Emme voi tekijänoikeussyistä antaa tässä palvelussa kokonaisia runoja. Runon nimi on Muistoja menneiltä ajoilta ja se löytyy ainakin seuraavista kokoelmista: Viljo Kojo: Sininen pilvi (1920)Hymyjen kirja : valikoima suomalaista huumoria vuosisadan vaihteesta 1940-luvulle (1944)Iloitse kanssani : valikoima huumoria luettavaksi ja lausuttavaksi (1945)Viljo Kojo: Viljo Kojon kauneimmat runot (1962)
Sadun nimi: Metallisika
Tekijä: Andersen, Hans Christian
Teos/Kokoelma: Kootut sadut ja tarinat 1
Suomentanut: Talvio, Maila
Kuvittanut: Pedersen, V. & Frölich, L.
Julkaisutiedot: WSOY, 1953
Liuskat ovat dvd-levyjen suojaamiseen tarkoitettuja magneettinauhoja. Niitä esiintyy pääsääntöisesti isojen kirjastojen kokoelmiin kuuluvissa levyissä. Listaa suojamattomista dvd-levyistä ei ole käytettävissä. Mikäli olet halukas saamaan jonkun tietyn kirjaston kokoelmassa olevan dvd-levyn, voit soittaa kirjastoon varmistaaksesi millainen dvd-levy on kyseessä. Kirjastojen yhteystiedot osoitteessa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/
Etelä-Savon kirjastojoissa Barclayn (Florence L.) Rukousnauha-romaania on saatavissa seuraavasti:
1 kpl Pieksämäen kaupunginkirjasto on nyt paikalla (vuoden 1992 p.)
Kerimäen kunnankirjaston Rukousnauha samalta vuodelta on lainassa, eräp. 13.8.2012.
1 kpl Punkaharjun kunnankirjaston varasto, on paikalla (1958 p.)
1 kpl Naarajärven kirjaston varasto, on paikalla (v. 1940 p., Naarajärvi on Pieksämäen sivukirjasto)
Mikkelin pääkirjaston varastossakin on 1 kpl, mutta se on tällä hetkellä lainassa. Eräpäivä on 12.9.2012. Kirjaa ei voi varata remontin vuoksi. Varauksia voi tehdä taas 27.8.2012->
Florence L. Barclayn romaani "Rukousnauha" on lainattavissa myös Helsingin Pasilan kirjaston varastosta. Teos on myös Espoon kaupunginkirjasto-...
Helsingin kaupunginkirjastoista Pasilan kirjastossa on mikrofilmienlukumahdollisuus, mutta valitettavasti tällä hetkellä ei ole käytössä kopiointimahdollisuutta. Uusi laite on tulossa käyttöön. Paperisen kopion voi saada esimerkiksi Sellon kirjastossa tai Kansalliskirjastosta.
Ruotsissa toimitaan Ruotsin tekijänoikeuslainsäädännön mukaan, joka on pääpiirteissään samanlainen kuin meillä Suomessakin. Elokuvien lainaaminen on myös Ruotsissa luvanvaraista, joten ongelmat liittynevät joko huonoon organisaatioon (ruotsalaiset välittäjät eivät edusta suomalaisia elokuvayhtiöitä) tai mahdollisesti siihen, ettei Ruotsissa olla halukkaita maksamaan yhtä korkeita lainauskorvauksia kuin mihin suomalaiset yhtiöt ovat kotimaassaan tottuneet (kotimaiset elokuvat tulevat käytännössä aina kalliimmiksi kuin ulkomaiset).
Kun Suomessa BTJ Finland on iso elokuvien välittäjä ja sen emoyhtiö on ruotsalainen, voisi olla järkevää olla molempiin yhteydessä - siis Ruotsista käsin.
Heikki Poroila 16.11.2011
Seuraavilla sivuilla voi tehdä Arabian astioiden vertailua.
http://www.astialiisa.fi/etsintapalvelu.html
http://www.astiataivas.fi/
http://www.laatutavara.com/
http://www.tori.fi/uusimaa?f=&q=arabia&cg=4080&w=1&st=s&st=k&st=g&c=0&c…
Arabialla on myös oma museo, jossa tietoa heidän tuotteistaan.
http://kysymuseolta.fi/designmuseo/
Kaikkia näitä (lehtiä ovat Haava, Systole ja Pinsetti) löytyy Helsingin yliopiston Meilahden kampuskirjastosta (Haarmaninkatu 4). Valitettavasti tämä kirjasto on suljettu heinäkuun ajan.
http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/toimipaikat/terkko/
Myös Herndonin 'Total burn care' olisi siellä.
Kirjan aikaisempaa painosta (2002) on pääkaupunkiseudulla ainakin Helsingin Töölön sairaalan klinikkakirjastoissa.
Haava-lehteä on myös Arcada-ammattikorkeakoulun kirjastossa (https://www.arcada.fi/sv/bibliotek/bibliotek ), Diakonia-ammattikorkeakoulun kirjastossa (http://www.diak.fi/Kirjastopalvelut/Sivut/yhteystiedot.aspx, Helsingin toimipiste suljettu elokuun alkuun), Metropolia-ammattikorkeakoulun kirjastossa (sekin kiinni elokuun puolelle)
Systole-...
Laulua ei löydy äänitteenä kirjastoista. Kirjassa: Musiikin aika 1-2, se on nuottina. Saman nimisellä cd-levyllä Soile Perkiön Itsenäisyyspäivä-laulua ei ole.
Myöskään Viola-tietokannasta äänitteenä ei löytynyt.
En tiedä, mistä kiikastaa. Pitäisi kyllä toimia, kun asiakkaalla on helmet-kortti. Kannattaa kysyä asiaa oheisista sähköpostiosoitteista, valinta riippuu siitä, millä ohjelmalla luette Ellibs: tuki@ellibs.com tai käytä Ellibs-kirjaston Anna palautetta -lomaketta.
