Kiitos hankintaehdotuksestasi. Pyrimme ainakin siihen, että koko Galloway-sarja olisi luettavana suomeksi ja edelleen suomentamattomat osat englanniksi. Voit jättää hankintaehdotuksia oheisesta linkistä: https://outi.finna.fi/Content/hankintaehdotus
Kirjastolle tulee kymmeniä hankintaehdotuksia viikottain ja kaikkia emme voi toteuttaa. Mikäli kokonaista sarjaa ei saada hankittua täydellisenä, voidaan usein hankkia ainakin uudempia osia. Voimme myös tilata asiakkaillemme kirjoja muualta Suomen kirjastoista kaukolainaksi. https://www.ouka.fi/oulu/kirjasto/kaukolainaus
Tätä on kysytty aiemminkin ja kopioinkin tähän osan silloisesta vastauksesta:
"Kyselin asiaa hieman eri seurakunnista.
Ennen vanhaan ei kuulutusten ottamiseen useinkaan kyselty kirjallisia lupia, vaan asiasta sovittiin suullisesti. Siksi kuulutuspäivämäärätkään eivät aina tulleet kirjatuiksi mihinkään.
Toisaalta taas Kirkkohallituksen rajaus on tietosuojalain mukainen ja sen noudattamisessa ei voi olla poikkeamia. "Avioliiton esteiden tutkintaan liittyviä asiakirjoja säilytetään 10 vuotta, mutta kihlakumppaneille annettava todistus esteiden tutkinnasta ja vihkijän tekemä vihkimisilmoitus säilytetään pysyvästi." Tämänkin takia kuulutusten päivämäärät ja niihin liittyvät tiedot on jo hävitetty. https://evl.fi/...
Kaikesta päätellen Mr. Bean on hyvin suosittu maailmanlaajuisesti. Omalaatuinen, koheltava hahmo näyttäisi vetoavan suuriin katsojajoukkoihin ympäri maailman. Ihan kaikki eivät ehkä tällaisesta vähäpuheisesta slapstick-huumorista kuitenkaan innostu.
https://en.wikipedia.org/wiki/Mr._Bean
http://www.factfiend.com/everybody-earth-understand-mr-bean/
Kanadalaislähtöinen piilokameramainen sketsiohjelma Just for Laughs Gags tunnetaan Suomessa nimellä Pilanpäiten. Se on myöskin formaattina tunnettu maailmalla. Wikipedia mainitsee ohjelmaa esitetyn yli sadassa maassa. Mr. Beanin tasoista menestystä se ei näyttäisi silti saavuttaneen. Ohjelman huumori myös jakaa mielipiteitä, wikipedia-artikkelin mukaan jotkut kokevat sketsit vain...
Kielitoimiston ohjeen mukaan vieraskielisiä nimiä taivutettaessa konsonantit säilyvät nimen keskellä yleensä muuttumattomina. Luciano Pavarottin läpimurto tapahtui Donizettin oopperassa Rykmentin tytär.
Vastaavasti myös esim. Slotte : Slotten, Aleppo : Aleppon, Missisippi : Missisippin.
https://www.kielikello.fi/-/pari-perusasiaa-nimien-taivuttamisesta
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/479
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/200
Jo aiemmassa vastauksessa linkatusta Tilastokeskuksen julkaisusta (https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/98780/xksk_vrm_1749-1999_1999_dig.pdf?sequence=1) löytyy pelkän väestönlaskennan lisäksi paljon muutakin tietoa väestön rekisteröimisestä.
Julkaisun sivulla 25 kerrotaan läsnäolevan ja poissaolevan väestön jaottelusta: ”Läsnäoleva väestö sisälsi kunnan alueella vakinaisesti asuvan väestön. Poissaoleva väestö jaettiin kolmeen osaan siten että erotettiin (1] ulkomailla olevat, (2) muualla Suomessa olevat, jotka eivät olleet kirjoissa muussa seurakunnassa ja (3) ne henkilöt, joiden olinpaikasta ei ollut tietoa.”
