Yleensä veitsen kahvan painavuus suhteessa veitsen terään johtuu näistä syistä:
kun kahva on painavampi, veistä on helpompi ja tarkempi käyttää
jos veitsi putoaa, se putoaa kahva edellä eikä satuta tai sotke.
Vanhojen voiveisten kahvat eivät sinänsä välttämättä ole sen painavampia kuin esimerkiksi muiden veisten tai uusien voiveisten. Veitsiähän on monen mallisia ja niitä on tehty monista eri materiaaleista, ja osassa on hyvinkin kevyt kahva.
Lisätietoa vanhoista ruokailuvälineistä: Marquardt, Klaus: Eight Centuries of European Knives, Forks and Spoons (1997)
Verkosta löytyy paljon kuvia erilaisista vanhoista voiveitsistä kun tekee google-kuvahaun sanoilla "antique butter knife".
Ihmisen uloshengitysilmaa voidaan tutkia erilaisilla menetelmillä. Tämä tutkielma kuvailee joitain tutkimusmenetelmiä. Se ja Wikipedia kertovat, että yleensä uloshengitysilmassa on hiilidioksidia 4 - 5 prosenttia. Muuten se koostuu pääasiassa typestä, hapesta ja vesihöyrystä. Lisäksi ilmassa on pieniä jäämiä joko kehon sisäisistä tai ulkoisista yhdisteistä. Sisäisiä ovat esimerkiksi suoliston toiminnasta syntyvä vety ja hiilimonoksidi, jota syntyy hemimolekyylin hajottamisesta pernassa. Ulkoisia ovat esimerkiksi ilman argon ja erilaiset ruoasta tai juomasta suuonteloon jääneet yhdisteet. Erilaiset jäämät voivat paljastaa elimistön epänormaalin toiminnan tai kertoa ihmisen altistumisesta erilaisille yhdisteille.
Pelko on yksi ihmisen perustunteista. Sen perimmäisenä tehtävänä on auttaa välttämään turhia riskejä ja suojata vaaroilta. Lapsia on perinteisesti kasvatettu pelottelemalla yli-inhimillisillä toimijoilla. Nämä olennot personoituivat ja saivat erilaisia ominaisuuksia omasta ympäristöstä. Voimakkaimmin tunteisiin vetoavia voimakkaita olentoja ovat salaperäiset ja epämääräiset olennot, kuten kansantarinoiden näkki tai satujen mörkö. Lapset pelkäävät myös paikkoja, joissa näitä olentoja asustaa. Riihi ja metsä ovat paikkoja, joissa voi kohdata hirvittäviä olioita. Rakennusten sisällä on pelottavia paikkoja, kuten pimeä eteinen ja kaikki pimeät nurkat, erityisesti sängyn alus.
Lasten pelot ovat erilaisia kuin aikuisten. Lasten leikeissä...
Lähettämäsi kuvan perusteella en minäkään kollegoineni onnistunut tunnistamaan lajia. Olisikohan lajintunnistussovelluksista apua? Nämä ovat nykyään hyvin suosittuja, ilmaisia sovelluksia, joita voi ladata omalle matkapuhelimelle. Sovellus voi tunnistaa lajin kuvan perusteella. Kannattaa ainakin kokeilla! Seuraavissa linkeissä esitellään muutama tällainen sovellus ja miten ne toimivat:
Törmäsitkö outoon kasviin tai hyönteiseen? Lajintunnistukseen saa apua uudessa palvelussa - MT Metsä - Maaseudun Tulevaisuus
Näin tunnistat kasvin tai eläimen puhelimen avulla – Digitreenit – yle.fi
Testissä lajeja tunnistavat kännykkäsovellukset – voiko tekoälyyn luottaa? (suomenluonto.fi)
Jos olet esimerkiksi Facebookissa, voit saada myös...
Hoof voi tarkoittaa kaviota tai sorkkaa. Ilman tietoa asiayhteydestä voisin lähteä oletuksesta, että kyse on hevosesta, jolloin tämä olisi suomeksi ”oikea kavionivel reagoi”. Ilmeisesti on siis kyse oikeasta jalasta. Reagoida-verbi on imperfektissä.
Kavionivel ei kuitenkaan ole englanniksi hoof joint vaan coffin joint tai distal interphalangeal joint. Joissain vanhoissa tieteellisissä teksteissä kavionivelestä näkyy käytetyn nimeä hoof joint. Kavionivel liittää siis ruunu- eli kehäluun (short pastern bone) kavioluuhun (coffin bone).
Hevosen jalan anatomiaa voi tutkia englanniksi esimerkiksi täällä:
https://open.lib.umn.edu/largeanimalsurgery/chapter/foot-anatomy/
PIKI-kirjastoissa on useita teoksia hevosen anatomiasta:...
