Olisivatkohan kyseessä ehkä Ian Robinsonin kirjoittaman Taikamaan tarinoita -sarjan kirjat Taikalinna, Taikametsä, Taikajärvi ja Taikavuori (Kirjalito, 1978)? Kuvitus on Gillian ja Ronald Embletonin. Näiden saatavuus näyttää kyllä vapaakappalekirjastoja lukuunottamatta aika heikolta.
Finna | Taikamaan tarinoita
Onnet | Taikamaan tarinoita
Hei, onpa ikävää kun kun sait muistutuksen myöhässä. Meille on tärkeää saada tietää kirjastojärjestelmämme teknisistä ongelmista. Laitathan vielä palautetta osoitteeseen https://helmet.fi/fi-FI/helmetpalaute(92767)
Yrjö Jylhän teoksia on kustantanut pääasiassa Otava. Teidän kannattaa ottaa yhteyttä kustantamoon, jonka kautta tekijänoikeusasia varmasti selviää.
https://otava.fi/kustantamo/
Ikävä kyllä tämä lehti ei enää ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa. Lehti on aikaisemmin tullut Pasilan kirjastossa sijaitsevaan Monikieliseen kirjastoon, ja sen tiedot näkyvät vielä Helmet-haussa:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1017941__SPhu%20nu%20dien…
Helmet-kirjastojen asiakkaiden on mahdollista lukea kahta vietnaminkielistä lehteä PressReader-palvelussa. Palvelussa on luettavissa mobiililaitteilla ja tietokoneilla sanoma- ja aikakauslehtiä noin 120 maasta 60 kielellä. Lisää tietoa Helmetin sivuilta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin…
Löysin Pikku Kakkosen 20-vuotisohjelmaa Areenasta, linkit on koottu yhdelle sivulle muisteluiden joukkoon, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/01/13/olipa-kerran-juhla-ja-monta-ju…. Siellä on pätkiä juhlaohjelmasta ja konsertista. Kirjaston kokoelmista en löydä näitä ohjelmia.
Koko konsertti löytyy Ritvasta, eli radio- ja televisio -arkistosta ja sitä voi käydä kuuntelemassa https://rtva.kavi.fi/program/details/program/22656749 Ritva-asiakaspisteissä, https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet, poikkeusaukiolot täytyy tarkistaa noista pisteistä.
Sitä voisi myös kysellä Ylen tallennemyynnistä, lisätietoa Ylen sivulla, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/10/20/arkistomyynti-...
Vuosikausia jatkuneet lumettomat ovat varmasti vaikuttaneet ainakin Etelä-Suomessa elävien kirjailijoiden kokemusmaailmaan ja näin myös kirjojen aiheisiin. Mutta kyllä hiihtämiseen littyviä teoksia silti löytyy. Suosittelisin tässä kohtaa Kirjasampoa. Voit hakea Kirjasammosta eri hakusanoilla ja selailla kiinnostavalta vaikuttavia teoksia.
Kannattaa hakea näillä hakusanoilla erikseen: hiihto, mäkihyppy, hiihtäminen. Jos hakutuloksia on enemmän kuin 10 kappaletta, niin saat loput hakutulokset näkymään painamalla "Lataa lisää tuloksia"-painiketta.
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/hiihto
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/m%C3%A4kihyppy
Kysymykseesi ei voi antaa varmaa vastausta. Joidenkin mielestä on mahdollista, että ihminen juo elämänsä aikana saman vesimolekyylin. Esimerkiksi ekonomisti Chris Blattmanin mukaan tämä on hyvin todennäköistä:
https://chrisblattman.com/2016/06/09/whats-the-chance-of-having-drunk-the-same-water-molecule-twice/
Kaivattu kirja on Marita Hauhian Se eka (Kirjayhtymä, 1989). Tarinan "onnettomuus mopon kanssa" ei tosin tapahdu kirjan toiselle päähenkilölle Timpalle, vaan tämän kaverille Sakulle, joka ottaa luvatta Timpan kevarin ja kuolee risteyskolarissa.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au69971f2a-4da1-4838-ac30-0f4ca6c48f34
Hei,
Pentti Kirstilän kuolinilmoitus on ollut tosiaan Satakunnan Kansa -lehdessä 6.6. Sain Porin kirjastosta vastauksen, että
muistokirjoitusta ei ole sen sijaan ollut siinä lehdessä. Helsingin Sanomista sain viestin, että ilmeisesti Kirstilän kuolemasta ei ole kirjoitettu
mitään Hesarissa. Kuolinilmoituksessa mainitaan Helsinki hänen kuolinpaikakseen. Kirjasampo- sivusto maninitsee hänen asuinpaikakseen
Helsingin ohella myös Porin. Kirstilä on mainittu hänen vaimonsa, kirjailija Anja Angelin, muistokirjoituksessa Helsingin Sanomissa
27.11.2020, mutta vähän vaikuttaa siltä, ettei hänestä itsestään ole sellaista kirjoitettu mihinkään lehteen.
Kirjaston lähteistä ei selviä, onko ihmisellä ollut koskaan samanlaista kykyä ravistella kehoaan kuin koiralla, mutta onhan toki vieläkin ihmisen mahdollista ravistella kehoaan. Muun muassa monissa kehonhuolto-ohjelmissa ja jumpissa rentoutukseen liittyy ravistelua. Tässä on mielenkiintoinen artikkeli tärinäharjoittelusta, joka menee pidemmälle kuin tavallinen ravistelu, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/09/18/tarinaharjoittelu-auttaa-kun-j…
Jan Troellin elokuvasta Raivaajat (Nybyggarna, 1971) ei valitettavasti ole Suomen kirjastoissa lainattavissa tallennetta.
