Marionetti on lainattu ranskan kielen sanasta marionnette. Sana on diminutiivinen hellittelyversio naisen nimestä Marie. Sana juontaa juurensa keskiajalle. "Pikku Marja" tarkoitti aluksi neitsyt Mariaa esittävää pienoispatsasta ja sitten nukkea, jota käytettiin raamatullisissa näytelmissä.
Lähteet:
https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=article&etym_id=E…
https://www.lalanguefrancaise.com/dictionnaire/definition/marionnette
Ilman kuvaa on vaikea sanoa varmasti, mutta epäilisin kyseessä olevan kuitenkin kastelupussi, minkä tarkoituksena on kastella taimea pitkäaikaisesti. Pussista vesi tihkuu taimen juurelle vähitellen, yleensä useiden tuntien ajan. Kastelupussi voidaan laittaa joko taimen ympärille tai sen tukikeppeihin.
Esimerkiksi: https://www.harviala.fi/Kastelupussit/Kastelupussi-75-L-UV-kestava tai https://www.haveno.fi/tuote/treegator-original/
Hei,
Tästä Fred Gipsonin kirjasta löytyy suomeksi vain lyhennettynä Valittujen palojen Kirjavaliot : neljä lyhennettyä menestysteosta -sarjassa vuodelta 1986 (ISBN 951-9059-29-6).
Niteen muut lyhennetyt romaanit: Kuoleman ruhtinas / Robin Cook --- Sinisen Niilin seikkailu / Rüdiger Nehber --- Rachelin maa / Maureen O'Donoghue).
Marja Helanen-Ahtola on kääntänyt tarinan nimellä "Vanha kunnon Lousku".
En onnistunut löytämään tutkimistani kieliopillisista lähteistä yhteyttä käden viiden sormen ja kourallisen välille. Kourassa vaikuttaa merkityksellisesti keskeiseltä enemmänkin sen muoto ja tämän muodon astiamaisuus: "käsiterä siten taivutettuna, että sillä voi tarttua t. siinä voi pitää jtak" (Kielitoimiston sanakirja) [kursiivi lisätty] Suffiksin -llinen merkityksistä tässä yhteydessä relevantein on "(jonkin) täysi mitta". Kourallinen on siis täysi koura, niin paljon kuin (yhteen) käteen mahtuu.
Kouran rinnakkaistermi on kahmalo, "maljamaisesti vierekkäin asetetut kämmenet" (Kielitoimiston sanakirja). Kourallinen merkitsee kouran täyttä, kahmalollinen kahmalon täyttä. Kahmalollinen on niin paljon kuin rinnakkain asetettuihin...
Moby Dickistä on tehty kolme elokuvaa ja kaksi minisarjaa. Ensimmäinen elokuva Moby Dick - Valkoinen valas on tehty vuonna 1930 ja uusin elokuva on vuodelta 2010.
Lähteet ja lisätietoa
Elonet: Moby Dick https://elonet.finna.fi/Search/Results?lookfor=moby+dick&type=AllFields
IMDb: https://www.imdb.com/find/?q=moby%20dick&ref_=nv_sr_sm
Hei ja kiitos kysymyksestä!Keski-kirjastojen kokoelmassa olevat kirjat kissaroduista löytyy tästä linkistä: (Kaikki osumat:kissa AND Kaikki osumat:rodut AND Kaikki osumat:kissat AND Kaikki osumat:kissarodut) | Hakutulokset | Keski-Finna .Kissarotujen ensyklopedia ja Gummeruksen suuri kissakirja ovat esimerkiksi kattavia tietokirjoja mutta parasta kirjaa on vaikea nimetä. Suomen kissaliiton sivuilla on myös listaus ja kuvaus kaikista Suomessa hyväksytyistä kissaroduista: Suomen Kissaliitto | Suomen Kissaliitto ry:n Kotisivut
Sarjakuva voisi olla Infamyn Vesi oli mustaa (2006). Lastenkirjaa ei valitettavasti kukaan vastaajista tunnistanut. Ehkä joku palstan lukijoista tunnistaisi sen?Kirjasampo: Vesi oli mustaa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_9243
Yleisimmin tästä lorusta tunnettaneen versio, jota on käytetty esimerkiksi oppikirjoissa, mm. Harry Strengin Suomenkielen alkeet 1 -kirjassa ja Lydia Almilan Koululaisen ruotsinkirjassa (1946), jossa on-sanan sijalla on är-sana. Hevonen on häst.Pappi on präst.Suola on salt.Mallas on malt.Kylmä on kallt.Kaikki on allt.Kansallisarkiston digitoimista lehdistä löytyy osia tästä lorusta jo yli sadan vuoden takaa:https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2845037?term=hevonen%20%C3%A4r%20h%C3%A4st&page=2https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/809952?term=pappi&term=on&term=pr%C3%A4st&page=3Lorusta on kysytty palvelussamme aiemminkin:https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-riimilla-tai-lorulla-hevonen?...
Ikävä kyllä kirjastojen kokoelmista ei löydy Rai luolapoika-elokuvia. Niitä on kyselty Kysy kirjastonhoitajalata-palvelusta aiemminkin tänä syksynä, ja silloisessa vastauksessa todetaan, että elokuvat ovat sarja japanilaisen Shootars Ishinomorin anime-elokuvia, joista ensimmäinen julkaistiin 1971. Vastauksessa annettiin myös vinkki, että Yleisradiota kannattaisi ehkä pyytää esittämään sarja uudelleen ja palautteen Ylelle voi jättää seuraavan linkin kautta:
http://www.yle.fi/palaute
Sadun nimi: Metallisika
Tekijä: Andersen, Hans Christian
Teos/Kokoelma: Kootut sadut ja tarinat 1
Suomentanut: Talvio, Maila
Kuvittanut: Pedersen, V. & Frölich, L.