Maalausten ja taidemaalareiden tunnistamisessa pystyvät auttamaan mm. taide- ja antiikkikauppiaat. Tässä muutama linkki:
https://www.hagelstam.fi/myy
https://www.bukowskis.com/fi/sell
https://www.helander.com/myy/esinearvio/
Kevyt osasto 4:n kuului jatkosodassa esikuntakomppania, 1. jääkärikomppania, 2. jääkärikomppania ja konekiväärikomppania. Näin ollen KKK/Kev.Os. 4 ja 1. komppania ovat eri yksiköt.
Lähde: Sotapäiväkirjat-kokoelma. Jatkosodan ja Lapin sodan sotapäiväkirjat. Kevyt osasto 4, 18.6.1941 - 19.11.1941. Kansallisarkisto. https://astia.narc.fi/uusiastia/digitarkastelu.html?id=2384800280
Kyse lienee Alastalon salissa -teoksen esiluvusta Kirkkomaa. Tekstissä kertoja kulkee hautausmaalla ja toteaa: "Tutut ja tuntemattomat, ne, jotka oma silmäni on nähnyt, ja ne, joista on kertonut minulle vain puheenmuisto, oma lempeä äitini, oma vakava isäni, esivanhempieni maaksi muuttunut kunnioitettu tomu!""'Raskaasti ja rakkaasti kirjoitettu kirja' on omistettu vaimovainajan muistolle. Kirjan alkulukujen jo ollessa ladottuna Kilpi halusi liitettäväksi mukaan johdannon, joka oli kirjailijan Kustavin kirkon 150-vuotisjuhlassa elokuussa 1933 pitämä korkealentoinen puhe kirkkomaalla lepäävistä vainajista. Kilpi halusi kunnioittaa omalla lannistumattomalla työllään menneiden sukupolvien työtä."Lähde: https://kiiltomato.net/critic/volter-...
Taulujen signeerausten ja mahdollisen tekijän tunnistaminen vaatii asiantuntijan arvion. Heitä löytää esimerkiksi suurista taide- ja antiikkihuutokaupoista. Taulun kuvan voi lähettää heille ja ensiarvioinnin saa usein ilmaiseksi. Esimerkkejä huutokaupoista:https://www.bukowskis.com/fi/valuationhttps://www.hagelstam.fi/https://helander.com/homeAntiikki & Design-lehdestä löytyy myös palsta, jonne voi lähettää tiedustelun:https://antiikkidesign.fi/kysy-esineistaMyös Koti ja keittiö-lehdessä on palsta:https://kotijakeittio.fi/vanhattavarat-6.171.b5fbf75fc0Turun taidemuseo on myös välillä järjestänyt arviointitilaisuuksia, heiltä voi kysellä onko näitä vielä tulossa ja milloin:https://turuntaidemuseo.fi/Valli, Juha: "Suomalaisten...
Aaro Hellaakosken runo Ilon pyyntö kokoelmasta Jääpeili (1928) alkaa juuri noilla sanoilla.Voit lukea koko runon Kansalliskirjaston digitoimasta Jääpeili-teoksesta:https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1925621?page=29
Vuonna 1952 painettu "Opas kaupunginkirjaston käyttäjiä varten" kertoo:
"Kortillanne voitte lainata sekä tieto- että kaunokirjallisuutta useampiakin teoksia samalla kerralla, lapset kuitenkin enintään neljä kirjaa. Kunkin kirjan lainausaika on yksi kuukausi, mutta tätä aikaa voidaan pidentää kuukaudella kerrallaan, elleivät muut ole tilanneet ko. teosta." Mitään ehdotonta kappalerajaa ei siis aikuisten osalta näytä olleen.
Kysyimme asiaa myös eläkkeellä olevalta kollegalta, joka oli tullut kaupunginkirjaston palvelukseen vuonna 1955, ja hän kertoi, että tuolloin ei lainojen kappalemäärässä ollut rajoituksia.
Tarkkaa tietoa siitä, milloin rajoitukset oli poistettu, en onnistunut löytämään, mutta ilmeisesti tämä siis oli tapahtunut jo ennen...
Kirjojen tekijänoikeudet ovat aina kirjan kustantajalla ja lupa kirjoissa esitettyjen aineistojen käyttöön pitäisi näinollen kysyä kunkin kirjan kustantajalta. Suosittelisin sinua käyttämään google maps -palvelua. Osoitteesta maps.google.com voit etsiä erilaisia karttoja käyttöösi.