OverDrive: helmet.overdrive.tuki@hel.fi. Sieltä löytyy tällaisiin ongelmiin asiantuntemus.
Suomalainen lakimiesmatrikkeli on on nimeltään Suomen lakimiehet ja sen uusin painos on vuodelta 1999. Kirja löytyy Vantaalta pääkirjastosta ja Myyrmäestä; sen lisäksi kirjaa on Helsingin ja Espoon kirjastojen kokoelmissa.
Olisiko kirja joku näistä? Missään näissä possu ei kylläkään kokeile lentämistä, mutta kaikkea muuta kyllä.
Tekijä: Dunbar, Joyce : Possu ja taikaterho. Karkkila : Kustannus-Mäkelä, 1999. [29] sivua : kuvitettu ; 26 cm.
Tekijä: Ostheeren, Ingrid: Pontus-possu purjehtii. Helsinki : Lasten keskus 1992. [25] sivua : kuvitettu ; 30 cm.
Tekijä: Nilsson, Ulf: Rakas pikku possu. Porvoo ; Hki ; Juva : WSOY, 1982. [32] sivua : kuvitettu ; 24 cm.
Tekijä: Blake, Jon: Possu Vänkyrä. Karkkila : Kustannus-Mäkelä, 1991. [25] sivua : kuvitettu ; 23 x 25 cm.
Lastenkirjainstituutin haulla löytyi paljon muitakin possu -aiheisia kirjoja vuosien 1985-1999 väliltä. Mark Inkpen on kirjoittanut monta Possu Pallero kirjaa, voisiko se olla...
San Marino on Italian naapurivaltio ja siellä puhutaan italiaa, mutta sekä historiallisesti, maantieteellisesti että kulttuurisesti se on niin omaperäinen, että aivan varmasti suurin osa asukkaista kokee olevan sanmarinolaisia, eivät suinkaan italialaisia. Suosittelen lukemaan vaikka Wikipedian artikkelin maan vaiheista, niin tämä todennäköisyys käy ilmeiseksi. Emme tietenkään voi tietää asukkaiden mieltä kysymättä sitä jokaiselta (33 000 asukasta), mutta oikeastaan mikään ei viittaa siihen, että maan asukkaat pitäisivät itseään italialaisina. San Marino on ollut itsenäinen valtio paljon pidempään kuin Italia tai Suomi, jotka ovat varsin tuoreita käsitteitä. San Marino sai nykyiset rajansa jo vuonna 1463.
Heikki Poroila
Kyseessä on Lasse Heikkilän runo Tien alku, joka luettavissa Heikkilän Valituita runoista (1976). Runo on luettavissa myös teoksesta Sanan mahti : kansalliskirjallisuuden lukemisto. 4 (toim. V. A. Haila ja Eino Kauppinen, Otava, useita painoksia).
https://finna.fi/
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Artikkeliviitetietokanta ARTOn avulla voi etsiä lehtiartikkeleja tietyistä aiheesta tai henkilöistä. Tässä hakutulos Kylli Koskesta. Lehtiä voit kysyä omasta kirjastostasi tai Jyväskylän yliopiston kirjaston vapaakappalekokoelmasta.
Olisiko kuva ollut Entressen Arduino-pajasta? Ei välttämättä fyysisenä robottina, mutta varmaan luennoitsijan materiaalissa kuvana?
Valitettavasti kaikilla työtovereillani on hyvin hatarat mielikuvat vuoden 2016 Pajatoiminnasta. Sen muistamme, että Tapiolassa robotteja ei silloin rakennettu, Ompun paja aukeni vasta syksyllä 2016 eli mahdollisia kuvauspaikkoja Espoossa olisivat Entresse ja Sello.
Arduinon rakennusosilla Pääsiäismunien maalaus -robotti on mahdollista toteuttaa.
https://create.arduino.cc/projecthub/julius-kramer/robotic-easter-egg-painter-fa526e
Kyseiset sanat perustuvat sanaan tippa, joka on mahdollisesti skandinaavista alkuperää. Sekä suomen että skandinaavisten kielien sanat saattavat myös olla alkujaan erillisiä onomatopoeettisia eli ääntä jäljitteleviä sanoja, jotka ovat syntyneet ilman yhteyttä toisiinsa.
Sanaa pudota muistuttavia sanoja löytyy useista suomen sukulaiskielistä kuten virosta, inkeristä ja vepsästä. Molemmat sanat ovat vanhoja: ensimmäiset maininnat sanasta tippa löytyvät Christfrid Gananderin sanakirjasta vuodelta 1787 ja sanasta pudota Mikael Agricolan (n. 1510-1557) teksteissä.
Lähde: Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja (SKS 1992).
Päiväperho(nen)-sanan kuvaannollisesta merkityksestä "nopeasti ohimenevä muoti-ilmiö" johdettu päiväperhokirjallisuus tarkoittaa hetkellisesti suosittua kirjallisuutta, jonka kysyntä laantuu nopeasti.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/päiväperhonen
Varmasti kiittäisivät.
Välitän ehdotuksenne Cityconille, joka vuokraa Ison omenan kauppakeskusta.
Tilojen suunnittelu sujuu hyvin yhteistyössä heidän kanssaan. isoomena@citycon.com
Liikenne- ja viestintäviraston kokoaman Katsastusalan tilannekatsaus -raportin mukaan Suomessa suoritetaan ajoneuvoille vuosittain noin 2,7 miljoonaa määräaikaiskatsastusta.
https://www.traficom.fi/sites/default/files/media/publication/Katsatusalan%20tilannekatsastus%202019.pdf
