Virren Valmistu, Herran kansa sanat löydät tältä sivulta: https://virsikirja.fi/virsi-7-valmistu-herran-kansa/ LähdeWikipedia: Luettelo Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vuoden 1938 virsikirjan virsistä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_evankelis-luterilaisen_ki…
Teoriasi näyttää olevan oikea. Nimi on todennäköisesti lähtöisin ammattinimityksestä pungemakare tai pungmakare (laukkujen ja kukkaroiden valmistaja). Nimi esiintyy kolmena versiona: Punkari, Punkeri ja Punkero.Lähde: Uusi suomalainen nimikirja, 1988.
Elokuva ei tähän anna suoria vastauksia ja verkossa onkin kehitelty kaikenlaisia teorioita varsin vaurailta vaikuttavien henkilöhahmojen ammateista. Todd Strasser kirjoitti elokuvan pohjalta romaanin, jossa Peter McCallister on ammatiltaan "liikemies" ja puolisonsa Kate McCallister muotisuunnittelija.
https://www.chron.com/culture/celebrities/article/We-finally-figured-ou…
Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite. Myös Poste restante -osoite käy.
Kirjoilla ei tarvitse välttämättä olla Helsingissä. Myös toisen kunnan alueella kirjoilla oleva voi saada Helmet-alueen kirjastokortin.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
Suomen valtiolipun ostaminen onnistuu helposti netistä. Tämän linkin kautta voit ostaa pöydällä pidettävän koristelipun: https://www.pocal.fi/suomi-valtiolippu.html
Muita lippuvaihtoehtoja ja tietoja Suomen valtiolipusta voit hakea itsekin Googlesta hakusanoilla "Suomen valtiolippu"
En löytänyt muita samanlaisia. Etsin korutaidekirjoista, mutta niistäkään en onnistunut löytämään. 1970-luvulla suuret korut (sekä hopea että pronssi) olivat varsin muodikkaita ja niitä suunnitteli moni korutaiteilija, mm. Matti Hyvärinen, Helky Juvonen, Pentti Sarpaneva, Tapio Wirkkala ja Björn Weckström. Liisa Vitalin koruista löytyy vähän tietoa Caratiasta.
Apua voisi kysyä Designmuseosta, info@designmuseum.fi.
Verkosta voi yrittää selata Googlen kuvahaulla, Helsingin Pantista tai Tori.fi:stä. En kylläkään onnistunut sieltäkään löytämään kuvaamaanne.
Virtuaali-Helsinki Helsinki Arena 2000 oli käytettävissä nimensä mukaisesti Helsingin juhlavuonna 2000. Sen rakentaminen aloitettiin jo 1996, jolloin Helsingin Sanomat uutisoi, että Senaatintori, Kauppatori, Esplanadi ja Stockmannin seutu olivat jo valmiina virtuaalikaupungissa. Virtuaalisen Helsingin rakentaminen oli Helsingin Puhelin Oy:n (HPY) suunnitelma. Sitä ei enää löydy verkosta. Voit lukea lisää hankkeesta Risto Linturin, Marja-Riitta Koivusen ja Jari Sulkasen artikkelista Helsinki Arena 2000 - Augmenting a Real City to a Virtual One.
Ilta-Sanomat: Helsingin kaupunki liittymässä Areenaan https://www.is.fi/digitoday/art-2000001275912.html
Linturi, Koivunen ja Sulkainen: Helsinki Arena 2000 - Augmenting a Real City to a...
Kävin läpi Etelä-Suomi- ja Eteenpäin-lehdet tuolta ja seuraavalta viikolta, mutta valitettavasti lehdissä ei ollut mainintoja Salomon Könösen juoksuista tuona päivänä. Etelä-Suomi-lehden 12.9. numerossa oli kuitenkin uutinen, jonka mukaan Könönen voitti sunnuntaina 10.9. Joensuussa 25 kilometrin kisan ajalla 1.25.21,8. Jutussa ei tarkemmin kerrottu millainen kisa oli kyseessä.
Kirkes kirjastoista löytyy muutamia teoksia (haku: aihe lammet and aihe rakentaminen not luokitus 84.2) Kirkes
esim. Bridgewater, Alan ; Bridgewater, Gill:Suihkulähteet ja vesirakenteet puutarhassa : helppoja ja käytännönläheisiä ohjeita tai Flink, Raimo:Keksintöjen puutarha : ekokeksijän uusimmat ideat ja keksinnöt
Finna haku löytää runsaammin tietoa lammen rakennuksesta, mutta suurin osa näyttää olevan englanninkielistä ja melko vanhoja. Finna.fi
esim. Swift, Penny Step-by-step ponds, pools, and rockeries (1997) tai Nash, Helen:The complete pond builder : creating a beautiful water garden (1996)
Netistä löytyy esim. Wikihow.com sivustolta löytyy englanninkielinen ohje lammen rakentamisesta. https://www.wikihow.com...
