Jos kyseessä on teos johon ei kohdistu varausta voit uusia lainan 5 kertaa. Kun tavallinen laina-aika on 4 viikkoa toimii tämä tapa hyvin, kuitenkin vain jos varauksia ei ole.
Jos kyseessä on kuitenkin haluttu teos ja on varauksia, palautetaan laina eräpäivänä eikä lainaa voi uusia.
Siinä tapauksessa kannattaa ehkä tehdä varaus kirjasta syksyä varten jo nyt, jäädyttää varaus ja poistaa jäädytys jonkin verran ennen toivottua laina-aikaa. Varaushan etenee varausjonossa myös ollessaan jäädytettynä joten tämä on aika hyvä, joskaan ei täysin varma toimintatapa; jos vaikka sata varaajaa jäädyttää varauksensa ja poistaa jäädytyksen samaan aikaan, on asiakkaan vaikeampi tietää milloin joku nide vapautuu juuri omalle ...
Yleisten kirjastojen kokoelmista voi tästä aiheesta hakea kirjallisuutta esim. seuraavilla asiasanoilla:
päivähoito sosiaalisuus
päivähoito lasten kehitys
Kajaanin kaupunginkirjaston kokoelmista em. asiasanoilla löytyy mm. Liisa Keltikangas-Järvisen teokset ”Pienen lapsen sosiaalisuus” ja ”Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot” sekä Katri Kannisen ”Tunne minut: turva ja tunteet lapsen silmin” ja Erja Rusasen ”Hoiva, kiintymys ja lapsen kehitys”. Lehtiartikkeleita ei suoraan tästä aiheesta löydy yleisten kirjastojen tietokannoista. Myöskään kovin eksaktia tietoa esim. aloittamisiästä ei löytynyt.
Mikäli haluat tarkempaa asiantuntemusta, voit kääntyä myös Lastensuojelun keskusliiton kirjaston puoleen https://www.lskl.fi/...
Mikä yksi?-lorusta on olemassa useita erilaisia toisintoja. Eroavaisuuksia eri versioiden välillä on varsinkin lorun alkupuolella; kohdat 7-10 sen sijaan olivat osapuilleen samat useimmissa tutkimissani versioissa: seitsemän tähteä Otavassa (Seulasissa), kahdeksan kappaa nelikossa, yhdeksän kertaa (kirkonkelloja) läpätään, kymmenen käskyä laissa. Sellainenkin variantti tosin löytyy, jossa on "kahdeksan äyrii markass". "Kahdeksan kappaa nelikossa" on kuitenkin tavallisin vastaus kysymykseen "Mikä kahdeksan?" Riittäisiköhän se lievittämään kismitystä?
Jos Suomessa havainnoitsija asettuu katsomaan auringonlaskua paikkaan, jossa lännen suunnalla on pelkkää vesiulappaa (riittävän iso järvi tai meri), niin kyllä se sinne "veteen" näyttää aurinko uppoavan myös meidän leveyksillämme. Näky lienee länsirannikon ihmisille hyvinkin tuttu, kun taas etelärannikon etelään antavilla näköalapaikoilla aurinko ei ehdi riittävän alas ennen kuin paljon myöhemmin syksyllä. Selityksenä sille, että tätä veteen laskua näkee usein "etelänmailla" lienee siinä, että siellä oleskellaan paljon veden äärellä. Mutta aivan kuten Suomessa, jos jossain Kreetalla sattuu lännessä olemaan muuta kuin merimaisemaa, niin sinne se vuorten taakse aurinkokin näyttää painuvan.
Heikki Poroila
Rauman kaupunginkirjastossa ei ole hyllypaikkaa satiiri (tosin genre ja hyllypaikka eivät ole sama asia) mutta asiasanalla satiiri löytyy tietokannasta Satakirjastot.fi mm. Tuomas Kyrön, Roope Lipastin ja Miika Nousiaisen suosittuja kirjoja.
