Friedrich Höderliniltä ei löydy Schicksalslied-nimistä runoa. Kyse on varmaankin runosta Hyperions Schicksalslied, jonka nimi on suomeksi Hyperionin kohtalolaulu. Runon ovat suomentaneet sekä Uuno Kailas, Aarni Kouta että Aale Tynni.
Uuno Kailaan suomennos sisältyy teoksiin Kaunis Saksa : sarja saksalaista lyriikkaa (1924, s. 14 - 15) ja Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 1 : Saksan kirjallisuuden kultainen kirja (1930, s. 431 - 432).
http://www.statistik-bw.de/Hoelderlin/
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Aarni Koudan suomennos löytyy täältä:
https://laura.uniarts.fi/xwiki/bin/view/Laura/WebSearch?q=Hyperions+Sch…
Hölderlinillä on myös runo Das Schicksal, mutta sitä ei...
Valitettavasti kirjailijasta ei löytynyt mitään henkilötietoja. "Talviöinä tapahtuu" on hänen ainoa julkaisunsa. Finnan kautta ei löytynyt hänestä ollenkaan artikkeleita, Kansalliskirjaston digitaalisesta lehtiarkistosta löytyi viittauksia Irja Kortesuohon, mutta kyseessä voi olla toinen samanniminen henkilö:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=%22irja%20kortesuo%22&or…
Tietäisikö joku kysymyksen lukijoista jotain kirjailijasta? Oliko kyseessä nimimerkki vai todellinen henkilö? Tietoja asiasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Al tarkoittaa leppää, sten kiveä – Ahlsten on siis suomeksi Leppäkivi. Saksan mallin mukaisesti al-sanaan lisätyllä h-kirjaimella on ilmaistu, että sitä edeltävä vokaali lausutaan pitkänä (Marianne Blomqvist, Vad heter finlandssvenskarna?).
Alexandre Dumas'n tuotanto onkin melko hankala saada järjestykseen. Tuottelias mies! Vuonna 2009 tällä palstalla on kysymykseen vastattu seuraavasti:
Ulla Virtamon toimittaman Aikuisten jatko- ja sarjakirjat teoksen mukaan 'Sotureiden' järjestys on seuraava:
1. Kolme muskettisoturia. G 1889
2. Myladyn poika= Muskettisoturit seikkailevat jälleen.
Muskettisoturit palaavat. K 1969
Muskettisoturit juonittelevat. K 1969
Muskettisoturit taistelevat. K 1969
Muskettisoturit pakenevat. K 1969
Muskettisoturit voittavat. K 1969
3. Bragelonnen varakreiviI-X = Muskettisoturien viimeiset urotyöt. K 1916
Vielä on Portoksen poika = Viimeinen muskettisoturi. K 1935
Fennicasta, osoitteesta https://finna.fi löytyy 31 viitettä haulla Kolme...
Voisikohan kyseessä olla turkkilaisen Nazim Hikmetin runo Ihmisten enemmistö, joka alkaa:
"Ihmisten enemmistö matkustaa välikannella,
matkustaa kolmannessa luokassa ---"
Runo löytyy esim. Puut kasvavat vielä -kokoelmasta (Tammi 1978, suom. Brita Polttila).
Runon tiedot löytyvät Lahden kaupunginkirjaston Linkki maailman runouteen -runotietokannasta: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/PoemDetails.aspx?PoemI…
Kyseessä on todennäköisesti venäläinen kansansatu Pakkanen (Морозко, Morozko). Kuvaamallasi tavalla kuvitettuna se voisi olla alla oleva kuvakirjapainos vuodelta 1971 (Weilin+Göös).
Finna.fi: Pakkanen https://finna.fi/Record/vaari.905289
Kirjasampo: Pakkanen https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Stephen Hawking sai ALS-diagnoosin 21 vuoden iässä ja eli vielä 55 vuotta. Kenenkään muun ei tiedetä eläneen yhtä pitkään diagnoosin jälkeen. Arvioiden mukaan noin viisi prosenttia tautia sairastavista elää yli 20 vuotta diagnoosista. Yli neljän vuosikymmenen elinaikaa pidetään kuitenkin hyvin harvinaisena.
Lähteet:
https://time.com/5199001/stephen-hawking-als/
https://www.verywellhealth.com/als-lou-gehrigs-disease-life-expectancy-…
Etymologiset sanakirjamme palauttavat romahtamisen verbiin "romista" ('rytistä, rämistä'): "romahtaa" on 'kaatua t. sortua rysähtäen'. Samaan yhteyteen kuuluu myös sana "romu". (Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 3, R–Ö)
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista laulua. Se ei sanoituksen perusteella ole ainakaan Meiju Suvaksen Diggii Loo Diggi Ley (alunperin ruotsalaisen Herreyksen kappale).
Muistaisiko joku mistä laulusta kyseinen pätkä voisi olla? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Tuiranpuiston rakennushistoriaselvityksessä https://www.ouka.fi/oulu/kaupunkisuunnittelu/tuiranpuisto kerrotaan, että Oulun Sonnisaari toimi kulkutautisairaalana siihen asti, kun kunnallissairaala rakennettiin Tuiranpuistoon. Ruttolaksi kutsuttu kulkutautisairaala valmistui Tuiranpuistoon vuoden 1901 alussa. Sairaansijoja kulkutautiosastolla oli 16.