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on aiemminkin vastattu lastenkoteihin liittyvään kysymykseen ja sieltä löytyi alla oleva vastaus:
"Hämeentie 6:ssa on toiminut Pelastusarmeijan lastenkoti joskus rakennuksen juuri valmistuttua, mutta 1970-luvulla se ei varmaankaan ole siellä ollut enää. Pelastusarmeijan lastenkoti oli tuolloin ollut jo pitkään Pukinmäessä. (Herrasväen ja työläisten kaupunki, Helsingin vanhoja kortteleita 2, s. 116)"
Valitettavasti ei löytynyt tietoa minä vuonna lastenkoti on muuttanut Pukinmäkeen. Finnasta löytyi pieni maininta ja valokuva Pukinmäen lastenkodista, joka sijaitsi osoitteessa Erkki Melartinin tie 2.
Tiedot lastenkoteihin sijoitetusta lapsista tuskin ovat julkista tietoa. Mikäli etsit...
Ainoa ruokaan assosioituva väsymystä merkitsevä ruotsinkielinen ilmaus, jonka löysin, oli 'stekt', mutta sen vastaavuutta 'nakit ja muusin' kanssa en valitettavasti pysty arvioimaan. Merkitykseltään vastaavia tavanomaisempia sanoja ovat esimerkiksi 'utmattad', 'utpumpad', 'utschasad', '(ut)sliten' ja 'förbi'.
Uttryck För Trötthet - 23 Uttryck För Att Vara Trött 2022 (svenskaorduttryck.se)
Synonymer till uttröttad - Synonymer.se
Katkelma on Yrjö Jylhän runosta Hyvästi, Kirvesmäki. Runo on Jylhän kokoelmasta Kiirastuli : runoja rauhan ja sodan ajoilta (1941).
"Joko päättyi pitkäperjantai,
jo ristinpuut on riisuttu kai,
tämä onko jo pääsiäistä?"
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.362085?sid=2928571383
Jevgeni Jevtušenkon Ensilumi-nimistä runoa en valitettavasti löytänyt. Kolme lumiaiheista sen sijaan löytyi: "Kolmas lumi" kokoelmasta Olen vaiti ja huudan (Kirjayhtymä, 1963) sekä runot "Leijuu valkeaa lunta" ja "Niin alkaa lunta sataa hiljakseen" kokoelmasta Laulava pato (Kirjayhtymä, 1973).
En onnistunut löytämään kirjallista lähdettä, jossa sanontaa olisi selitetty. Se on kuitenkin tuttu monelle kirjastomme työntekijälle. Etenkin vanhempina aikoina sitä on käytetty niissä tilanteissa, kun vaatimattomissa hautajaisissa ruokaa ei ole ollut tarjolla koko saattoväelle. Arkunkantajat on kuitenkin ruokittu aina.
Nykyäänkin samaa periaatetta on noudatettu hiljaisissa hautajaisissa, joissa muistotilaisuus on järjestetty vain lähipiirille. Perussääntönä on pidetty, että arkunkantajille on aina ruokatarjoilu.
Taustalla on varmaankin se, että perinteisesti vainajan muistoa on Suomessa kunnioitettu runsaalla ruoalla ja juomalla. Hautauksen jälkeistä muistojuhlaa on kutsutukin sanalla peijaiset, joka viittaa uhrijuhlaan. (Lähde:...
Finna-haulla löysin kaksi valokuvaa Oulun Sepänkadulta. Linkki Finnaan Oululaisia kuvia voisi kysellä Kalevan arkistosta Linkki arkistoon tai Pohjois pohjanmaan museosta. Linkki sivulle
Ilman kuvia ja lisätietoja käytävien sisällöistä on mahdotonta sanoa varmaksi, mikä eläin koloja kaivelee. Arvauksena voisi olla esimerkiksi jokin myyrä, rotta tai piisami. Kontiaisten jäljiltä jää iso multakasa, mutta peltomyyrän tekemät reiät voivat olla hyvin siistejä. Kun kyselin puutarhaharrastajilta, suurin osa laittaisi kolot metsä-, vesi- tai peltomyyrän syyksi. Myyrien määrä vaihtelee vuosittain, joten jokavuotisesta riesasta ei välttämättä ole kyse. Puutarhurit neuvovat lempeäksi karkottamiskeinoksi kanankakkarakeiden kaatamista koloihin.
Hei, Suomen kolme suurinta tekojärveä ovat: Lokka 314 km2Porttipahta 149 km2Uljuan tekojärvi 28km2Lähteet: Järvi-meriwiki (jarviwiki.fi)Luokka:Suomen tekojärvet – Wikipedia