Kyllä meiltä löytyy mikrofilien lukulaite. Lukulaite on käytössä käsikirjasto/lukusalissa kirjaston kolmannessa kerroksessa. Ajan voi varata puhelimitse numerosta 08-558 47321 tai sähköpostitse kasikirjasto@ouka.fi
VHS-kasetit voi siirtää DVD-levylle Lasipalatsissa sijaitsevassa Kohtaamispaikassa. Ajan voi varata etukäteen p. 09-31085900. Mukana pitäisi olla DVD-R -levy. Niitä voi myös ostaa paikan päältä 2€:n kappalehintaan.
Otavalta kerrottiin, että Cathy Hopkinsin Frendejä, kundeja -sarjasta on suomennettu 12 osaa eli koko sarja. Viimeisin suomennos on vuodelta 2010. Kattava kirjalista löytyy kirjailijan kotisivilta. Listassa olevat suomentamattomat teokset ovat käsikirjatyyppisiä tai yhteisniteitä.
Hopkinsin uuden sarjan Tuhannen taalan tytöt (Million Dollar Mates), ensimmäinen osa ilmestyi vuonna 2011 Otavan kustantamana. Toinen osa Tuhannen taalan tytöt: Paparazziprinsessa ilmestyy vuoden 2012 maaliskuussa.
Helsingin kaupunginkirjastoista Pasilan kirjastossa on mikrofilmienlukumahdollisuus, mutta valitettavasti tällä hetkellä ei ole käytössä kopiointimahdollisuutta. Uusi laite on tulossa käyttöön. Paperisen kopion voi saada esimerkiksi Sellon kirjastossa tai Kansalliskirjastosta.
Tämän kuubalaisen laulun kohdalla on niin paljon valinnanvaraa, että kun kysyjä ei ole täsmentänyt esimerkiksi esityskieltä, joudun tarjoamaan aika monia vaihtoehtoja. Ehdotukset ovat kokoelmissa, joita pitäisi olla suhteellisen helppo saada mm. Mikkelin kirjastosta.
Suomenkielisin sanoin pitäisi löytyä nuotit mm, seuraavista kokoelmista (useita muitakin on).
* Suuri komppikirja : laula ja säestä (Fkustannus 2013) * Suuri toivelaulukirja 5 (F-kustannus, useita painoksia) * Suomalaisten lempilauluja (WSOY 1993) * Keinu kanssani (Fazer 1987) * Kuuban rytmi (Love Kustannus 1978)
Espanjankielisin sanoin laulu löytyy kymmenistä latinalaisen Amerikan musiikkia esittelevistä kokoelmista, melkein on vaikeampaa löytää kokoelmaa, jossa se...
Tässä hakupalveluita, joista teoksia kannattaa etsiä:
Aalto-yliopisto, joka on mukana Finna.fi -palvelussa
https://finna.fi/OrganisationInfo/Home?id=AALTO#86355
Google scholar
https://scholar.google.fi/
WorldCat maailmanlaajuinen kirjastotietokanta
https://www.worldcat.org/
Lähetin kysymyksesi Allergia-, iho- ja astmaliiton asiantuntijalle. Sain tällaista tietoa.
Se, että osa ihmisistä kokee joidenkin ruokatuotteiden lisäävään limaisuutta, ei tarkoita vielä allergiaa. Yleensä se ei sitä olekaan. Maitoallergia on lapsilla yleisempää kuin aikuisilla, mutta menee ohi yleensä ensimmäisten elinvuosien aikana.
Osa proteiineista on ns. labiileja, toisin sanoen ne muuttuvat joko kypsennettäessä tai suolistossa. Tämä ei kuitenkaan koske kaikkia proteiineja. Tästä muutoksesta on hyvä esimerkki siitepölyallergisen ristioireilu omenalle. Raaka omena saattaa aiheuttaa siitepölyallergiselle oireita, mutta hän pystyy syömään yleensä omenapiirakkaa. Myös osa kananmunan proteiineista on muuttuvia. Vakavasta kananmuna-...
Kysymyksessä ei täsmennetä, etsitäänkö kaunokirjallista teosta vai tietokirjaa, joten tarjoan parhaiten annettuja vihjeitä vastaavaa kirjaa kiinnittämättä huomiota kirjallisuuslajiin: Minna Anderssonin Seitsemän tytärtä : äidiksi tulon tunnelmia 1840-luvulta nykypäivään (Karisto, 2007).
"Tämä lämminhenkinen kotimainen teos kertoo erään kuvitteellisen suomalaisen suvun seitsemän tyttären syntymän. Äidit kertovat kukin vuorollaan, mitä ajattelevat ennen synnytystä, saadessaan lapsensa ensi kertaa syliin ja miten arki asettuu jälleen omiin uomiinsa. Päällisin puolin arkisen oloiset tarinat tulevat huomaamattaan kertoneeksi jotakin väkevää ja ainutlaatuista suomalaisen äidin luonteenlaadusta. Ajallisesti liikutaan vuodesta 1840 vuoteen...