Julkaisutiedot: WSOY, 1953
Kirja on tilattu ja saapunut kirjastoon (tällä hetkellä muovitettavana mutta tulee kohta lainattavaksi). Haluatko, että laitamme sinulle siihen varauksen, niin saat sen ensimmäisenä, kun on lainauskunnossa?
Helsingin kaupunginkirjastoista Pasilan kirjastossa on mikrofilmienlukumahdollisuus, mutta valitettavasti tällä hetkellä ei ole käytössä kopiointimahdollisuutta. Uusi laite on tulossa käyttöön. Paperisen kopion voi saada esimerkiksi Sellon kirjastossa tai Kansalliskirjastosta.
Ylen Ohjelmapalautteen kautta saa neuvontaa ja vastauksia myös teknisiin kysymyksiin. Voit ottaa yhteyttä joko nettilomakkeen kautta (https://palaute.yle.fi/ - siellä painike "Tarvtsen teknistä apua"), puhelimitse (tekninen neuvonta numerossa 09-1480 5498 arkisin klo 9–15) tai sähköpostitse (palaute.tekniikka@yle.fi).
Tämän kuubalaisen laulun kohdalla on niin paljon valinnanvaraa, että kun kysyjä ei ole täsmentänyt esimerkiksi esityskieltä, joudun tarjoamaan aika monia vaihtoehtoja. Ehdotukset ovat kokoelmissa, joita pitäisi olla suhteellisen helppo saada mm. Mikkelin kirjastosta.
Suomenkielisin sanoin pitäisi löytyä nuotit mm, seuraavista kokoelmista (useita muitakin on).
* Suuri komppikirja : laula ja säestä (Fkustannus 2013) * Suuri toivelaulukirja 5 (F-kustannus, useita painoksia) * Suomalaisten lempilauluja (WSOY 1993) * Keinu kanssani (Fazer 1987) * Kuuban rytmi (Love Kustannus 1978)
Espanjankielisin sanoin laulu löytyy kymmenistä latinalaisen Amerikan musiikkia esittelevistä kokoelmista, melkein on vaikeampaa löytää kokoelmaa, jossa se...
Kun kysyjä ei esitä perusteluja epäilylleen, että jotkin kysymykset olisivat "kiellettyjä", on vaikea tietää, mihin hän mahdollisesti viittaa.
Kyllä Kysy kirjastonhoitajalta -palveluun saa lähettää mitä tahansa kysymyksiä, sitä ei teknisesti edes voisi mitenkään estää.
Jos kysyjä viittaa siihen, ettei ihan kaikkiin kysymyksiin vastata julkisesti, on siihen yksinkertaisia syitä. Jos kysymys ja vastaus siihen sisältäisi yksityisyyden piiriin kuuluvaa informaatiota, tällaiseen voidaan ehkä vastata, mutta vastausta ei missään tapauksessa julkaista. Jos kysyjä julkaisee kirjastokorttinsa numeron, me emme sitä tee, koska palvelun tarkoitus on olla kysyjien näkökulmasta täysin anonyymi.
Periaatteessa on myös mahdollista, että kysymys on niin...
Lähetin kysymyksesi Allergia-, iho- ja astmaliiton asiantuntijalle. Sain tällaista tietoa.
Se, että osa ihmisistä kokee joidenkin ruokatuotteiden lisäävään limaisuutta, ei tarkoita vielä allergiaa. Yleensä se ei sitä olekaan. Maitoallergia on lapsilla yleisempää kuin aikuisilla, mutta menee ohi yleensä ensimmäisten elinvuosien aikana.
Osa proteiineista on ns. labiileja, toisin sanoen ne muuttuvat joko kypsennettäessä tai suolistossa. Tämä ei kuitenkaan koske kaikkia proteiineja. Tästä muutoksesta on hyvä esimerkki siitepölyallergisen ristioireilu omenalle. Raaka omena saattaa aiheuttaa siitepölyallergiselle oireita, mutta hän pystyy syömään yleensä omenapiirakkaa. Myös osa kananmunan proteiineista on muuttuvia. Vakavasta kananmuna-...
Käyttäjätunnus on kirjastokorttisi takana oleva numerosarja. Tunnusluku on nelinumeroinen luku, jonka saat kaikista Vaski-kirjastoista. Jos unohdat tunnuslukusi, saat uuden kirjaston asiakaspalvelusta esittämällä kirjastokorttisi lisäksi kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Sähköpostitse tai puhelimitse tunnuslukua ei voida antaa johtuen tietoturvasyistä. Ota mukaan kirjastokorttisi ja kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Rivimies-niminen runo löytyy Klaus U. Suomelan toimittamasta runokirjasta (s. 79) Suomalaista urheilurunoa, joka ilmestyi vuonna 1958. Runo on Klaus U. Suomelan kirjoittama. Kirjassa on myös Antero Kajannon runoja, mutta ei tämän nimistä.
On mahdollista, että myös Antero Kajannolla on samanniminen runo, mutta ainakaan varastomme hänen yhdestätoista runokirjastaan sellaista ei löytynyt. Kaikkia hänen laajasta julkaisustaan meillä ei ole:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Antero_Kajanto
Hämeenlinnan kirjastossa Suomalaista urheilurunoa -kirjaa ei ole, mutta voit halutessasi pyytää sen kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
