Turkish delight tai lokum on makeistyyppi, joka on peräisin Turkista. Se koostuu pienistä tuoksuvista hyytelökuutioista, jotka on perinteisesti maustettu ruusuvedellä, appelsiininkukkavedellä tai sitruunamehulla ja niiden päälle on ripoteltu tomusokeria. Monet Turkish Delightin premium-lajikkeet koostuvat suurelta osin hienonnetuista pähkinöistä ja taateleista hyytelömakeisessa.C.S. Lewisin klassisessa Narnia-romaanissa Edmund Pevensie astuu kaappiin ja löytää odottamatta lumisen valtakunnan. Tuntematon kuningatar, joka osoittautuu noidaksi, kysyy häneltä, mitä hän haluaisi syödä eniten. Englanninkielisessä alkuteoksessa Edmundin vastaus on "Turkish delight", ja pian hänellä on niitä kokonainen laatikko.Makeisen alkuperä on hieman epäselvä...
Arvopaperin ja Kauppalehden nettiartikkeleista pääsee kirjastoissa lukemaan vain ne, jotka näkyvät ilmaiseksi kaikille lehtien omilla nettisivuilla. Kumpikaan lehdistä ei kuulu Helmet-kirjaston e-lehtipalveluihin. Arvopaperi -lehden fyysisiä kappaleita voi lukea ja niitä pääsee myös lainaamaan ja varaamaan useammassakin kirjastossa Helmet-alueella, Vantaalla Mosaiikin, Myyrmäen ja Tikkurilan kirjastoissa. Kauppalehteä voi lukea Vantaalla Koivukylän, Lumon, Martinlaakson, Mosaiikin, Myyrmäen, Pointin ja Tikkurilan kirjastoissa, mutta lehteä ei voi lainata, eikä varata.
Suomen etymologinen sanakirja kertoo sanan ulvoa alkuperästä: "ulvoa (Agr; yl.) ’jaulen, heulen’, johd. ulvaista, ulvonta, ulvottaa ~ ink ulvoa ’ulvoa, ulista’, ulvottā | ka ulvuo ’ulvoa’ | ly ulvada | va ulvoa id. | vi uluda ’ulvoa, parkua’, murt. ulvuda (mahd. < sm) ’ulvoa’ | li uʾllə (prs. ulūb) id.= lpN holˈvot (Pi Lu In Ko Kld T) ’ulvoa, parkua’ (voi olla vanha laina < ims).Onomat. sanoja, samaa alkuperää kuin ulista (ks. tätä); vrt. lisäksi ve ulaida ’ulvoa’, vi ulguda ’ulvoa, parkua’ (myös Agr wlgocat ’ulvokaa’)." Linkki KainoKotus.fiSana on siis kehittynyt ulvonnan ääntä mukaellen.
Kyllä meillä on jonkin verran joulu-CD-levyjä. Parhaiten voit selata niitä netin kautta kirjastomme nettisivulta WEB-ORIGOSTA www.pegasos.kirjas.to. Siellä voit kirjoittaa kohtaan "asiasana/aihe" joko "joululaulut", "joulumusiikki" tai ruotsinkielisiä halutessasi "julmusik", "julsånger". Kirjastossamme joululevyt eivät vielä ole esillä (sikäli ajoituksesi on oikea - ne ovat paikalla), mutta henkilökunta kyllä hakee Sinulle juuri mitä haluat. Toivottavasti löydät jotakin Sinua kiinnostavaa.
Terveisin Orvokki Tanttu, musiikkikirjastonhoitaja, Kirkkonummi
Emme voi tietosuojasyistä kerätä yksittäisten asiakkaiden lainahistoriaa. Mutta voit itse Web-Origon (www.weborigo.lappeenranta.fi)luoda ns. omia hyllyjä, joihin voit kerätä lukemasi kirjat. Tarvitset nettipalveluun salasanan, jonka saat kirjastosta näyttämällä kirjastokorttisi ja kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Salasana on sama millä pääset uusimaan omat lainasi, pääset varaamaan aineistoa sekä voit käyttää kirjastossa internetkoneita ja lainausautomaatteja.
Kyllä, voit tilata HelMet-kirjastojen aineistoa Turun kaupunginkirjastoon kaukolainaksi, jos sitä ei Turun kirjastoista löydy. Ohjeita ja tilauslomake täällä:
http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentid=19699
Tietysti voit tehdä tilauksen myös käymällä paikan päällä Turun kaupunginkirjastossa.