Kuten julkaisusta käy ilmi, muuttojen rekisteröimiseen liittyi paljon epätarkkuutta. Julkaisussa kerrotaan: ”...
Kysyin tätä julkisen sanan neuvostolta.
He vastasivat:"Journalistin ohjeessa 7 todetaan ”Myös toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää tapaa. Lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja”.
Ohjetta on täsmennetty periaatelausumassa lainaamisesta:https://www.jsn.fi/periaatelausumat/lainaaminen-2010/
Neuvosto on tulkinnut näitä ohjeita päätöksissä, joita voit hakea nettisivuiltamme esimerkiksi haulla JO 7 tai hakusanalla lainaaminen."
Linkin periaatelausumana:" Neuvoston kanta: Julkisen sanan neuvosto korostaa, että lähteiden käyttöön on kiinnitettävä toimituksissa erityistä huomiota riippumatta siitä, mistä välineestä ja mihin välineeseen toisen juttua lainataan.
Kun verkossa julkaistaan toisen työtä...
Arabiaksi on melko vähän kirjoja Suomesta, suomen historiasta tai talvi- ja jatkosodasta.
Helmet haku löysi yhden kirjan Suomen historiasta Iktashef Finlanda / [Liisa Suvikumpu ; tarjamat = translated by Youssef Naja]. Helmet.fi
Hieman enemmän tietoa löytyy yleensä Suomesta ja suomalisista. Helmet.fi
Myös WorldCat haku löytää muutaman teoksen. Tosin ainakin kaksi niistä on Kalevala. Worldcat.org
Arabiankielisellä haulla löytyy hieman tarkemmin (?) suomen historiaa arabiaksi, mutta suurin osa niistä on lehtiartikkeleita. Worldcar.org
En löytänyt tietoa Viron virallisesta MAP-hakemuksesta. Membership Action Plan -prosessi hyväksyttiin ja otettiin käyttöön Washingtonin huippukokouksessa 1999, ja Viro oli alusta asti mukana. Viron NATO-jäsenyyden ratifiointien päivämäärät muissa NATO:n jäsenmaissa löytyvät Viron ulkoministeriön sivuilta.
Lähteitä ja lisätietoa:
https://icds.ee/en/estonias-long-road-to-nato/
https://www.nato.int/docu/comm/1999/9904-wsh/9904-wsh.htm
https://www.nato.int/invitees2004/estonia/chronology.htm
Kappaleesta ei valitettavasti näytä olevan painettua nuottia. Teoksesta Toivelauluja: iskelmien aarreaitta. 121 (Musiikki Fazer, 1981) löytyy ainoastaan kappaleen sanat. Jonkinlaisen sointukartan kappaleeseen voi katsoa täältä.
Kysy kirjastonhoitajalta on kirjastojen palvelu ja vastaamme siis kysymyksiin, joihin kirjastoille saatavilla olevien lähteiden avulla ja kirjastoammattilaisen osaamisella on mahdollista vastata. Lisää tietoa vastaamisesta onpalvelun info-osassa, https://www.kirjastot.fi/kysy/tietoa-palvelusta.
Valitettavasti meillä on ajoittain ollut paljon myös ruuhkaa, jolloin emme ole pystyneet vastaamaan kaikkiin kysymyksiin. Kysymysten määrä on noussut paljon, mutta vastaajien, ikävä kyllä, ei.
Kannattaa myös tarkistaa, ettei vastaus ole joutunut sähköpostin roskaposteihin.
Esimerkiksi tällaisia runokokoelmia ja -valikoimia mainituista kielistä on suomeksi tarjolla:
Ukraina:
Ševtšenko, Taras, Ukraina : valitut runot
Liettua:
Rannalla päärynäpuu : Liettuan karaiimien runoutta
Rupikonnakultin jälkiä : uuden liettualaisen runouden antologia
Latvia:
Älä juo vesijohtovettä : nuoren latvialaisen runouden antologia
Aizpuriete, Amanda, Vihreäsilmäinen yö : valitut runot 1986-2004
Čaks, Aleksandrs, Sydän jalkakäytävällä
Kronbergs, Juris, Sillalla ja parvekkeella : maanalainen runoilija Itämeren yllä
Puola:
Herbert, Zbigniew, Kyynelten teknologiasta
Johannes Paavali II, paavi, Lähteelle on vielä matkaa ...