Uinu pienokainen on Seppo Hovin tekemä suomenkielinen teksti, jota ei ole julkaistu nuottina ja jota ei netistäkään löydy. Seppo Hoviin voi yrittää saada yhteyden ohjelmatoimisto Fantastico Musicin kautta.
Heikki Poroila
Näyttää siltä, että tekstintunnistusohjelmalla on ollut vaikeuksia tulkita fraktuurakirjaimin painettua tekstiä. Suomen lähetyssanomia -lehden numerossa 2/1883 Vapahtaja antaa "wakaisen nuhteen", ei titakaista.
Kyseessä on varmaankin Vuokko Niskasen Hiekkalan lapset -sarja, joka ilmestyi ensimmäisen kerran 1970-luvun lopussa. Kirjoja on sarjassa kahdeksan.
Teokset kuuluvat Helmet-kirjastojen kokoelmiin.
Vuokko Niskasen Hiekkalan lapset Kirjasammossa. https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/hiekkalan%20lapset
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kansallisesta Finna-tiedonhakupalvelusta (Finna.fi), jossa ovat mukana lähes kaikki Suomen kirjastot ja suuri määrä arkistoja ja museoita, kannattaa lähteä etsimään Edit Södergrania ja nietzscheläisyyttä koskevaa tietoa/teoksia. Finnasta saa myös tiedon, missä kirjastossa ko. teokset ovat saatavissa.
Seuraavassa linkissä esimerkkinä Finnasta tehty haku hakusanoilla: "södergran, nietzsche": https://bit.ly/2FtQl0J. Haulla löytyy kolme teosta, joita on saatavissa Vaski-kirjastoissa.
Haapala Vesa, Kaipaus ja kielto : Edith Södergranin Dikter-kokoelman poetiikkaa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2005.
Kuvien kehässä : tutkielmia kirjallisuudesta, poetiikasta ja retoriikasta. Haapala, Vesa (...
Englanninkielisiltä sivuilta löytyy enemmän mallivaihtoehtoja kuin suomenkielisiltä sivuilta. Googlaus sanoilla 't-shirt patterns' antaa hakutulokseksi useita sivustoja, jotka tarjoavat erilaisia T-paitojen ompelukaavoja. Tulokseksi saat esimerkiksi seuraavat sivustot
https://www.itsalwaysautumn.com/free-t-shirt-sewing-patterns.html
https://fi.pinterest.com/pin/444378688210624109/
https://fi.pinterest.com/pin/369084131948081653/
Voit hakea myös hakusanoilla 't-paidat kaavat'. Mutta mallivaihtoehtoja tulee, kuten mainittu, vähemmän.
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on aiheesta muutama englanninkielinen kirja, jotka eivät kuitenkaan ole ihan tuoreita julkaisuja.
- Brunel, Charlotte: The t-shirt book,...
Minna Canthin kertomus Kuoleva lapsi vastaa hyvin muistikuvaasi. Se on julkaistu ensimmäisen kerran Savo-Karjala--lehdessä vuonna 1888, ja myös ainakin. kirjassa Sanan mahti 1. Kertomus on luettavissa myös verkossa:
https://fi.wikisource.org/wiki/Kuoleva_lapsi
Kyllä valitettavasti julistetulostin on tällä hetkellä huollossa ja siksi pois varaamosta.
Pahoittelumme.
Onneksi Julistetulostin on kohta korjattu ja Sellon pajan palveluvalikoimissa.
Tarkkaa päivää emme vielä uskalla luvata, joten kone ilmaantuu varaamoon kun se taas toimii..
CuChullaine O'Reilly -niminen toimittaja on kirjoittanut kirjan nimeltä Deadly Equines: The Shocking True Story of Meat-Eating and Murderous Horses:
https://www.amazon.co.uk/Deadly-Equines-Shocking-Meat-Eating-Murderous/dp/1590480031
Horsetalk.co.nz-sivustolla käsitellään kirjaa ja mainitaan myös Yrjö IV:n Intiaan lahjoittama hevonen, josta kirjan mukaan tuli ihmisten ja eläinten lihaa syövä tappaja:
https://www.horsetalk.co.nz/2012/04/17/horses-as-meat-eating-killers/
Mitään vahvistusta näille väitteille ei löytynyt.
