Eeva-Liisa Mannerin runo Oli naapuri, jolta meni mitat ja puntit sekaisin on kokoelmasta Kamala kissa (1976) sikermästä Mörököllin ajatuksia.
Runon voit lukea myös Mannerin kootuista runoista Kirkas, hämärä, kirkas (toim. Tuula Hökkä, 1999) sivulta 491.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sivuilla kerrotaan, että sinilevä voi aiheuttaa mm. iho-oireita. Sivulla kerrotaan myös, että ihmisten herkkyys sinilevien aiheuttamille oireille vaihtelee. Eli voi olla, että ihottumaa ei tulekaan. Sivu löytyy alta:
https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/vesi/uimarantavesi/sinilevat-eli-sinibakteerit
Digi- ja väestötietoviraston Osoitepalvelusta voi hakea lähes kaikkien Suomessa vakinaisesti asuvien henkilöiden ajantasaiset osoitteet. Osoitetiedon haku tapahtuu henkilön etu- ja sukunimen perusteella. Nimet voivat olla entisiä tai nykyisiä.
https://dvv.fi/osoitepalvelu
Paljon hyvää kiinnostavaa kirjallisuutta jää valitettavasti vaille käännöksiä. Kustantamot arvioivat omasta näkökulmastaan, mitä kirjallisuutta käännetään, mutta heille voi aina lähettää toivomuksia ja palautetta. Kustantamoja löydät Kirjastot.fi:n listasta, https://www.kirjastot.fi/kirjallisuus/kustantajat ja Makupalat.fi:stä, https://www.makupalat.fi/fi/k/645/hae?category=114636&sort=title&order=…
En onnistunut löytämään tietoa Chiper-etunimen historiasta tai käytöstä. Sukunimenä sitä esiintyy lähinnä Yhdysvalloissa.
Ranskan verbi 'chiper' tarkoittaa 'näpistää'.
Lumme-kirjastoissa on kirjoja JavaScript-kielestä. Alla linkki tietoihin kirjoista:
https://lumme.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lo…
Kielitoimiston ohjepankissa sanotaan seuraavasti:
"Nimiä, jotka loppuvat sekä äännettäessä että kirjoitettaessa konsonanttiin, taivutetaan lisäämällä nimen ja päätteen väliin sidevokaali i. Sääntö pätee yleensä myös s-loppuisiin vieraskielisiin nimiin". Tämän ohjeen mukaan Sus-nimimerkkiin siis ensin lisätään sidevokaaliksi i-kirjain ja sen perään taivutuspääte.
Koska Sus on konsonanttiin päättyvä nimi (myös nimimerkit voidaan katsoa nimiksi), taivutus on Sus : Susilla. Vastaus kysymykseesi on siis "Susilla on".
Lähteet:
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/632
Olisikohan kyseessä Aino Kallaksen novelli vieras kokoelmasta Lähtevien laivojen kaupunki?
Kirjan pauloissa blogissa kirjoitetaan näin: "Novellissa Vieras vanha nainen ja mies surevat nuorena menehtynyttä tytärtään, kun heidän mökkiinsä osuu vieras, joka on tuntenut tyttären Pietarissa." Kirjan pauloissa
Lehtevien laivojen kaupunkia löytyy myös Helmet kirjastosta. Helmet.
Äidinkielen ja kirjallisuuden kurssivihkoja löytää vielä Finna haulla. Vihkoja on mm. Helsingin yliopiston kirjastossa. Finna.
Elämän tarkoitusta on kysytty palvelussa usein ennenkin. Vanhoja vastauksia pääsee katsomaan täältä: https://www.kirjastot.fi/kysy/haku?keys=el%C3%A4m%C3%A4n+tarkoitus
Jos outfitilla tarkoitetaan asukokonaisuutta, ainakin tämän kirjastonhoitajan tämänhetkiset vaatteet ovat sen verran vanhoja ja nuhjuisia, että niillä tuskin on kovinkaan suurta rahallista arvoa. Uutena vaatteet ovat maksaneet yhteensä noin 160 €, kun itse tehtyjen vaatteiden työlle ei lasketa hintaa.
Turun kaupunginkirjastossa mikrofilmien ja -korttien lukeminen ja digitointi on tavallisesti mahdollista pääkirjaston tieto-osaston mikrofilmilaitteella. Laitteella lukemansa filmin tai kortin sisältöjä voi tallentaa PDF-muotoon. Laitevarauksen voi tavallisesti tehdä Varaamo-palvelussa, soittamalla tieto-osastolle (p. 02 262 0630) tai käymällä osaston neuvonnassa (Linnankatu 2, uuden puolen toinen kerros).