Turun kaupunginkirjaston hinnasto on täällä:
http://www.turku.fi/public/default.aspx?contentid=25598
ja siellä kerrotaan näin:
Kaukolainatilaus
4 € / tilaus, lisäksi peritään lainan saapuessa lainan antajan vaatima maksu
(Helsingin kaupunginkirjasto kaukolainan antajana ei peri maksua, joten kaukolainasi kokonaishinnaksi muodostuu tuo mainittu 4 €.)
VHS-nauhojen digitoiminen dvd-levyille on mahdollista useissa kirjastoissa, myös Lahden pääkirjaston musiikin alueella. Asiakas digitoi itsepalveluna henkilökunnan opastuksella, joten toiminta ei ole maksullista. Lahden kirjastossa myydään dvd-rw-levyjä, joiden hinta on 3 euroa, mutta asiakas voi tuoda myös mukanaan dvd-levyn, jolle tallennetaan.
Digitoiminen tapahtuu katselun tahdissa. Kolmen tunnin vhs:n siirtämiseen menee siten noin kolme tuntia aikaa. Lahdessa myytäviin levyihin mahtuu n. kahden tunnin verran liikkuvaa kuvaa.
Dagens nyheter -lehti vuodelta 1975 löytyy Suomesta vain Åbo Akademin kirjastosta.
Uppsalassa ilmestyi tuolloin Upsala nya tidning -lehti. Lehteä ei ole Suomen kirjastoissa, mutta se löytyy muutamasta Ruotsin yliopiston kirjastosta, ainakin Lingköpingin yliopiston kirjastosta.
Molemmat lehdet ovat mikrofilmimuodossa. Kysy lähikirjastostasi kaukolainamahdollisuutta.
Kun kysyjä ei esitä perusteluja epäilylleen, että jotkin kysymykset olisivat "kiellettyjä", on vaikea tietää, mihin hän mahdollisesti viittaa.
Kyllä Kysy kirjastonhoitajalta -palveluun saa lähettää mitä tahansa kysymyksiä, sitä ei teknisesti edes voisi mitenkään estää.
Jos kysyjä viittaa siihen, ettei ihan kaikkiin kysymyksiin vastata julkisesti, on siihen yksinkertaisia syitä. Jos kysymys ja vastaus siihen sisältäisi yksityisyyden piiriin kuuluvaa informaatiota, tällaiseen voidaan ehkä vastata, mutta vastausta ei missään tapauksessa julkaista. Jos kysyjä julkaisee kirjastokorttinsa numeron, me emme sitä tee, koska palvelun tarkoitus on olla kysyjien näkökulmasta täysin anonyymi.
Periaatteessa on myös mahdollista, että kysymys on niin...
Etsitty kirja voisi olla ranskalaisen Claudie Gallayn Tyrskyt (Avain, 2011).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat_1463273
Maahantulon ja työnteon säädökset ovat maakohtaisia, joten automaattisesti työmarkkinoiden avaaminen ei avaa vastavuoroisesti samoja mahdollisuuksia suomalaisille kaikkialle. Asiasta voidaan toki neuvotella ja tehdä sopimuksia, kuten EU:n takaama työntekijöiden vapaa liikkuvuus, joka perustuu valtioiden väliseen sopimukseen.
Asia riippuu pohjimmiltaan siis kuitenkin siitä, avataanko työmarkkinoita yksipuolisesti vai solmitaanko siitä vastavuoroinen sopimus. Pitäisin itse melko todennäköisenä, ettei tällaiseen työmarkkinoiden avaamiseen kuuluisi tuota vastavuoroisuutta.
EU-kansalaisten oikeuksista löytyy tietoa osoitteesta https://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=457&langId=fi.
Tyttö ja villiintynyt koira päätyvät yhdessä laavulle Virpi Saarisen kirjassa Sudenkesyttäjä (Otava, 2004).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auff4b823f-867d-4a1d-bc96-886aad83548d
Tiedetoimittaja Maija Karalan vastaus:
Kysymys on kiehtova, mutta siihen on ikävä kyllä mahdotonta antaa tarkkaa vastausta. Selkärankaisten fossiileja sisältäviä kerrostumia, jotka kattaisivat ajan molemmin puolin liitukauden lopun joukkosukupuuttoa, on vain kourallinen, eivätkä ne tarjoa kattavaa käsitystä koko maailman lajistosta.