Kannoston Asimov-suomennoksista en valitettavasti löytänyt nollatta pääsääntöä eksplisiittisesti muotoiltuna. Teräsluolat tosin sisältää jonkinlaisen viittauksen ensimmäisen pääsäännön yläpuolella olevan säännön mahdolliseen olemassaoloon: "Robotti ei saa vahingoittaa ihmistä, Baley ajatteli katkerasti, ellei hän kykene keksimään tapaa todistaa, että se sittenkin on tämän parhaaksi." Varhaisin vastaani tullut selkeästi sanallistettu suomenkielinen nollas pääsääntö on Pekka Markkulan suomentamassa kirjassa Robotit ja imperiumi:
Daneel sanoi: "On olemassa voimakkaampi laki kuin ensimmäinen pääsääntö, joka sanoo: 'Robotti ei saa vahingoittaa ihmiskuntaa, eikä toiminnasta pidättäytymällä aiheuttaa sille vahinkoa.' Minä nimitän sitä...
Muisteltu runo on Anna Kaitilan Kärsimysten koti ("Ahon laidassa mökki pieni / on ränstynyt, kyljellään, / niin suruisasti se silmää / metsälampehen välkkyvään. // -- "). Sen voi löytää esimerkiksi Maiju Seppälän kokoamasta valikoimasta Iltarunoja (1914) sekä Eero Salolan ja Eino Keskisen toimittamasta kokoelmasta Lausuntarunoja nuorelle väelle (1949).
Tampereen kaupungin kotisivuilla kerrotaan, että Sorsapuiston lintutarhan linnut tulevat kesäksi puistoon hämeenkyröläisestä kanalasta: https://www.tampere.fi/luonto-ja-ymparisto/puistot/sorsapuiston-linnut.
Tänä vuonna linnut joudutaan siirtämään pois puistosta kesken kesän lintuinfluenssariskin vuoksi. Yleisradion uutinen: https://yle.fi/a/74-20042524.
Kysymäsi sarja on Neil Harwickin käsikirjoittama ja ohjaama "Musta tuntuu". Harwickin kirjasta "Hullun lailla" on tietoa sarjan synnystä ja
kohtaloista.
Kohtauksessa karhua esitti siniseen asuun pukeutunut stuntnäyttelijä. Jälkituotannossa sinisen hahmon päälle maalattiin tietokonegrafiikalla karhu sellaisena kuin se elokuvassa näkyy. Samalla poistettiin kuvasta myös vaijerit, joilla Leonardo DiCapriota oli sinkauteltu ympäriinsä niin että näyttäisi siltä kuin karhu riepottelisi häntä. Puut, joita vasten häntä heiteltiin, olivat kumisia lavasteita.
Lähteet:
IMDB
Dokumentti elokuvan tehosteista (YouTube)
https://www.businessinsider.com/the-revenant-filming-secrets-2015-12?r=…
Lähdeluettelo on keskeinen osa tieteellisiä, tutkimuksellisia julkaisuja ja pakollinen esimerkiksi opinnäytteissä. Lähteisiin viitataan tekstissä sovitun käytännön mukaan.
Kaunokirjallisuus on kuitenkin fiktiota, kielitoimiston sanakirjan sanoin sepitettä eli mielikuvitukseen perustuvaa kirjallisuutta. Siinä lähdeluettelo ei ole pakollinen eikä yleensä tarpeellinenkaan.
Toisaalta jos historiallisen romaanin tekijä pyrkii teoksessaan uskottavuuteen, hyvä taustatyö ja lähdekirjallisuuteen perehtyminen ovat suureksi eduksi. Lähteistä voi kertoa esimerkiksi kirjan esipuheessa tai loppusanoissa, vaikka ei kokoaisikaan varsinaista lähdeluetteloa. Lähdekirjallisuuden käytöstä on on tarpeen kertoa joskus myös tekijänoikeuksellisista syistä, jos...
Mikó on unkarilainen sukunimi, joten kyseessä voisi olla joku unkarilainen taiteilija.
En onnistunut löytämään signeerausta Mikó. Yksi vaihtoehto voisi olla Nandor Mikola. Unkarilaissyntyinen taiteilija oli syntynyt vuonna 1911. Hän oli alkuperäiseltä nimeltään Mikó Mikolajcsik Nándor Jósef. Hän muutti nimensä muotoon Nandor Josef Mikola vuonna 1936 muutettuaan Suomeen.
Selasin läpi kirjoja, joissa on Mikolan taulujen kuvia. Hän on käyttänyt erilaisia signeerauksia. Yleisimmin hän on käyttänyt koko nimeä Nandor J. Mikola. Joissain tauluissa signeeraus on lyhyempi muoto, pelkkää sanaa Mikó näissä ei ollut.
Lähteenä käytetty: Nandor J. Mikola: Akvarelli on elämäni (1980)
Tieteen termipankki määrittelee liettymisen seuraavasti: "pintavesimuodostuman pohjanläheisten osien täyttyminen sedimenteillä."
Meillä Suomessa vesistöjen, jokien ja järvien liettymistä aiheuttavat esimerkiksi metsätalous- tai turvesoiden ojitusten seurauksena ojista kulkeutuva erilainen orgaaninen aines ja kiintoaines. Tämä aines järveen päätyessään sedimentoituu pohjaan. Ojitusten lisäksi muita vesistöihin kulkeutuvan kiintoaineksen lähteitä ovat maatalouden pellot, kaupunkien ja taajaminen maankäyttö sekä kaivokset ja maanotto.
Kiintoaineen eroosio ja sedimentaatio virtavesissä - luonnollisesta prosessista virtavesien ongelmaksi: https://helda.helsinki.fi/items/ee5f20a9-e7c6-4df7-88dd-3debe329b574
Periaatteessa samat mekanismit...