HUOM: Koronarajoitusten vuoksi kokoelmatilat ja kirjaston useimmat palvelut – myös mikrofilmilaite – eivät ole käytettävissä. Digitointi on mahdollista vasta rajoitusten poistuttua. Tämän hetken tiedon mukaan rajoitukset ovat voimassa ainakin 28.2.2021 saakka.
Valtiokonttorin sivuilta löytyy tietoa valtion vastuuseen perustuvasta vahingonkorvauksesta:
https://www.valtiokonttori.fi/palvelut/korvaus-ja-vahinkopalvelut/valti…
Eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävistä löytyy tietoa oikeusasiamiehen sivustolta:
https://www.oikeusasiamies.fi/fi
Kaupunginkirjaston erilliset työskentelytilat eivät ole tällä hetkellä koronarajoitusten vuoksi käytössä. Maaliskuun alusta kirjaston rajoituksia lievennetään. Silloin pääsee itse hyllyjen väliin valitsemaan lainattavaa aineistoa. Oleskelu- ja työskentelytilat pysyvät ikävä kyllä edelleen suljettuina. Rajoitus koskee myös Palokan kirjastoa.
Emme valitettavasti löytäneet etsimääsi satukirjaa tai aapista. Yksittäisen lorun avulla on hankala tehdä hakuja, koska niitä on harvoin luetteloitu erikseen teoksen tietoihin. Kirjasammon avulla on mahdollista hakea Suomessa julkaistuja aapisia:
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/aapiset
Jos joku kysymyksen lukijoista tunnistaa lorun ja kirjan, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Runo on Friedrich Hölderlinin "Kuolema" ja sen on suomentanut Elina Vaara (1903-1980). Runo alkaa: "Meitä hän kauhistaa". Muistit aivan oikein, runo sisältyy kirjaan "Lukiolaisen äidinkieli. 3, Kirjallisuus aikansa ilmentäjänä" (Weilin + Göös, 1996, s. 91). Tosin tällä sivulla runon tekijäksi on merkitty virheellisesti "Heinrich Hölderlin" ja suomentajan nimen yhteydessä on vuosiluku 1967, mutta Elina Vaaran käännös sisältyy jo vuonna 1945 ilmestyneeseen Hölderlinin runokokoelmaan "Vaeltaja" (WSOY). Vuosiluku 1967 viittaa mahdollisesti Maunu Niinistön toimittamaan kirjaan "Maailmankirjallisuuden mestarilyriikkaa" (WSOY, 1967), johon runo myös sisältyy.
Hei,
Nisäkkäillä on paksu iho, jossa on enemmän tai vähemmän karvapeitettä lukuun ottamatta muurahaiskäpyä, mutta senkin suomumaiset levyt ovat alkujaan kehittyneet karvapeitteestä. Valailla ja delfiineillä on karvapeitettä sikiöaikana, mutta karvoitus kuitenkin häviää lähes kokonaan sikiö- ja poikasvaiheen jälkeen. Myös siilien ja piikkisikojen piikit ovat suuria ulomman karvapeitteen karvoja, joihin on muodostunut kova pintakerros.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Karvoitus
Etsitty kirja lienee Linda Olssonin Laulaisin sinulle lempeitä lauluja (Gummerus, 2009).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat_1396718
1800-1900-lukujen vaihteen kerrostaloissa oli harvoin huoneistokohtaisia parvekkeita. Korkeintaan niitä saatettiin käyttää koriste-elementteinä. 1900-luvun alusta aina 1950-luvun alkupuolelle rakennustarvikkeista oli eri syistä johtuen lähes aina jonkinlaista puutetta. Näin ollen parvekkeen voi ajatella muodostuneen alkuaikoinaan joksikin ylimääräiseksi "luksustuotteeksi".
lähde: https://www.wikiwand.com/fi/Kerrostalot_Suomessa
Saat uuden kirjastokortin käymällä jossakin HelMet-kirjastossa ja todistamalla henkilöllisyytesi kuvallisella henkilötodistuksella. Uusi kortti maksaa 3€. Kadonnut kortti kannattaa kuolettaa välittömästi soittamalla numeroon 09-310 85309.
