Englanninkielisiä lukusuosituksia antavia verkkosivuja löytyy useitakin. Niiden avulla voi löytää ainakin sopivaa käännöskirjallisuutta. Nämä linkit tarjoavat osin samoja tuloksia:
https://bookriot.com/best-book-recommendation-sites/
https://www.makeuseof.com/tag/7-sites-decide-book-read/
https://www.makeuseof.com/sites-for-book-recommendations-find-your-next…
https://www.google.com/search?client=firefox-b-d&q=best+book+recommenda…
https://thenerddaily.com/where-to-find-book-recommendations/
Suomalaisia vastaavia sivustoja ei oikein taida olla. Tässä kuitenkin vanhempi vastauksemme kirjasuosituksista:
https://www.kirjastot.fi/kysy/hyvien-kirjojen-loytaminen-aina-yhta?lang…
Kirjavinkit-sivustolta voi myös löytää...
Tässä muutama ehdotus:
Patrick "Pata" Degermanin elämäkerta. Pata on Suomen ainoa ammattimainen löytöretkeilijä.
Helmet -- Löytöretkeilijä Pata / [teksti ja muokkaus:] Tua Ranninen [ja Patrick Degerman] ; [suomennos: Erik Pöysti]
Espanjalaisen sotilaan, merirosvon ja seikkailijan Alonso De Contrerasin elämäkerta (1582-1641).
Helmet -- Elämäni vaiheet / Alonso de Contreras ; suomennos ja esipuhe: Aarno Saleva
Jon Krakauerin muistelmateos vuorikiipeilyonnettomuudesta Mount Everestillä.
Helmet -- Jäätäviin korkeuksiin : murhenäytelmä Mount Everestillä / Jon Krakauer ; suomentanut Liisa Paakkanen
1670-luvulle sijoittuva muistelma ja matkakertomus arktiselta alueelta.
Helmet -- Seikkailu jäämerellä / Pierre-Martin de La Martinière ;...
Suomen merimuseoon kannattaa ehkä ottaa yhteyttä. Merimuseon asiakirjakokoelmissa on Merenkulkulaitoksen vanhaa aineistoa, johon kuuluu myös suomalaisten kauppa-alusten miehityskortit vuosilta 1938-1981, jotka on järjestetty alusten nimen mukaiseen järjestykseen. Kortteihin on merkitty alukseen otetusta miehistöstä seuraavat tiedot: nimi, toimi aluksella, ottokatselmuspaikka ja -päivämäärä sekä päästökatselmuspaikka ja -päivämäärä. Kortteihin merkittiin 1940-50-lukujen vaihteeseen asti vain päällystö, minkä jälkeen myös miehistö pääsi mukaan kortteihin. Miehistökortit tehtiin aluksi vain ulkomaanliikenteen aluksista, mutta myöhemmin myös kotimaanliikenteessä olleista aluksista. Kortit löytyvät mikrofilmattuina myös Liikennevirastosta....
Mick Greenin ja Alan Lancasterin kappaleen "You don't own me" on suomeksi levyttänyt Raggars nimellä "Ei oo soulii". Sanoittajaksi on merkitty John Forgetit, joka Fennon mukaan on Sakari Johannes Korhonen.
John Madaran ja Dave Whiten kappaleesta "You don't own me" en löytänyt suomenkielistä versiota.
Lähteitä:
Yleisradion Fono-tietokanta:
http://www.fono.fi
Fenno : suomalaiset äänitteet 1901-1999:
https://fenno.musiikkiarkisto.fi
19.2.1974 säädettiin laki hinnantasauksesta sekä hintasulusta eräissä tapauksissa (Hyväksytty kiireellisenä) 155/1974. Hinnantasauslain tarkoituksena oli maksutaseen turvaaminen tiettyjen tavaroiden tuontia hillitsemällä:
Hinnantasauslaki antoi hallitukselle mahdollisuuden periä ns. hinnantasausmaksua eräistä maahan tuotavista kestokulutushyödykkeistä. Maksun suuruus oli enintään 25 % tavaroiden arvosta ja sitä sai kantaa enintään vuoden kerrallaan. Maksua voitiin periä mm. autoista, moottoripyöristä, pienlentokoneista, veneistä sekä venemoottoreista.
1970-luvun alkupuolella tehtiin muitakin päätöksiä autojen, kodinkoneiden ja vastaavien tuotteiden tuonnin vähentamiseksi.
Lisätietoja löytyy:
Suomen maksutaseen kehityslinjat...
Fennica - Suomen kansallisbibliografia -tietokannasta löytyy kaikki suomeksi painettu kirjallisuus ja sen mukaan Kunniatta kadonnut on viimeisin sarjassa ilmestynyt teos:
Tim Weaver | Hakutulokset | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi)
Kustantajan Minervan kotisivuilta ei löydy ennakkotietoa mahdollisesti tulevasta teoksesta.