Kirjastonhoitaja Mika Kähkönen Imatran kirjastosta on perehtynyt sotakirjallisuuteen. Hän on mm. esitellyt sotakirjallisuutta Lahden AKE:n webinaarissa vuonna 2022. Hänen arvionsa mukaan esimerkiksi nämä romaanit voisivat olla kysymyksessä esitettyjen kriteerien mukaisia (naisnäkökulmaa kaikissa ei kyllä ole):
Hietamies, Heikki: Sotapoika (1986)
Huuskonen, Taisto: Teräsmyrsky (1981)
Kurvinen, Jorma: Kymmenen patruunaa (1989)
Palaste, Onni: Suomussalmen sankarit (1979)
Salmela, Aaro: Isät katsovat poikiaan (1980)
MIka Kähkönen mainitsee vielä kaksi uudempaa talvisotakirjaa, joiden tarkemmasta sisällöstä hänellä ei tosin ole tietoa:
Jaatinen, Pekka: Suomussalmi: talvisota 1939-40 (2019)
Kosonen, Kristian: Summan teräsmyrsky (2022)...
Luultavasti tuolloin on ollut käytössä lääkintöhallituksen hyväksymä ja 1.1.1987 alkaen käyttöön tullut tautiluokitus. Se löytyy digitoituna STM:n hallinnonalan avoimesta julkaisuarkistosta Julkarista ( https://www.julkari.fi/handle/10024/131850 ). Sen mukaan 3018x on Muu tai sekamuotinen persoonallisuushäiriö.
Hei,Kansalliskirjaston digitoiduita sanomalehdistä (https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu) löytyy tieto, että Kalle Havas kuoli "lyhyen ankaran taudin murtamana" (Tyrvään sanomat 6.1.1937). Tämän tarkempaa tietoa en valitettavasti tähän hätään onnistunut löytämään.
Hei, eurokolikot.com sivustolla vuoden 1943 markkaa myydään eurolla. Sitä on aikanaan lyöty 7 460 000 kappaletta.Lähteet:Suomi 1943 1 Markka KL4 (eurokolikot.com)
Veljeni Sebastianin sivulta 39 löytyy virke "Oli kevät, seisoin ylämäessä ja tutkin kahden oravan liitolentoon ojentuneita vartaloita niiden hypätessä oksalta oksalle kun hän lähestyi minua."
Teoriasi näyttää olevan oikea. Nimi on todennäköisesti lähtöisin ammattinimityksestä pungemakare tai pungmakare (laukkujen ja kukkaroiden valmistaja). Nimi esiintyy kolmena versiona: Punkari, Punkeri ja Punkero.Lähde: Uusi suomalainen nimikirja, 1988.
Oulun teatterin kotisivulla on lyhyesti https://oulunteatteri.fi/tietoa-meista/tata-on-oulun-teatteri/: 1931 Oulun Näyttämö perustetaan.1951 Nimi muuttuu Oulun Teatteriksi.1965 Syntyy kunnallinen Oulun kaupunginteatteri.1972 Valmistuu Marjatta ja Martti Jaatisen suunnittelema teatteritalo.2012 Teatterista Oulun kaupungin omistava osakeyhtiö ja nimeksi Oulun teatteri.Varsinaista historiikkia ei näytä olevan vaan Finnasta tulee viitteitä Oulun kaupungin historia kirjaan Valkean kaupungin vaiheet : Oulun historiaa (1987), jossa on luku Teatteri Oulussa / Pertti Juvani. Kirjaa on myös Lumme-kirjastossa.Puvut, Pirjo Valinen Hirvikoski, Reija Teatterimuseo 2009Näytä muut versiot (1)Oulun kaupunginteatterissa Pirjo...
