Väitöskirjoja löytyy Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista muttei läheskään kaikkia. Väitöskirjoista pyrimme valitsemaan sellaisia, joille olisi luultavasti kysyntää. Usein se tarkoittaa aiheeltaan jokseenkin yleistajuisia teoksia. Johonkin kovin suppeaan yksityiskohtaan keskittyneet väitöskirjat saattavat jäädä valitsematta. Monet väitöskirjat ovat saatavilla myös sähköisinä, joten sekin saattaa vaikuttaa valintoihimme, erityisesti marginaalisimmissa aiheissa.
Valinnoissa luultavasti painottuvat humanistiset ja yhteiskunnalliset alat. Tekniikan alan väitöskirjoja meillä ei luullakseni kovin paljon edes tarjota, joten jos hankintakanaviemme kautta väitöskirjaa ei tarjota, se saattaa hyvinkin jäädä hankkimatta. Yksi kriteeri on hinta:...
Anni Polvan Tiina-kirjoista uusin on vuonna 1986 ilmestynyt Taitaa olla rakkautta, Tiina. Tämän jälkeen monista Tiina-kirjoista on otettu uusia painoksia ja viime vuosina myös yhteisniteitä. Yhteisniteissä saattaa olla mukana useampikin kirja. Näin esim. teoksessa Tiina ja mummo on mukana kirjat Tiina kesälaitumilla, Tiinalla on hauskaa ja Tiinalle otetaan pikkusisko. Yhteisnide Avulias Tiina koostuu taas kirjoista Tiinalla on hyvä sydän ja Tiina on aina Tiina. Tiina-yhteisniteitä on monia. Varsinaisia uusia Tiina-kirjoja ei ole siis ilmestynyt sitten vuoden 1986.
Pelkästään tätä teoriaa käsittelevää suomenkielistä kirjaa ei löytynyt. Albert-László Barabásin Linkit (Terra Cognita, 2002) käsittelee erilaisia verkostoja ja verkostoitumista, ja se saattaisi olla aiheen kannalta kiinnostava. Fiktion puolelta tulee vastaan lähinnä John Guaren näytelmä Six Degrees of Separation sekä siitä vuonna 1993 tehty elokuva, joka on julkaistu Suomessa nimellä Moni kakku päältä kaunis.
Kirjastot eivätkä muutkaan tahot saa tietosuojasyistä tallentaa asiakkaiden lainatietoja.
Monissa kirjastojärjestelmissä on nykyään mahdollista asiakkaan itse asettaa lainahistorian tallennus päälle. Lainatietojen tallennus alkaa siitä eteenpäin, kun tietojen kerääminen sallitaan eli nykyiseen ongelmaasi tämä keino ei enää ole avuksi. Se on kuitenkin jatkossa kätevä tapa tarkistaa, mitä on tullut luettua tai kuka sen hyvän kirjan kirjoittikaan.
Lainahistorian kerääminen sallitaan verkkokirjastossa. Ratamo-kirjastojen verkkokirjastossa kyseinen kohta löytyy Omat sivut -valikon alta kohdasta Omat tietoni. Sieltä voi laittaa raksin ruutuun "Salli lainahistorian kerääminen". Lainahistoriaansa pääsee tutkimaan Omat sivut -...
Kyseessä voisi olla Leena Laulajaisen Loikkeliinin lokikirja. Kansikuva ja juonikuvaus Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Audc336c4b-5f64-44c3-9418-6….
Kirjastot pystyvät ottamaan vastaan lahjoituksia vain valikoidusti. Lehtiä kirjastot eivät ota vastaan. Mutta voit jättää lehdet lähimmän kirjastosi kirjakierrätyspisteeseen. Sitä kautta lehdille löytyy uusia kiitollisia lukijoita.
Voit tarkistaa Helmetin kautta kirjastot, joissa on kirjakierrätyspiste. Pudotusvalikkoa painamalla pääset eteenpäin:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut#/K
Pitkän laina-ajan kirja on Helsingin palvelukeskuskirjaston kokoelmista. Korona-ajan takia nämä kirjastot ovat toistaiseksi suljettuja, ja lainassa olevat kirjat ovat saaneet pitkät laina-ajat. Kirjasta on toinen kappale, jolla on normaali laina-aika. Kirja on juuri nyt menossa ensimmäisenä varausjonossa olevalle asiakkaalle, mutta kovin hitaasti varausjono tietysti yhden kirjan voimin etenee.
Kirjasta on olemassa toinenkin painos, jonka ainoa kirja on lainassa, mutta johon ei ole varauksia. Jos haluat, voit vaihtaa varauksesi tähän painokseen:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Syksin%C3%A4inen%20perhonen…;
Timo Laaksosen, Pekka Laaksosen ja Urpo Vennon teos Jätkät sen kun porskuttaa ilmestyi vuonna 1970 (Weilin + Göös). Kyseessä on siis niin vanha teos, että kirjakaupoista sitä ei voi ostaa. Sinun kannattaa etsiä teosta antikvariaateista. Nettiantikvariaattien tarjontaa voi tutkia kätevästi netistä. Teosta näyttää olevan saatavilla joistakin netissäkin palvelevista antikvariaateista, joiden sivuille löydät helposti googlettamalla vaikkapa teoksen nimellä.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.332958
Tutkin asiaa ja huomasin, että Euroopassa oli muitakin maita, jotka miltei samanaikaisesti päätyivät siihen, että kirurgiset maskit voi pestä, ja että ne ovat käyttökelpoisia pesun jälkeen (mm. Ranska). Kävi ilmi, että Suomessa suu -nenäsuojien pestävyyttä tutkinut VTT teki tutkimuksensa Euroopan tautienehkäisy ja -valvontakeskuksen (ECDC) julkaiseman Hengityssuojainten puhdistus ja uudelleenkäyttö COVID19 pandemian aikana -asiakirjassa kuvattujen menetelmien tarkistamiseksi.