66 miljoonaa vuotta sitten tapahtuneen joukkosukupuuton kuuluisimpia uhreja ovat dinosaurukset. Myös siipisaurukset eli lentoliskot ja monet merieläinryhmät katosivat kokonaan, eli näiden ryhmien kaikki lajit kuolivat sukupuuttoon. Selvinneidenkin eläinryhmien riveissä tapahtui suuria tappioita. Kaikkiaan arvioidaan, että vähintään 75 % kaikista lajeista katosi. Yli 25 kilogramman painoisia...
Babbis Friis-Baastadin Nuori neiti urhea "kertoo seitsenvuotiaasta Kerstistä, pienestä auto-onnettomuuden uhrista, hänen sairaalassa olostaan ja paluustaan kouluun toverien pariin." Kerstin nimi on sekä Lise että Kersti, mutta kaikki sanovat häntä Kerstiksi.
Luonnonvarakeskus kertoo verkkosivuillaan näin: "Yli 80 prosenttia suomalaisesta naudanlihasta tulee markkinoille maidontuotannon sivutuotteena tuotannosta ylijäävien vasikoiden ja poistolehmien kautta. Loppuosan tuotannosta kattavat naudanlihantuotantoa varten kasvatettavat liharotuiset naudat."
Lähde: https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/maatalous-ja-maaseutu/lihantuotanto/
Televisiomainontaa on mahdollista sijoittaa tietyn tyyppisten ohjelmien yhteyteen. Kaupallisen television ohjelmatarjonta mahdollistaa kohdentamisen kontekstin, alueen, kellonajan ja kohderyhmän mukaan. Yritykset voivat ostaa televisiomainontaa kaupallisilta televisiokanavilta ohjelmakohtaisesti, jolloin mainostaja valitsee minkä ohjelmien katkoilla mainosta näytetään. Toinen vaihtoehto on ostaa mainosaikaa kohderyhmäkohtaisesti, jolloin televisio‐ohjelmat valitaan ohjelmien katsojakunnan perusteella.
Yrityksille on tärkeää varmistaa mainostettavan tuotteen tai brändin yhteensopivuus ohjelmaympäristöön. Yritykset tekevät itse päätöksensä mainonnan sijoittelusta televisiokanavan kanssa. Ne voivat vain jättää mainostamatta tuotteitaan...
Olisikohan kyse ehkä kuuramuodostelmista? Kuuraa syntyy luonnossa varsinkin vaakasuorille pinnoille kuten vaikka maanteille. Kuura muodostuu niin, että ilman kaasumaisena oleva kosteus härmistyy suoraan kiinteään olomuotoon eli jääksi. Kuurassa lopputulos on valkeita, usein aamuauringossa vielä kimaltelevia muodostelmia ohuena kerroksena tienpinnassa. Kuuraa syntyy sitä enemmän, mitä lämpimämpää ja kosteampaa ilma on tienpinnan ollessa kuitenkin pakkasella.
https://blogi.foreca.fi/2011/09/huurre-kuura-musta-jaa-ja-vahan-olomuotojen-muutoslammoista/
https://elisa.egain.cloud/kb/liikenteen_asiakaspalvelu/content/Prod-2487/Kuinka-tien-liukkaus-syntyy
https://yle.fi/saa/...
Duodecimin Terveyskirjastossa mainitaan useita syitä, jotka voivat aiheuttaa verioksennusta.
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00099
Vastaajillamme ei kuitenkaan ole lääketieteellistä asiantuntemusta. Mikäli kysyjällä on tällaisia oireita, on siis aiheellista kääntyä hoitavan lääkärin puoleen tai vähintään konsultoida terveydenhoidon neuvontaa.
Valitettavasti Turun kaupunginkirjaston kotipalvelu on tauolla poikkeustoimenpiteiden aikana. Aluehallintovirasto AVI on linjannut, että kirjakasseja tai poistokirjoja ei tule nyt jakaa. Vaikka henkilökohtaista kontaktia ei olisi, on kuitenkin olemassa vaara, että virus voi tarttua puhdistamattomien kirjojen välityksellä. Turku noudattaa tässä siis AVIn linjaa. Varauksia voi tällä hetkellä tehdä verkkokirjaston kautta, mutta varaukset voi noutaa vasta kun kirjastot aukeavat. Tällä hetkellä lukemista voi löytää sähköisistä palveluista.
Lisätietoa koronaviruksen vaikutuksista kirjojen jakamiseen ja muihin kirjastopalveluihin voit lukea AVIn sivuilta: http://www.avi.fi/web/avi/usein-kysytyt-kysymykset#F-KIR
Tässä Vaski-kirjastojen...