Voisikohan kyseessä olla Ranpo Edogawan Nojatuoli-ihminen, joka löytyy suomeksi kokoelmasta Parantava nauru (Tajo, 1963)?
Mikäli omasta kirjastostasi tätä ei enää löydy, kannattaa kysellä kaukolainamahdollisuutta!
Varaukset, joiden noutopäivä on 18.3.20 jälkeen, jäävät varaushyllyyn odottamaan kirjaston aukeamista. Matkalla olevat varaukset ovat puolestaan "matkalla" siihen asti kunnes kirjastot avaavat taas ovensa asiakkaille.
Kansallisbibliografian mukaan liiketaloustieteen professori Martti Saario oli suorittanut Helsingin yliopistossa alemman oikeustutkinnon sekä Kauppakorkeakoulussa ekonomin, kauppatieteiden kandidaatin ja kauppatieteiden lisensiaatin tutkinnot:
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/7356
Försämrad on partisiipin perfektimuoto verbistä försämra eli sen taivutuksen löydät esim. kieliopista kohdasta partisiipit tai partisiipin perfekti. Taivutus on försämrad, försämrat, försämrade ja vertailu mera ja mest sanoilla.
Kotus suomi-ruotsi sanakirja, försämra, http://finsk-svenska.svenska.gu.se/suru_search.phtml?funk=Artiklar&inpu…
Verkosta löytyy suuri ruotsinkielinen kielioppi, osass 2, s.571 partisiipeista, https://svenska.se/grammatik/, mutta missä tahansa kirjastosta löytyvässä ruotsin kielen kieliopissa löydettävissä, esim. Lahti - Miettinen, Ruotsin keskeinen kielioppi.
Seuraavista teoksista saat tietoa Waltarin omasta perheestä :
Bibliophilos-lehti 2 / 2014
Satu Waltari – tytär isänsä varjossa
Lappalainen, Anja : Vanhemmat kertovat tunnetuista lapsistaan
Otava 1969
Minun äitini : äitikuvia suomalaisessa kirjallisuudessa ja taiteessa / toim. Ulla Huhtala ei al.
Tammi 1983
Illusioni 2012 : Mika waltari-seuran vuosikirja 2012
Mika Waltarin isovanhemmista ja vanhemmista saat tietoa Waltarin sukuromaanista
"Isästä poikaan - romaani kolmen sukupolven Helsingistä"
"Isästä poikaan" on kirjailijan itsensä lyhentämä versio. Laajemmat teokset "Mies ja haave" kertovat Waltarin isovanhemmista, "Sielu ja liekki" hänen isänsä tarinan ja "Palava nuoruus" kertoo Waltarin omasta...
Sukunimen takaisin ottamista koskevat säännökset ovat muuttuneet useaan otteeseen.
Vuoden 1986 (694/1985) nimilain 10 § 2 kohdan mukaan sukunimi voitiin muuttaa uudeksi sukunimeksi, jos hakija selvitti, että uudeksi sukunimeksi esitetty nimi on aikaisemmin ollut hänellä tai vakiintuneesti kuulunut hänen esivanhemmilleen ja sukunimen muuttamista on pidettävä tarkoituksenmukaisena.
Oli siis mahdollista hakemuksella muuttaa avioliiton aikana sukunimeä, esim. ottaa tyttönimi takaisin, jos esitti sille perusteen. Hakemus tehtiin lääninhallitukselle (myöh. maistraatille) ja asiantuntijaviranomaisena toimi nimilautakunta.
Ennen vuoden 1986 nimilakia solmittuja avioliittoja koski lain 38 §:n mukainen ilmoitusmenettely:
”Vaimon oikeus ottaa...