Se miksi asiaa ei ole tutkittu aiemmin Euroopassa johtunee siitä, että kasvomaskit eivät niinkään ole olleet tässä laajuudessa tavallisen kansan käytössä. Ammattikäytössä olevia kirurgisia maskeja ei suositella käytettäviksi pesun jälkeen, sillä ne menettävät...
Kyseessä voisi olla Juha Ruusuvuoren historiallinen jännitysromaani "Ryöstetty pyhimys" (1995).
Kirjasammosta löytyy lisätietoa kirjasta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_55944
Kirjan saatavuustiedot Helmetissä:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1487902?lang=fin
Jungner-nimen ääntämiseen voi ottaa mallia ruotsin kielen samasta 'lugn' (= levollinen, rauhallinen). Foneettisesti ilmaisten
IPA: /lɵŋn/
äng siis ääntyy ennen n-kirjainta.
Kyseessä on todennäköisesti Kivisten ja Sorasten spin-off -sarja Kivikylän mukulat (The Flintstone Kids). Sarjaa tehtiin vuosina 1986-1988 yhteensä 34 jaksoa.
https://www.imdb.com/title/tt0240265/
Kyseessä saattaisi olla Douglas Orgillin ja John Gribbinin Kuudes talvi (Otava, 1981), "karmaisevan vaikuttava 'huomispäivän trilleri'" uudesta jääkaudesta.
Kelan tilastoista selviää lääkekorvauksien saajat vuosittain
https://www.kela.fi/tilastot-aiheittain/korvatut-reseptit .
Tämän perusteella voi arvioida reseptilääkkeitä saavien henkilöiden määrän vuositasolla.
Alueellisesta sairastavuudesta Suomessa on tilastotietoja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella
http://www.terveytemme.fi/sairastavuusindeksi/index.html .
Tätä asiaa kannattaa kysyä suoraan asiantuntijoilta. Kokeile shakkifoorumia https://foorumi.shakkiliitto.fi/
Jyväskylässä on myös shakkiyhdistys: https://jyvas-shakki.weebly.com/
Jos haluat lainata aineistoa, jota ei ole Kirkes-kirjastoissa, voit tehdä kirjaston kautta kaukolainapyynnön. Kaukolainat ovat maksullisia. Kaukolainatilauksen voit tehdä verkossa. Kaikkien Kirkes-kirjastojen kaukolainojen tilausohjeet löydät täältä: https://kirkes.finna.fi/Content/asiakkaalle#kaukolainat.
Peliasiantuntijamme suosittelivat klassikkoa eli Civilization-sarjan pelejä. PS-versiossa voi myös alussa valita millä tasolla haluaa pelata - kannattaa aloittaa helpoimmalla, vaikeammat ovat selkeästi haastavampia.
Muita mainittuja:
Numantia
Port Royale
Empire of Sin
Grand Ages Medieval
Dawn of Man
Toivottavasti pääset näillä uuden harrastuksen alkuun!
Tampereen kaupunginkirjastossa ei ko. sarjaa ole hankittu kuin yksittäisiä osia.
Teoksista osa on lainattavia ja osa kuuluu käsikirjastomme kokoelmiin. Käsikirjaston kirjat eivät ole lainattavia, mutta ne ovat aina asiakkaiden käytössä kirjaston aukioloaikoina. Etsimänne teossarjan nimi on Rakennustuotanto-kirjat ja teokset saa näkyviin PIKI-verkkokirjastomme
http://kirjasto.tampere.fi:8000/ kautta kirjoittamalla teoksen nimen kohdalle em. sarjan nimen - myös pelkkä sana RATU käy. Tulosjoukko on 13 teosta kokoelmistamme.
Ratu-rakennustuotantokortisto löytyy Tampereella mm. Teknillisen yliopiston kokoelmista, jonka yhteystiedot ja aukiolot löytyvät osoitteesta : http://www.tut.fi/public/index.cfm?mainsel=2089&sel=2089&Show=1939...
Mäntän kirjastossa ao teosta ei ole. Piki-verkkokirjastosta on mahdollista tilata sitä Mäntän kirjastoon seutulainana 2€ hintaan. Tällä hetkellä kirjaa on paikalla Nokian, Vammalan ja Ylöjärven kirjastoissa, josta se lähetetään Mänttään kuljetuksella kunhan seutuvaraus on tehty.
Voit siis itse tehdä seutuvarauksen Piki-verkkokirjastossa http://kirjasto.tampere.fi/Piki
mikäli sinulla on minkä tahansa Piki-kirjastoihin kuuluvan kirjaston kortti ja valita Mäntän kirjaston noutopaikaksi.