Elokuva on esitetty Ylellä viimeksi toukokuussa 2008, joten sinun kannattaa esittää Ylelle uusintatoive. Tuolloin on esitetty myös Raivaajat-elokuvaan liittyvä Maastamuuttajat (Utvandrarna, 1970). Elokuvat perustuvat Vilhelm Mobergin romaaneihin.
Raivaajat on ollut katsottavissa joissakin suoratoistopalveluissa ja on ilmeisesti tälläkin hetkellä, joten kannattaa myös tarkistaa niiden tilanne.
https://finna.fi/
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_144712
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_144699
https://asiakaspalvelu.yle.fi/s/?language=fi
Tässä lisätietoa henkikirjoituksen historiasta Suomessa.
Kansallisarkiston ohjeistus siitä, miten henkikirjoja käytetään tutkimuksen lähteenä:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Henkikirjat
Tekstissä mainittu vuoden 1894 henkikirjoitusasetus, joka oli voimassa 1900-luvun ensi vuosikymmenet:
https://agricolaverkko.fi/vintti/julkaisut/historiakone/dokumentti.php?id=774
Säädöksen 2 § käsittääkseni sisältää vastauksen pääkysymykseen, sikäli kun tiedon tarve osuu 1900-luvun alkuun. Säädösteksti ei kyllä ole kovin täsmällinen.
Toivottavasti näistä on apua asian selvittelyssä.
Tässä vinkkejä englanninkielisestä kauhusarjakuvasta:
Cullen Bunn: Harrow County -sarja, Tales from Harrow County -sarja
Emily Carroll: Trough the Woods
I. N. J. Culbard: The case of Charles Dexter ward, The dream-quest of unknown Kadath, The shadow out of time, The king in yellow
Joe Hill: Basketful of heads
Junji Iton tuotanto
Carmen Maria Machado: The low, low woods
Mike Mignola: Hellboy-sarja, Baltimore-sarja
Suomeksi:
Corben, Richard: Shokki : Richard Corbenin kuvittamia tarinoita Creepy- ja Eerie -lehdistä, Osat 1-2
Wrightson, Bernie: Shokki : täydellinen kokoelma Bernie Wrightsonin tarinoista ja kuvituksista lehdistä Creepy ja Eerie
"Let It Go" löytyy pianosovituksena muun muassa näistä nuottijulkaisuista:
Frozen: music from the motion picture soundtrack (Hal Leonard, 2013): https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2150443
The Frozen Collection (Hal Leonard, 2020): https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2432710
Chart Hits Now!: Let It Go (Wise, 2014): https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2170168
(helppo sovitus) Disney Songs for Easy Classical Piano (Hal Leonard, 2015): https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2226306
Yksittäisiä Robert Louis Stevensonin runoja on julkaistu suomeksi eri antologioissa. Linkki maailman runouteen -tietokannasta (http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/) löytyy 28 osumaa, mutta mikään näistä ei ole ”Heather Ale”. Juhani Lindholmin kirjassa ”Kalassa kielen merellä ja muita kirjoituksia” (2021 Aporia) löytyy myös muutama Stevensonin suomennettu runo, joita ei löydy runotietokannasta, mutta mikään näistäkään ei ole kyseinen runo. Lisäksi Stevensonilta on suomennettu lastenrunoja teoksissa ”Lapsen runotarha” (WSOY 1987) ja ”Runojen puutarha” (Kolibri 1992), mutta myöskään näistä ei kyseistä runoa löydy.
Todennäköisesti runoa ei siis ole suomennettu.
Induktioliedet vievät yleensä vähemmän sähköä kuin muut liedet. Kannattaa ensin tutkia oman induktiolieden käyttöoppaan tiedot sähkönkulutuksesta. Työtehoseura on myös vertaillut eri induktioliesien sähkönkulutusta. Veden kuumenemisajat keittoalueiden suurimmilla tehonasetteluilla ja Power-toiminnoilla näkyvät taulukoissa 3 ja 4. Käytännön ruoanvalmistuskokeiden tulokset näkyvät taulukossa 5.
https://www.tts.fi/files/893/Induktiotasojen_vertailu_TTS_koti661.pdf
Joistakin Vaski-kirjastoista ja.myös Turun kaupunginkirjastosta voi lainata energiamittarin ja mitata omien sähkölaitteiden energiankulutusta. Turun laitteita ei voi varata, mutta Vaskista voi seurata, onko jossain paikalla energiamittari. Tällä hetkellä ne ovat aika suosittuja....
Suomen murteiden sanakirja ei tunne tällaista sanaa. Suomen etymologisessa sanakirjassa testamentin selityksessäkään ei ole mitään viitteitä tällaiseen muotoon. Olisikohan tuo ollut huumoria elokuvassa?
Kotimaisten kielten kielineuvonta osaa ehkä auttaa syvällisemmin.
Päivi Heikinheimo ja Eero Erkkilä ovat levyttäneet suomeksi dueton "Ai nostri monti" Verdin oopperasta "Il trovatore" nimellä "Vuorille kauas vaeltakaamme". Duetto alkaa: "Oi kuule mua". Suomenkielisen sanoituksen tekijä on tuntematon. En löytänyt suomenkielistä sanoitusta kirjoitettuna enkä muita suomenkielisiä versioita tästä duetosta. Suomenkielinen versio tästä duetosta on harvinainen.
Leena Vallisaari on suomentanut oopperan libreton. Tämä suomennos ei ole tarkoitettu laulettavaksi. Siinä tuo kohta on käännetty: "Me palaamme vuorillemme."
Yleensä oopperat esitetään nykyään alkukielellä ja tekstitettyinä. Oopperan tekstittäminen on yksi kääntämisen muoto. Se on eri asia kuin laulettava käännös.
Lähteitä:
Fenno :...