Ilman kuvaa on vaikea sanoa varmasti, mutta epäilisin kyseessä olevan kuitenkin kastelupussi, minkä tarkoituksena on kastella taimea pitkäaikaisesti. Pussista vesi tihkuu taimen juurelle vähitellen, yleensä useiden tuntien ajan. Kastelupussi voidaan laittaa joko taimen ympärille tai sen tukikeppeihin.
Esimerkiksi: https://www.harviala.fi/Kastelupussit/Kastelupussi-75-L-UV-kestava tai https://www.haveno.fi/tuote/treegator-original/
Hei! Tähän kysymykseen paras taho on vastaamaan Kotus eli Kotimaisten kielten keskus. Linkki Kotuksen nimineuvontaan: https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/nimineuvo…;
Ystävällisin terveisin
Riitta Kärkkäinen
Moby Dickistä on tehty kolme elokuvaa ja kaksi minisarjaa. Ensimmäinen elokuva Moby Dick - Valkoinen valas on tehty vuonna 1930 ja uusin elokuva on vuodelta 2010.
Lähteet ja lisätietoa
Elonet: Moby Dick https://elonet.finna.fi/Search/Results?lookfor=moby+dick&type=AllFields
IMDb: https://www.imdb.com/find/?q=moby%20dick&ref_=nv_sr_sm
Etsimäsi elokuva on nimeltään The War of the Roses, suomeksi Ruusujen sota, vuodelta 1989. Se kertoo avioparista, joka käy läpi katkeraa avioeroa ja riitelee omaisuudenjaosta.Kyseinen elokuvan kohtaus on katsottavissa Youtubessa, kun kelaat kohtaan 1:11.Suosittelen vastaavanlaisissa tiedonhaun tarpeissa Reddit-verkkosivustoa, jossa käydään keskustelua aiheesta kuin aiheesta. Sieltä löytyy esimerkiksi kanava nimeltä NameThatMovie, josta minäkin löysin etsimäsi elokuvaa käsittelevän keskustelun täältä.
Riikka Juvosen kirjassa "Pikku enkelin iltasadut" (Kirjapaja, 1999) on kuvaukseen sopiva satu "Tembo ja isoisä".(Nimeke kirjan kannessa ja selässä on "Pikku enkelin iltasatuja", mutta nimiösivulla "Pikku enkelin iltasadut".)
Taulujen signeerausten ja mahdollisen tekijän tunnistaminen vaatii asiantuntijan arvion. Heitä löytää esimerkiksi suurista taide- ja antiikkihuutokaupoista. Taulun kuvan voi lähettää heille ja ensiarvioinnin saa usein ilmaiseksi. Esimerkkejä huutokaupoista:https://www.bukowskis.com/fi/valuationhttps://www.hagelstam.fi/https://helander.com/homeAntiikki & Design-lehdestä löytyy myös palsta, jonne voi lähettää tiedustelun:https://antiikkidesign.fi/kysy-esineistaMyös Koti ja keittiö-lehdessä on palsta:https://kotijakeittio.fi/vanhattavarat-6.171.b5fbf75fc0Turun taidemuseo on myös välillä järjestänyt arviointitilaisuuksia, heiltä voi kysellä onko näitä vielä tulossa ja milloin:https://turuntaidemuseo.fi/Valli, Juha: "Suomalaisten...
Sininen väri edustaa rauhallisuutta ja vastuullisuutta perusväriteorian mukaan. Yhteenkuuluvuus ja monarkian jatkuvuus lienevät myös syinä. Sinisen värin käyttäminen viittaa myös isänmaallisuuteen sillä Yhdistyneen Kuningaskunnan lipun (Union Jack) yksi väreistä on sininen. Linkki Voguen sivuille Lisää väriteoriasta kirjassa: Martti Huttunen Värit pintaa syvemmältä. WSOY, 2004 "Värivalinnan motiiveille lienee tietyt perustelunsa, kun merkittävässä asemassa itseään pitävät naiset esiintyivät mielellään "mariansinisessä" puvussa. Sinisen värin suosio yleistyi naisten keskuudessa kun 1980-luvulla erään vuoden muotivärikartassa, ns. trendivärikartassa, esiteltiin aristokraattisen sininen värisävy." s. 112
Hei,
Kyseinen sitaatti on Senecan Suuttumuksesta-teoksesta. Se on Senecan veljelleen Novatukselle kirjoittama stoalaista tunneteoriaa käsittelevä teos, joka on kirjoitettu joskus vuosien 39-52 tienoilla. Teos sisältyy mm teoksen Stoalaisuus (Gaudeamus, 2004). Kyseinen kohta löytyy sivulta 182. Kohtaan liittyvä viite tosin mainitsee, että ajatus pohjautuu antiikin yleiseen ajatukseen suuttumuksen yhdistämisestä hulluuteen. Mm. Cato on viitteen mukaan sanonut "malttinsa menettäneiden eroavan mielettömistä vain hulluuden keston suhteen".
