muodonvaihdoksen kuvauksen kannalta kattavana. Toukkien kuvia vielä jonkin verran voi kirjoista ja verkkosivuilta löytää, mutta munat ja kotelot ovatkin jo paljon haastavampaa etsittävää. Perhosten toukat lienevät työlään selvitystyön helpommasta päästä. Esimerkiksi Kimmo Silvosen ja kumppanien Suomen päivä- ja yöperhoset : maastokäsikirja (Bugbook, 2014) sisältää runsaasti toukkien kuvia. Yökkösten toukkien osalta voidaan puhua jo kattavuudesta: Matti Aholan kolmiosainen Pohjoisen Euroopan yökkösten toukat (KuvaSeppälä-yhtiöt, 2005-2011) sisältää kuvat yli 700 toukasta.
Internetin kotimaisista hyönteissivustoista kannattaa mainita Ötökkätieto...
Runoa ei ikävä kyllä löytynyt, mutta se saattaisi sisältyä työväenrunojen antologiaan. Työväenliikkeen kirjastosta kannattaisi ehkä tiedustella asiaa. Kirjaston yhteystiedot löytyvät osoitteesta: http://www.tyovaenperinne.fi/