Suomeksi en löytänyt asiasta kuin mediassa kirjoitetut uutiset, esimerkiksi nämä uutiset
- Kanada pyysi anteeksi alkuasukkaiden huonoa kohtelua https://yle.fi/uutiset/3-5839151, YLE 11.6.2008.
- Kanadassa tehtiin jälleen uusi hautalöytö – alkuperäisväestön lapsille tarkoitetun koulun lähistöltä löytyi yli 160 merkitsemätöntä hautaa https://yle.fi/uutiset/3-12020042, YLE 14.7.2021. Tästä uutisesta pääset lukemaan myös muita asiaan liittyviä uutisia.
Englanniksi kirjoitettua löytyy paljon. Keskeisiä ovat The National Centre for Truth and Reconciliation (NCTR) – järjestön raportit ja tutkimukset https://nctr.ca/records/reports/. Mukana ovat niin asiaan liittyvä lainsäädäntö kuin erilaisia tutkimusraportteja. Myös Kanadan Truth and...
Vuosina 1990-2001 lyötiin 198 242 500 karhukuviollista 50-pennistä. Valtaosa kolikoista on vuosilta 1990-92: vuonna 1990 lyötiin 70 459 000, 1991 33 359 000 ja 1992 58 996 000 rahaa. Lisäksi 1994-2001 lyötiin 41 010 vain vuosisarjoissa jaettua kiiltolyöntirahaa.
Lähteet:
Suomen kolikot ja setelit n. 1400-2020 : luettelo arviohintoineen
Suomen rahat arviohintoineen 2020 : keräilijän opas
Suomen rahat 1811-2009 arviohintoineen
Kovin huonolta näyttää. Suurimmista nettiantikvariaateista ei löytynyt kirjaa. Kenties niihin kannattaisi pistää ostoilmoitus?
Antikvaari.fi suurin verkkoantikvariaatti , n. 90 antikvaarista kirjakauppaa / antikvariaattia
Antikvariaatti.net n. 35 antikvariaattia
Kirjapino.fi muutama antikvariaatti
Kirjaverkko.fi muutama antikvariaatti
Antikka.net muutama antikvariaatti
Helsingin Antikvariaatti nettiantikvariaatti http://www.tie.to/kirjat/
Vuoden mittaan voisi käydä katsomassa myös Vanhan kirjallisuuden päivät Sastamalassa, Sylvään koululla. https://vanhankirjallisuudenpaivat.com/. sekä Turun ja Helsingin kirjamessut. Messuilla on omat antikvariaattiosastot.
Kenties myös Tori.fi...
Meiltä Vaara-kirjastojen kokoelmista löytyy yksi teos, josta löytyy myös runoilija-Cowperin tekstejä suomennettuina:
Railo, Eino, et al. Maailmankirjallisuuden kultainen kirja: Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja. Porvoo ; Helsinki: WSOY, 1933.
Sisällysluettelon mukaan ko. teoksessa on Cowperilta tekstit Ehtoo ja Nuorelle naiselle.
Kansallisesta Finna-palvelusta ei löydy juurikaan enempää kyseisen Cowperin teoksia (hymnien) sanoituksia lukuunottamatta: https://finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&lo…
Wikipedia kertoo, että Cowperin runo Oi Talvi! Nurjan vuoden hallitsija löytyisi teoksesta: Edith Holden : Luontopäiväkirja 1905. Kyseinen kirja löytyy myös meidän hyllystämme, ja siellä tosiaan on...
En löytänyt kummankaan nimen alkuperälle selitystä paikannimiä käsittelevistä julkaisuista. Myöskään möllö tai pesos eivät yksistään tarkoita mitään ainakaan Kielitoimiston sanakirjan tai murresanakirjan mukaan. Voit kysyä asiaa suoraan Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvonnasta.
Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvonta: https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/nimineuvonta
Lisätietoa paikannimistä: Suomalainen paikannimikirja https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk63/SuomalainenPaikannimi…
Kielivalinta (englanti) on tehty kirjastokorttia haettaessa. Kielivalinnan perusteella kuitit ja kirjaston lähettämät viestit tulevat kyseisellä kielellä. Kirjaston asiakasrekisteriin merkityn kielivalinnan voi muuttaa kirjastossa. Kannattaa ottaa kirjastokortin lisäksi mukaan kuvallinen henkilötodistus. Ne esittämällä kirjaston henkilökunta voi muuttaa kielivalinnan suomeksi. Lapsen huoltaja joka on kirjastokortin takaaja voi pyytää muuttamaan myös lapsen kirjastokortin kielivalinnan suomeksi.
